17.02.2011 / Venäjä
17.02.2011 Nopea juna: Viipuri klo 16.30, Kouvola 16.45, Lahti 17.11, Tikkurila 17.46 jne.
Kommentit
| 18.02.2011 00:22 | Niila Heikkilä: | Ensi lokakuun lopulla Allegrosta tuleekin todellinen luotijuna. Pietarista Kouvolaan hurauttaminen kestää vain parisenkymmentä minuuttia. Helsingissäkin ollaan jo vajaan 1.5h kuluttua lähdöstä. Mutta kaikella on kääntöpuolensa: Helsingistä Pietariin -ajo hidastuu vanhan Repinin tasolle, eli 5.5 tunnin hujakoille. Tämä siis siinä tapauksessa jos Venäjän kaavailema talviaikaan siirtymättömyys toteutuu, ja maiden välille tulee talveksi 2h aikaero. (Käyttäjä muokannut 18.02.11 00:31) |
|
| 18.02.2011 09:34 | Jarkko Korhonen: | Oma pitkäaikainen toiveeni olisi, että myös Suomi olisi pysyvästi nimenomaan kesäajassa. Siitä olisi hyötyä, että talvi-illat pimenisivät tuntia myöhemmin ja vältyttäisiin sinänsä vähäpätöisiltä kellonsiirtohaitoilta. | |
| 18.02.2011 13:31 | Jimi Lappalainen: | Mutta Niila. Eihän se matka-aika pitene sen enempää, juna vain saapuu eri aikavyöhykkeen mukaiselle alueelle. Varsinainen matka-aika on edelleen sama. | |
| 18.02.2011 14:44 | Miika Hämynen: | Sarkasmi on taitolaji ;) (Käyttäjä muokannut 18.02.11 14:44) |
|
| 18.02.2011 19:29 | Timo Salminen: | Mitä, kaipaako Jarkko lisää pimeitä aamuja? Ei kiitos! | |
| 18.02.2011 20:03 | Jarkko Korhonen: | Se ei haittaa meikää, että menen aamukahdeksaksi säkkipimeässä töihin, mutta kotiin palattuani arvostan valoa, edes pilkahduksen verran vuoden ankeimpana aikana. | |
| 18.02.2011 21:46 | Ari Palin: | Venäjän talviaikaan siirtämättömyys voi vaikuttaa muutenkin Allegrojen aikatauluihin kuin vain muuttamalla tuntilukemaa, varsinkin aamulla Pietarista Helsinkiin tulevan Allegron kohdalla. Pietari-Viipuri -osuuden vilkkaan tavaraliikenteen vuoksi Allegron Pietarin lähtöajan klo 6.40 myöhäistäminen tunnilla voi olla hankalaa. Jos Allegro taas lähtee Pietarista nykyiseen tapaan klo 6.40, se saapuisi Helsinkiin jo aamuruuhkan aikana, jolloin sille ei välttämättä löydy raidekapasiteettia Keravan ja Helsingin välillä. | |
| 18.02.2011 21:52 | Kurt Ristniemi: | Suuri osa Suomesta on jo nyt jatkuvasti 'kesäajassa'; meillä kun noudatetaan Laatokan aikaa. Esim. Helsingissä kello on 20 minuuttia enemmän kuin oikea paikallisaika. Ja Turussa tietenkin vielä enemmän. - En muuten lainkaan tajua tätä epäluonnollisiin kellonaikoihin haikailemista. Miksi pitäisi yrittää väärentää aikaa, kun vallan helposti voi muuttaa omaa käyttäytymistään. Itse menen seitsemäksi töihin (valkokaulusuhommiin) ja lähden kolmelta kotiin. Valoisaa piisaa tähän aikaan vuodesta jo ihan kivasti. - Kello on kaksitoista, kun aurinko on etelässä. Siihen pitäisi päästä. | |
| 19.02.2011 03:35 | Niila Heikkilä: | Kesäaika tekee tepposet myös yöttömän yön ihailijoille. Kun matkailija seisoo Juhannuksena vaikkapa Pudasjärvellä Iso-Syötteen huipulla kellon mukaan puoliltaöin, (Suomen eteläisin maastonkohta missä keskiyön aurinkoa voidaan nähdä) luulee hän että kylläpäs keskiyön aurinko onkin korkealla. Tosiasiassa mollukka laskee vielä tunnin verran, ja on matalimmillaan vasta yhden jälkeen yöllä. Aikakysymyksestä saadaankin mielenkiintoinen rautatieaiheinen knoppi jos tehtäväksi annetaan luetella liikennepaikat mitkä sijaitsevat linjalla mistä Suomen aikavyöhykeaika eli "nollatunti" määritellään. Niitä on itse asiassa useita. Jos tarkkuudeksi annettaisiin rataverkolla vaikkapa muutaman kilometrin toleranssi, mitkä olisivat nämä rautatieliikennepaikat? | |
| 19.02.2011 08:52 | Kurt Ristniemi: | Katsotaanpas mitä tuohon Niilan kysymykseen löydettäisiin, etelästä pohjoiseen: Hammaslahti, Jakokoski, Vuonislahti, Lieksa. Läheltä liippaavat myös Jukajärvi, Vuonislahti sv, Kevätniemi r ja Pankakoski. - Nämä tiedot ovat tosin varsin vanhoja, eli 1.1.1962 tilanteesta. En siis mene vannomaan, että olisivat kaikki yhä olemassa tai näillä nimillä, ja etteikö muitakin voisi olla. Mutta tämä näin ensimmäisenä vastauksena. | |
| 19.02.2011 17:02 | Niila Heikkilä: | Oikeilla jäljillä kyllä. Tosin lisääkin löytyy vielä. | |
| 19.02.2011 18:09 | Pasi Utriainen: | Lisätään läheltä liippaavina nykyisistä liikennepaikoista Puhos ja Kitee. Rautateiden aikatauluilla oli aikoinaan suuri merkitys aikavyöhykkeiden syntyyn. Ennen vyöhykeaikoja oli käytössä paikallisajat, mm. Yhdysvalloissa oli n. 50 eri paikallisaikaa 1870-luvun alussa. Näiden sovittelu aikatauluihin oli mahdotonta, joten Yhdysvalloissa 1872 otettiin käyttöön neljä vyöhykeaikaa, jotka erosivat toisistaan täysillä tunneilla. Pian vyöhykeajat levisivät myös Eurooppaan. Suomen rautateillä käytettiin alussa kahta eri paikallisaikaa (Helsinki ja Pietari), jotka poikkesivat toisistaan 20 min. Suomi siirtyi 1.5.1921 viimeisimpien Euroopan maiden joukossa käyttämään vyöhykeaikaa, joka määräytyi 30. itäisen pituuspiirin mukaan. Suomen historiasta puuttuu tämän vuoksi ko. päivän ajanjakso 0.00-0.20, koska klo 0.00 kelloja rukattiin 20 minuuttia eteenpäin Helsingin paikallisajasta vyöhykeaikaan. | |
| 19.02.2011 19:04 | Kurt Ristniemi: | Puhoksen kanssa yhtä likeltä liippaa myös Vartius. Tällä toleranssilla voidaankin sitten poimia mukaan Jakokoski-Lieksa -väliltä varmaan muitakin liikennepaikkoja. Sen verran likeltä 30. pituuspiiriä rata mutkittelee. Ja edelleen toleranssista riippuen: Tikkala, Suhmura jne... |