??.??.1907 / Helsinki, Djurgården
??.??.1907
Alkuperäisen kuvatekstin mukaan 'Juna saapuu Helsinkiin'.
Baldwinin valmistaman paikallisjunaveturin I1 vetämä juna on ohittamassa Eläintarhan laituria (Djurgård platform, Djurgård Bangård) matkallaan Helsinkiin.
Etualalla on käynnissä louhinta ratalinjan leventämiseksi itäreunastaan ilmeisesti Fredriksberg-Helsingin ratapiha -raidetta varten. Siten kuva lie otettu joskus vuoden 1907 paikkeilla (kuvan alkuperäinen päiväys oli 1900). Heti louhoksen jatkeena näkyy Eläintarhan laituri pienine koppeineen. Rakennelmien takana taitaa häämöttää myös ylikäytävälle johtavan maantien kaidekin.
Eläintarhan laituri oli kilometrillä 1+865 ajalla 1.6.1886-1918. Rautatiemuseossa säilytetyn rataprofiilin mukaan paikka oli (Helsingin suunnasta) vahtituvan jälkeisen Eläintarhantien alikulun ja Alppilan alikulun [Tivolitie] välillä, lähellä jälkimmäistä. Esim. Finnasta löytyvien valokuvien perusteella paikka täsmentyy välittömästi alikulun ja ylikäytävän viereen, niiden eteläpuolelle. Ks. http://jaukia.kapsi.fi/historicalhelsinki/.
Tekstiä on korjattu kommenttien ja myöhempien selvitysten perusteella.
Alkup. kuva: http://www.flickr.com/photos/slsarkiva/7928860036/in/photostream
Kommentit
| 04.11.2012 11:17 | Jukka P. T. Ruuskanen: | Onhan tuossa laiturikin. Voisiko tämä olla Eläintarha? | |
| 04.11.2012 11:39 | Alex Chudoba: | I1 lienee veturin tyyppi. | |
| 04.11.2012 13:23 | Jyrki Längman: | Se on hyvin todennäköistä että se on Eläintarhan seisake | |
| 04.11.2012 14:34 | Kari Haapakangas: | Onko tuossa louhittu lisätilaa raiteelle vai laiturille? | |
| 04.11.2012 17:13 | Timo Valtonen: | Missä kohtaa nykyiseen maastoon suhteutettuna on ollut Eläintarhan seisake? Jos kuvassa näkyvä koppi kuuluu seisakkeeseen voisi se olla n 150 metriä nykyisen ankkalammen etelälaidasta suurin piirten mykyisen alikulun kohdalla. | |
| 04.11.2012 17:29 | Heikki Kannosto: | Kuinka kaukana kuvaajan selän takana mahtaa olla Helsingegatan? | |
| 04.11.2012 17:56 | Kurt Ristniemi: | Kuva lienee todellakin Eläintarhan seisakkeelta. Seisake sijaitsi kilometrillä 1,865. Se oli henkilöliikenteen käytössä ajalla 1.6.1886-1918. | |
| 04.11.2012 21:42 | Ari Palin: | Olisiko tässä jo uusien henkilöliikenneraiteiden rakentaminen alkanut? Nehän taidettiin rakentaa alkuperäisten raiteiden itäpuolelle, ja vanhat raiteet jäivät tavaraliikenteen käyttöön. | |
| 05.11.2012 19:00 | Timo Valtonen: | Kun en tiedä mistä kohtaa matkat on mitattu mietin edelleen Eläintarha - Djurgården seisakkeen paikkaa. Edellä mainitsemani paikka nykyisen Tivolitien alikulun kohdalla tuntuu todennäköisemmältä kuin nykyisen Helsinginkadun alikulun kohdalla. | |
| 05.11.2012 19:42 | Kurt Ristniemi: | Kaivokadultahan ne kilometrit on mitattu. Helsingin vanha asemarakennus kun oli himpun verran etelämpänä kuin nykyinen. Jonnekin sinne Alppipuiston alikulun kieppeille tuo kilometrimäärä taitaa sattua. En ole yrityksistä huolimatta vielä löytänyt karttaa, johon Djurgårdenin seisake olisi merkitty. | |
| 05.11.2012 20:22 | Kari Haapakangas: | Ei muuten olisi huono seisakkeenpaikka nykyäänkään. Nimimerkillä autolla Linnanmäelle pyrkinyt. | |
| 06.11.2012 00:50 | Heikki Kannosto: | Wikipedian avulla löydämme tällaisen - http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a9/Karta_%C3%B6ver_Helsingfors_vid_1900-talets_b%C3%B6rjan_%28ur_Nordisk_familjebok%29.jpg - Helsingegatanin pohjoispuolella kulkee jokin väylä radan poikki, olisiko seisake ollut siinä? - Ja Helsingegatanin ja Västra Chausséén / Åbovägenin / Turuntien (nyk. Mannerheimintie) välinen katukin taisi olla hyvin pitkään nimeltään Djurgårdsvägen / Eläintarhantie (missä on kirja Helsingin kadunnimet (1970) just ku sitä kipeimmin tarvittaisiin, voisi tarkistaa senkin suomennettiinko kadunnimet virallisesti vasta 1909?), eli entä jos seisake on tosiaan ollut lähempänä Helsingegatania kuin nykyisemmille (ikä)polville tuttua Eltsun urheilukenttää? (Käyttäjä muokannut 19.10.14 18:57) |
|
| 06.11.2012 05:19 | Timo Valtonen: | Tuo Heikin linkkaama kartta olikin mielenkiintoinen, joskaan se ei kuvaa minkään ajan todellista tilannetta, vaan lienee 1800/1900 lukujen vaihteen suunnitelma. Sen huomaa varsinkin Kallion kaupunginosaa tarkastellessa. Djurgårdsvägen / Eläintarhantie on edelleen olemassa, vaikka se ei enää mene Eltsuun. Se alkaa Hakaniemestä (ympyrätalo on numero 1) ja menee kohti Linnunlaulun siltaa, josta se aikoinaan meni radan yli Töölönlahden rantaa mukaillen nykyisen oopperatalon ja entisen messuhallin väliin. Nyt se kääntyy kaupunginteatterin jälkeen ylös ja muuttuu Ensimmäisen linjan kohdalla Wallininkaduksi. Tie Linnunlaulunsillalta Helsinginkadulle on saanut nimen Linnunlauluntie ja väylä radalta Töölööseen on yksinkertaisesti Helsinginkadun /Helsingegatanin jatke. - Helsinginkadun pohjoispuolella radan poikki menevä väylä lienee nykyinen Tivolitite, jonka kohdalla edelleenkin oletan seisakkeen olleen. Ennen autolla liikennöitävää alikulkua paikalla oli kapea jalankulkutunneli vielä joskus 60-luvun lopussa, joka teki kesken matkaa jyrkän mutkan. Siitä syntyi näköeste, joten tunnelia käytettiin hmm tualettina, eikä kukaan täysjärkinen kahta kertaa käyttänyt tunnelia radan alittamiseen. Ihmetystä herättää seisakkeen paikka kaiken kaikkiaan. Diakonissalaitokselle on turhan pitkä matka, Linnanmäen huvipuistoa ei vielä ollut, Eltsun kentällekin oli jokun verran matkaa. Ainoa, joka todella olisi hyötynyt seisakkeesta oli Helsingin kaupunginpuutarhurin virka-asunto ja Helsingin talvipuutarha. - Matkustajavirrat eivät ole tainneet olla syynä Eläintarhan liikennepaikan perustamiselle. Sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=72781204-bc60-477c-b3eb-9c94456ea39e käsitellään Mikonkadun nimien vaiheita. Suomenkieliset nimet Helsingissä vahvistettiin ilmeisesti yhdellä kerralla vuonna 1909, tosin monet nimet ovat siitäkin vielä muuttuneet, kuten Mikaelsgatan/Mikaelinatu > Mikonkatu. Alunperinhän kaikki kadunnimet olivat ruotsia, josta ne väännettiin (siis ei käännetty) venäjäksi ja suomennettiin v 1909. Tyyppiesimerkki on Fredsgatan / Fredskaja ulitsa / Rauhankatu. |
|
| 06.11.2012 07:36 | Kurt Ristniemi: | Heikin linkkaama kartta on minulle tuttu, mutta se ei voi kuvata vuosisadan vaihteen tilannetta. Ja niinkuin Timo toteaa, se ei kuvaa edes todellisuutta. Katsotaanpa vaikka Helsingin rautatieasemaa: Vuosisadan vaihteessa käytössä oli vielä vanha asema. Uusi asema valmistui käyttökuntoon pääosiltaan vasta 1919, mutta ei kartan esittämän muotoisena. Esim. vuoden 1911 kartassa näkyy vielä vanha asema, ja uusi on vain hahmoteltu katkoviivoin. Mutta ei tämä kartta Djurgårdenin hållplatsin sijoittamisen kannalta kelvoton ole. Siinä on selkeä mittakaava, jonka avulla voi todeta, että km 1,865 sijoittuu hyvinkin tarkasti Timon olettaman aallopin kohdalle. Puutarhayhdistyksen lisäksi pysäkin käyttäjinä olisivat ehkä olleet esim. Alphyddanilla tanssimassa kävijät. Vaan ehkäpä pysäkin varsinaisiksi käyttäjiksi oli kuitenkin ajateltu Alppipuistoon suunnitellun eläintarhan kävijöitä. Eläintarhasuunnitelmahan hylättiin vasta vuonna 1889. Radan varrelta -kirjassa on sivulla 13 radan länsipuoleta otettu valokuva Eläintarhan pysäkiltä kesällä 1903. Pysäkillä on puulaituri kaiteineen ja pitkine penkkeineen ja radan toisella puolella tässä kuvassa näkyvä vahtikoppi ja kovasti kaivolta näyttävä rakennelma. Vaan einten ihmettelen sitä, miten pysäkkiä ei näy missään kartassa. (Käyttäjä muokannut 06.11.12 07:58) |
|
| 06.11.2012 08:12 | Kurt Ristniemi: | Sivulla http://jaukia.kapsi.fi/historicalhelsinki/ voi verrata vuoden 1897 ja nykyhetken karttoja päällekkäin. Transparencyä (läpikuultavuutta) säätelemällä paikat hahmottuvat mitä oivimmin. Vuoden 1897 kartassa aallopin kohdalle on radan varteen merkitty pieni rakennus. Mutta se on radan vasemmalla eli länsipuolella. Pitäsikö kuvateksti vaihtaa muotoon 'Juna poistuu Helsingistä'? |
|
| 06.11.2012 09:20 | Kari Haapakangas: | Eli tässä olisikin rintamasuunta Helsinkiin päin? Sopisi sikäli, mikäli tuolla aidan takana on tuo kartassa näkyvä rooppi, ja eläintarhan kalliot tuossa oikealla. | |
| 06.11.2012 12:36 | Timo Valtonen: | Villein löytö kun nyt olen googlannut Djurgården-Eläintarhaa: VR:n oma ydinvoimalahanke sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata kohdassa "Sähköistys ja perusparannus" Helsinki–Kirkkonummi-välin sähköistämistä alettiin vakavasti harkita 1950-luvun lopussa. Hanketta ajoi voimakkaasti eteenpäin Valtionrautateiden silloinen pääjohtaja Erkki Aalto. Eläintarhan kallioille tai vaihtoehtoisesti Ilmalan suoalueelle kaavailtiin Valtionrautateiden omaa ydinvoimalaa, joka olisi tuottanut sähkön Helsingistä niin Kirkkonummelle kuin Riihimäellekin. Tämä hanke kuitenkin hautautui. |
|
| 06.11.2012 13:34 | Timo Valtonen: | Lisää hauskaa lukemista: "Asiantuntijaselvitys" Eläintarhan seisakkeen uudelleenavaamisesta Hesarin kohdalle http://jlf.fi/f20/4136-elaintarhan-seisake-takaisin-ja-kakkonen-kanssa/ |
|
| 06.11.2012 13:50 | Jouni Hytönen: | Eläintarhan kallioilla sijaitseva ydinvoimala olisi kyllä ollut aitoa 50-lukulaista kirkasotsaista uskoa tekniikan kaikkivoipaisuuteen. Atomiaika tulee! :) | |
| 07.11.2012 01:32 | Mikko Otava: | Kyllä juna on Helsinskiin menossa, kun katsoo junan varjoja. | |
| 07.11.2012 07:27 | Kurt Ristniemi: | Jos juna ajaa kohti Helsinkiä, kello on varjojen mukaan n. 17, jos taas poispäin Helsingistä, kello on n. 5. Molemmat täysin mahdollisia aikoja tuon ajan junille. Toki valokuvaaja lie ollut liikkeellä todennäkäisemmin klo 17 kuin klo 5. | |
| 07.11.2012 10:59 | Heikki Kannosto: | Olisiko tässä kartassa pienoinen viite Djurgårdenin platformusta...? http://vaunut.org/kuva/51374?s=1 | |
| 07.11.2012 11:12 | Kurt Ristniemi: | Heikki, sama näkyy selkeämmin tuossa aiemmin linkkaamassani vuoden 1897 kartassa. Siinähän näyttäisi olevan jonkilnlainen rakennus radan länsipuolella. | |
| 07.11.2012 13:06 | Kari Haapakangas: | Ainakin toinen juna on taatusti Helsinkiin menossa ;) Mutta jos tuo tosiaan on kartan länsipuolen rakennus, pitäisi tuolla takan olla tasoristeys. |
|
| 07.11.2012 13:22 | Kurt Ristniemi: | Kartan mukaan risteys on eritasoristeys. Ts. aalloppi eli alikulku radan alitse. | |
| 07.11.2012 13:52 | Eljas Pölhö: | Minun mielestäni I1-veturin vetämä juna on matkalla alamäkeä kohti Helsinkiä. Veturi ei näytä puuskuttavan ylämäkeen. Kuvaaja on seissyt suunnilleen kuvitellun Ensimmäisen linjan jatkeen kohdalla. Vasemmalla on Töölönlahden pohjoispuolen matala alue ja sen takana Eläintarhan mäki. Etualalla vasemmalla alkaa maasto nousta kohti Linnunlaulua kuvaajan selän taakse (edessäpäin ei näy kanjonia) ja oikealla on linjoille ja Kallioon nousevaa rinnettä. Kilometritolppa 1 on Kaisaniemessä Töölönlahden väylän eteläpuolella. Kilometritolppa 2 on muistaakseni vähän Helsinginkadun pohjoispuolella. (Vieläkö se on siellä, Topi?). Muistirievun mukaan kilometriluku 1+865 ei kovin paljoa poikkea Helsinginkadun sillasta. Joku ohiajava voisi verrata tolpan 2 paikkaa (jos se on tallella) ja siltaa ja määritellä missä se seisakkeen kilometriluku on. | |
| 07.11.2012 21:15 | Jorma Rauhala: | Tässä näkyy Eläintarhantien alikulkusilta http://vaunut.org/kuva/26673 eli ollaan aika lähellä tätä paikkaa. Jos kuvitellaan kuvanottoajaksi toukokuun puoliväliä varttia vaille iltakuusi, niin aurinko on aikalailla Kurtin toteamassa suunnassa: www.suncalc.net/#/60.184,24.9377,15/1900.05.15/17:45 . Olikos asianlaita tuolla Eläintarhan alueella niin, että rautasiltaa ei ollut alun alkaen, vaan ensimmäinen eritaso (Töölönlahden vesistösilta p.l.) Hesasta pohjoiseen oli Eläintarhan alikulkusilta. Alppilan vastaavanlainen alikulkusilta oli sitten seuraavana. Ja että jos/kun rautasilta rakennettiin myöhemmin, niin siinä yhteydessä on Eläintarhan alikulku täytetty pois käytöstä. Helsinginkadun silta Eläintarhan ja Alppilan välissä on sitten uudempaa puhkomista. (Käyttäjä muokannut 07.11.12 21:21) |
|
| 08.11.2012 08:03 | Kurt Ristniemi: | Varsin mielenkiintoinen tuo suncalc. Tosin jouduin sen kanssa aivan ymmälle: toisinaan se väittää auringon olevan Helsingissä etelässä klo 12, ja toisinaan klo 13.20. Edellinen olisi paikkakunnan aurinkoaikaa, jälkimmäinen Suomen kesäaikaa. Loogista olisi, jos 1900-luvun alulle se näyttäisi aurinkoaikaa, ja nykyajalle Suomen aikaa (ei tosin kesäaikaa tällä hetkellä), mutta näin ei ole, vaan 1900-luvulla aurinko olisi etelässä klo 13.20, ja arvolla 'now' klo 12.00. En ymmärrä. | |
| 08.11.2012 16:26 | Timo Valtonen: | Sekoitetaan vähän aikapakkaa. Suomessa käytettiin pitkään paikkakuntakohtaisia aikoja. Rautatieliikenne vähitellen pakotti ottamaan käyttöön yhtenäisen koko maata koskevan ajan. Helsingin paikallisaika oli 1 tunti 39 minuuttia ja 49 sekuntia edellä maailman yleisaikaa koska Helsingin pituuspiiri on 24.58 itään. Suomi siirtyi Itä-Euroopan vyöhykeaikaan, joka on kaksi tuntia edellä maailman yleisaikaa 1.5.1921. VR:n ensimmäisen 50. vuoden historiikissa on mielenkiintoinen luku asiasta, harmi vaan, että kirja on jäänyt jollekin lainaan. |
|
| 08.11.2012 18:17 | Kurt Ristniemi: | Ykisnkertaistetaan hiukan tuota aikapakan sekoitusta: Helsingin tosiaurinkoaika on 20 min vähemän kuin Suomen vyöhykeaika. 1900-luvun alussa koko maassa oli käytössä Helsingin aurinkoaika. Ts. jos kuvaa haluaa verrata esim. 1900-luvun alun rautatieaikatauluihin, tulee käyttää Helsingin aurinkoaikaa. | |
| 08.11.2012 18:57 | Joni Lahti: | Pituuspiiri 30 ⁰ itäistä kulkee Joensuun itäpuolella, ehkäpä Hammaslahti on juuri niillä tienoilla. Sillä kohtaa puolipäivä on normaaliaikana juuri 2 tuntia edellä GMT:ea. Tämä on nyt meidän normaaliaika, jota koko maassa noudatetaan Itä-Euuroopan aikana. Ylämyllyllä, joka on taas Joensuun länsipuolella, aurinkoaika poikkesi jo jonkin verran normaaliajasta. Sen huomasi mittauspuuhissa. Muuten kuulun siihen porukkaan, joka ei kannata mistään hinnasta älyvapaata kesäaikaa, ei varsinkaan, kun se venytettiin kestämään lokakuun loppupäiviin! Mitä etua siitä on ollut meille täällä pohjolassa? Säästyykö energiaa oikeasti? Ehkäpä vain Finnair on hyötynyt, kun on voinut pitää tunnin etumatkan Keski-Eurooppaan. Mattimeikäläiset lähtevät kylmään aamuun tuntia liian aikaisin, mutta mitään hyvää en keksi. |
|
| 08.11.2012 21:11 | Heikki Itävuo: | GMT on periaatteessa ollutta ja mennyttä. Jo yli neljäkymmentä vuotta aika, jonka mukaan kellojen tulisi käydä, jota aikamerkkiasemat lähettävät ja johon aikavyöhykkeet suhteutetaan, on UTC (Coordinated Universal Time), ks http://en.wikipedia.org/wiki/UTC . Se sisältää mahdollisuuden karkaussekuntien käyttöön ajan pitämiseksi Maan pyörimisen tahdissa. Viimeksi karkaussekunti oli lisälly tämän vuoden kesäkuun lopussa, ks. http://hpiers.obspm.fr/iers/bul/bulc/bulletinc.dat . | |
| 08.11.2012 21:27 | Ari Palin: | Sen, että tämän kuvan suunta on pohjoiseen, todistaa hyvin tämän toisen kuvan lennätinlinja: http://vaunut.org/kuva/78497?a=1. | |
| 09.11.2012 10:24 | Kurt Ristniemi: | Eläintarhan laiturin sijainti -ongelma on ratkennut! Löysin vuoden 1913 kartan, jossa 'Djurgårds Bangården' on merkittynä. Se sijaitsi kutakuinkin tarkalleen puolessavälissä Helsinginkadun ja Alppilan alikulun välillä, radan itäpuolella, 2. linjan kuvitellulla jatkeella. |
|
| 23.02.2015 10:34 | Kurt Ristniemi: | Kuva on julkaistu Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2013:3 'Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys' http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2013-2.pdf sivulla 36. Kuvateksti: "Eläintarhan pysäkki noin vuonna 1900. Pysäkki sijaitsi radan itäpuolella jotakuinkin Helsinginkadun ja Alppilan alikäytävien puolessa välissä. Silloinen laiturin paikka jää nykyisen rata-alueen alle. Valokuva Gustaf Sandberg. SLS" Julkaisu on paikallishistoriasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa. Myös alueen radan historian osalta. |
|
| 23.07.2015 18:26 | Pave Saarinen: | Keisarivallan aikana Suomen meridiaani lienee laskettu siten , että se on viisi astetta länteen Pulkovasta ja aikavyöhyke sen mukaan. | |
| 12.10.2015 14:21 | Kurt Ristniemi: | En ole enää onnistunut löytämään tuota edellä mainitsemaani vuoden 1913 Helsingin karttaa, jossa 'Djurgårds Bangården' olisi merkittynä. Mutta viime päivien Alppilan alikulun ja ylikäytävän kuvien innoittamana piirsin kuvista yhteenvedon. Sen mukaan Eläintarhan laituri oli välittömästi ylikäytävän vieressä, sen eteläpuolella. Siis siten että laiturille mentiin mm. ylikäytävältä. Olisi tietenkin mukava löytää uudestaan tuo vuoden 1913 kartta, ja katsoa mihin kohtaan laituri siinä tarkalleen ottaen on merkitty. Mutta olisi vieläkin mukavampaa, jos vorgilaisten kätköistä löytyisi vielä lisää kuvia Alppilan ali- ja ylikäytävältä ja tietenkin Eläintarhan laiturilta. Radan varrelta -kirjassahan on yksi kuva, jota ei muualta löydy. Siitä näkyy laiturin rakennelmat, eli penkki, vahtitupa(?), milteipä maitolaiturin näköinen vajanen ym. |
|
| 12.10.2015 22:29 | Jouni Halinen: | Kurt: Onko puuttuva kartta tämä, vasemmassa alareunassa ainakin sanotaan että se on vuodelta 1913 http://www.porssitieto.fi/kuvat/helki13.jpg . Mielenkiintoista on myös että vielä täyttämättömän Ruoholahden rannalla kulkevasta satamaraiteesta erkanee raide (2) paikalle jossa nykyjään sijaitsee Ortodoksinen hautausmaa, eli onko kysymys ”hautausmaan raiteesta”. Kysymyshän voi olla myös siitä että sinne oli tarkoitus tuoda haudattavaksi (junalla) kaikki Suomessa kuolleet OrtodoksiVenäläiset, heitähän oli ko. vuonna Suomessa suuret määrät mm. sotilaina ympäri Suomenmaan ja ylimmän vallan edustajina. Kun sitten muutaman vuoden kuluttua tällainen järjestely kävi tarpeettomaksi, niin rataakaan ei rakennettu. |
|
| 13.10.2015 07:53 | Kurt Ristniemi: | Jouni: Eipä ole sama kartta, vaikka vuodelta 1913 onkin. Siinä kadonneessa todellakin on merkittynä 'Djurgårds Bangården'. | |
| 13.04.2019 14:18 | Kurt Ristniemi: | Se etsimäni kartta, jossa Djurgårdenin laituri on merkittynä, löytyi lopultakin uudelleen: Wagner & Debes, Leipzig: Helsinki, 1914. Asialla ei tosin enää ole mitään merkitystä laiturin sijoittamisen kannalta, paikkahan on täysin selvillä. Mutta pitäähän tuollaiset rästit hoitaa (tie up loose ends). (Käyttäjä muokannut 13.04.19 14:30) |
|
| 12.01.2022 08:05 | Kurt Ristniemi: | Ruotsin Valtionarkistosta löytyi kartta, johon Eläintarhan laituri on merkitty: http://vaunut.org/kuva/152678 |