Resiina-keskustelu

Arvaa, miksi kirjoitin viestiini sanat "joidenkin" ja "tosi"? :)
Tavallaan ideana oli vähän niinkus ilmaista, että noin tekeviä ihmisiä ei kovin paljoa ole. En ole heitä edes henkilökohtaisesti tavannut. Tai ainakaan en ole heidän kanssaan kekseistä keskustellut. Sen sijaan tunnen kyllä ihmisiä, jotka ovat kyseisen ihmisryhmän kanssa keksifiliasta keskustelleet.

Tästä tulikin sitten ensimmäinen muka-tarve OT-alueelle. Hienoa :)

Tääkin lainaus & kommentti kuuluisi tänne:
Germaaninen "skaunis" on meillä nykyään "kaunis". "skeks" on "keksi" tai joidenkin tosi vanhojen puheessa vielä "seksi", kun ovatkin toisen niistä kahdesta vokaalista päätyneet poistamaan.

Ilman tätä sekoilua juttusi olisi voinut olla uskottavampi. Vanhat ihmiset eivät kyllä todellakaan, kuten Tervoki jo artikuloi, sano keksiä seksiksi. Eivätkä pipariksi.



Taitaa olla niin, että jossain päin kaakonkulmaa vanhat ihmiset ovat sanoneet keksiä seksiksi. Haminalainen kurssikaverini kertoi jo edesmenneestä mummustaan joka vielä 60-70 luvun taitteessa oli käyttänyt keksistä sanaa seksi. Oli kuulema huvittanut silloin kovin ja hihityttänyt tyttöjä pitkään. Miten yleistä ja laajalle levinnyttä kyseisen sanan käyttö synonyyminä keksille on ollut, en tiedä.

Ryyppönen tuntuu olevan kuin joku kielikone jota ei saa prkeleelläkään sammumahan. Se vaan papattaa menemähän joka asiasta ihan tilaamattaki  ;D Tuos seksikeksiasias olis kyllä kannattanu mainita jotta siinä pistelit menemähä ns toisen kären tietoa. Ny tuosta saa sen vaikutelman ko olisit itte ollu paikalla turjamas jonku vanhan kääkän kans sekseistä. Olis ollu paree kyllä kertoa jotta olet kuullut joltain jotta jossain on muori/ukkoo joka kutsuu keksiä seksiksi.

Netin syövereissä on terveellistä lähtökohtaisesti ajatella siten, ettei kirjoittaja tiedä mistä puhuu. Joskus kuitenkin joku yllättää tietämälläkin asioista jotain. :)

Älkää unohtako sinkkua ja sirahvia. Ainakin jälkimmäinen oli aivan virallista kirjakieltä. Tulevat tietenkin ruotsin ääntämisen kautta. - Ja mihin ihmeeseen tämä keskustelu oikein liittyy???

Timo: Kaikki sai alkunsa tästä asiallisesti alkaneesta keskustelusta: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,977.0.html.  Ja kuten niin usein ennenkin, nyt rytistellään sivuraiteella!  ::)

Niin tein. Ja mainitsin samalla nimenomaan, että kyseessä on arvaus, joka perustuu vain hyvin vähäiseen ja epävarmaan tietoon.
Tuolla tekniikalla opin aikanani hollannin. Ilman sanakirjaa pakotin itseni ymmärtämään hollanninkielisen foorumin viestit ruotsin ja englannin pohjalta. Puolen vuoden ajan lueskelin tahtia, että puolessa tunnissa viiden rivin viesti. Sitten alkoi lukeminen sujuvoitua. Monessa uuden oppimisessa on hyvä tehdä hypoteeseja ja sitten keskustella muiden kanssa, onko hypoteesi pätevä vai ei. Pitää vaan osata olla riittävän kriittinen. Pitää ymmärtää, että jokin sana kohtuullisella todennäköisyydellä tarkoittaa jotain tiettyä asiaa, mutta olla myös avoin sille, että onkin saattanut päätellä sanan merkityksen aikanaan väärin. Kielen oppimisessa ehkä tärkeintä on tajuta, että virheiden tekeminen ei ole katastrofi, kunhan joku ne virheet jotenkin korjaa. Tämä pätee myös eri alojen ammattislangia opiskeltaessa.

Yhäkin sanoisin, että _mikäli_ englannin kielen sana "brill" on laajentunut englannissa tarkoittamaan myös kenttäratoja tai muita kevyitä raideliikenteen väyliä, on sana muokkaantuneessa muodossaan voinut lainautua myös muihin kieliin kuten suomeen tai ruotsiin (jonka kautta suomeen).
Mutta ottakaa nyt hyvät ihmiset huomioon tuo sana "mikäli". En minä näitä epävarmuussanoja huvikseni tekstin sekaan latele. (kaiketi ;))

Voi kiesus vieköhö ;D  Lainaanpa itseäni " Ryyppönen tuntuu olevan kuin joku kielikone jota ei saa prkeleelläkään sammumahan. Se vaan papattaa menemähän joka asiasta ihan tilaamattaki "

Olisikohan helpompia tapoja oppia uusi kieli? ::) Tosin, eikö hollannin kieli kuitenkin ole jotenkin lähellä saksaa? Täytyy kyllä myöntää, että foorumien lukeminen Babelfish'in avulla on myös melko ankeaa ;D

Ei tuollaista 'brill' sanaa oikein sanakirjoissa ole. Wiktionaryn mukaan se on brilliant sanasta johdettu slangisana, "Chambers dictionary of science and technology" (joka nyt yleensä ymmärtää tieteen ja tekniikan melko laajasti) ei sanaa tunne. Mistä lie Tervo sen kampelan löytänyt. ::)

Kotuksen sivuilta löytyi tällainen artikkeli: Sirahveja savannilla,   http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1164

Ainakin Aino Vuolteen toimittama INFO-kirjakaupan (Osuuskunta Informaatiokirjakauppa) kustantama suomalais-englantilais-suomalainen sanakirja vuodelta 1977 kääntää brill-sanan silokampelaksi. Sama käännös löytyy tuolta http://kaannos.com/haku-sanakirjasta-englanti-suomi-brill.htm ja jopa vielä tuolta http://efe.scape.net/index.php?criteria=brill&page=1  Ajattelin noiden kyllä riittävän todistamaan jotta brill on ainakin silokampela. Mitä muuta se voi olla siihen en ota kantaa. Kovasti tuo kyllä kampelalta kuitenki näyttää enempi ko briljanssilta http://en.wikipedia.org/wiki/Brill_(fish) (http://en.wikipedia.org/wiki/Brill_(fish))

Takimmainen sulku kuulu myös linkkiin joten se pitää kopida mukaan. Muuten ei kalastus onnistu ;D

//korjattu lainaus ja linkki

Ajattelin täs kokeella Tuukka Ryyppösen metodia sanojen suomentamiseksi/luomiseksi.

Joten seuraavasti:

Olin  Tuukan kanssa jokivarres kalas ja kohta onkeen ottikin isohkon oloosesti tempova vonkale.
Töin tuskin sain sen hilattua rannalle ja kalan roikkuessa notkuvan ongenvavan pääs totes Tuukka jotta " ka, sait brillin" ja vielä perähä jotta " mitä meinaat tehä sille "
Mä siihe jotta " ajattelin brillata sen "
Tuukka lähtiki sitte ilimoottamahan muilleki jotta kohta olis brillattua brilliä tarjolla. No siinä jonkusen virstan ylävirtaan vastarannalla oli Topi hakkuuhommis. Oli nääs päässy ukkopekasta polttoaine loppumaha ja uutta klapia tarvittihi.
Tuukka rupes huutelemaha virran pauhun ylitte, jotta tällä puolella on rilli pian lämpimänä, mutta ei Topi sitä kuullu. Tuukka kokeeloo huutaa uurestaan, mutta aina vaan Topi viittilöö jotta ei kuulu. Tuukkaa lataakin seuraavaan huutoon kaiken voimansa ja karjaasoo jotta "grilli lämpimänä"  No nyt kuuloo Topiki ja sauvoo äkäisenä ärjyvän kosken poikki.

Tarinassa loimme suomen sana grilli joka on syntynyt englannin kielen silokampelaa tarkoittavasta brill-sanasta  ;D

Tarina on sitten täysin fiktiota ja henkilöhahmot kuvitteellisia :P

Kun nyt ollaan täysin sivuraiteella, laitan vielä yhden kielikuvan.

Kenen syy oli, että Neuvostoliitto romahti? Tamperelaisten tietenkin! Nimittäin, kun setä Lenin piilotteli Tampereella, hän opiskeli sosialismin käytäntöä työväentalolla. Kun tamperelaiset toverit huusivat toisilleen säännöllisesti "soon moro"  setä kuuli sen muodossa "soromnoo", luuli sen olevan menestyksen avain ja otti sen sosialismin käytännön perustaksi. Niin, että kuullun perusteella voi tulla isoja vahinkoja:)

Hieno tarina, Tervo. :)

Jatkettakoon sivun http://vaunut.org/kuva/59083 keskustelua vaikkapa tässä.


Venäläisille itselleen latinalaisilla aakkosilla kirjoittaminen ei kuitenkaan näytä tuottavan vaikeuksia, vaan vaikuttaa aivan mahdolliselta. Hyvin usein heillä on tapana kirjoittaa tekstiviestit latinalaisin, koska se on pitkien viestien kanssa halvempaa kuin kyrillisillä.
Jaroslavlille ei tietääkseni ole varsinaista suomalaista nimeä. Suomalaisittain translitteroitu venäläinen nimi kyllä on.

Enpä osaa venäjän kieltä, mutta sen verran olen kyseiseen kieleen perehtynyt, että tiedän ettei näillä kirjaimilla vaan pysty viäntämään edes väkisinkään ymmärrettävää venäjän kieltä!

Sanottakoon kuitenkin vielä kerran, että venäläiset kykenevät kommunikoimaan keskenään venäjäksi latinalaisia aakkosia käyttäen ja myöskin niin tekevät. Suomea tai venäjää voisi kirjoittaa myös japanilaisin aakkosin, jos haluaisi. Aakkosto ja kieli eivät periaatteessa ole sidoksissa toisiinsa. Puola on yhtä lähellä tai lähempänä venäjää kuin viro suomea, mutta silti puolaa kirjoitetaan latinalaisin. Onko edes koskaan kyrillisin kirjoitettu? Serbiä taas kirjoitetaan vähän miten sattuu - välillä kyrillisin, välillä latinalaisin aakkosin.

En ole mikään ulkomaankielien asiantuntija, mutta suht hankala suomea on esim. japanin kirjoitusmerkeillä kirjoittaa. No mutta kuitenkin venäjän kielen eri s-kirjaimilla saadaan samasta sanasta translitteroitua sana joka saattaa tarkoittaa montaakin eri asiaa. Japani on taas sellainen kieli, että siinä on tavuja, sanoja ja kirjaimia  ;)

Kyllä venäjän kaikki 7(?) ässää translitteroituvat eri tavoin suomalaisessa translitteraatiossa.

Älä ny viitti...

Hmm? Viitsin kuitenkin, vaikka kielsit:

ж = ž
з = z
с = s
ц = ts
ч = tš
ш = š
щ = štš

Ja jokainenhan nuo osaa oikein ääntää, eli käytännössä tyhjän nyhjäämistä!

Ääntäminen ei liity mitenkään translitteraatioon. Ne jotka eivät osaa suomalaisella translitteraatiolla kirjoitettuja ässiä ääntää, tuskin osaavat kyrillisilläkään kirjoitettuja. Translitteraatio ei siis millään tavoin vaikeuta sanan merkityksen ymmärtämistä, toisin kuin aiemmin väitit.

Väitteeni perustuu venäjää äidinkielenä puhuvan ja suomea hyvin taitavan henkilön väitteisiin! Voihan olla, että translitterointi ei ole hänen vahvimpia alojaan, mutta olettaisin hänen kuitenkin joutuneen sen kanssa tekemisiin ::)

Lisää tahnaa! Tuukka otti kyllä vapauksia väittäessään, että aakkosto ja kieli eivät ole sidoksissa toisiinsa ja että suomea voisi yhtä hyvin kirjoittaa vaikka japanilaisin aakkosin. Kyllä suomea voi kirjoittaa katakana -merkein, mutta ne ovat tavumerkkeja ja ei se olisi kyllä enää suomea. Katakana –järjestelmä käytetään esim. eläinten ja kasvien nimissä ja vieraiden sanojen kirjoittamisessa. Hiragana on toinen tavumerkkijärjestelmä, jolla merkitään sijamuodot, vaikeat sanat tai partikkelit. Mutta japanin kirjoituksen perusta on edelleen kiinalaisperäinen kanji –järjestelmä, jolla kirjoitetaan yleensä sanojen runko, ei aina. Niitä voi yhdistää samaan merkkiin tai kirjoittaa pari merkkiä peräkkäin uuden käsitteen muodostamiseen. Kun tekstiin tökitään kanjien väliin sekä hiragana että katakana merkkejä, on soppa valmis.

Väitän siis, että ideogrammeihin taikka –graafeihin perustuva kirjoitus on äärettömän kaukana puhutusta kielestä. Ne ovat kuin liikennemerkkejä, joita japanin kirjoituksessa joudutaan täydentämään muilla merkeillä kielen rakenteen vuoksi. Kiina ja japani eivät ole kielinä mitään sukua toisilleen, merkit ovat osittain ja niitä voidaan ymmärtää, mutta lauseen ajatusta ei. Kanjeja puretaan joskus kanamerkeiksi ja japanilaista kirjoitusta translitteroidaan latinalaisille aakkosille, mutta mielestäni kysymys on silloin vain kuullun tallentamisesta. Hyvin paljon katoaa infoa.

Aha, meni täysin sivuun. Venäjän kielen translitteroinnissa Suomessa pitäisi käyttää aina SFS 4900 –standardia. Toinen on kansainvälinen ISO 9, mutta meillä ensimmäinen pätee.

Jees, ei japanin kieli ole sukua kiinalle ja edelleenkin haluaisin korostaa kielen olevan varsin omituinen. Eli merkillä voidaan ilmaista kokonaista sanaa tai pelkkää tavua, myös kirjaimen ilmaiseminen "harakanvarpain" on varsin yleistä!

PS. Tukenani ei ole missään vaiheessa ollut wikipediaa tms.

Kiinankielinen kirjoitus oli aikoinaan Kauko-Idän kielillä yhdistävä tekijä. Eri sortin kiinalaiset, korealaiset, japanilaiset ja jopa vietnamilaiset pystyivät kirjallisesti kommunikoimaan keskenään, vaikka heidän puhumansa kielet eivät olleet sukua toisilleen. Merkit vastasivat yhtä ja samaa käsitettä kaikissa kielissä. Enää systeemi ei toimi, koska kielen kirjoitustapaa ja merkistöä on kehitetelty eri suuntiin, tai koko systeemiä on muutettu niin kuin vietnamin kielessä, jossa nykyisin käytetään latinalaisia kirjaimia. Pohjois-Koreassa on otettu käyttöön täysin omintakeinen kirjoitustapa.

Japanissa pysytään omassa ulkopuoliselle sekavassa näyttävässä kirjoitustavassa (kanjit eli kiinalaiset käsitemerkit, hira-ja kataganoissa eli äänteenmukaiset tavumerkit), koska se - yllätys, yllätys - on käyttäjälleen selkeintä. Japanissa on paljon homonyymejä (saman änneasun mutta eri merkityksen omaavia sanoja. Kun käytetään kanjeja, voidaan heti tehdä selväksi tarkoitetaanko tukkaa, paperia, jumalaa tai jotain muuta kun sanotaan "kami".

Ihan harkitusti käytin sanaa "aakkoset", en sanaa "kirjoitusmerkit". Totta on kyllä, että japanin kanat eivät ole aakkosia. Pointti on joka tapauksessa, että yleisesti ottaen millä tahansa äänteitä ilmaisevalla kirjoitusjärjestelmällä voi ilmaista mitä tahansa kieltä. (ovatko latinalaiset aakkoset ranskalaisten käyttämäminä muuten äänteitä ilmaisevia? :) )
Kerran kehitin kavereiden kanssa (huumorimielellä toki, mutta perusosin realismiin pyrkien) aakkospohjaisen kirjoitusjärjestelmän, joka ei sopinut ainakaan minkään tuntemani kielen kirjoittamiseen. Lähinnä, koska ainoat vokaalit olivat tukholmalaistyylinen ulina-ii, sisäänpäin hengittäen äännettävä a sekä lampaan määkimistä matkiva mölinä. Lisäksi lähin k:ta ja t:tä muistuttava äänne oli kitalakea vasten tehty naksautus...
Periaatteessa on siis mahdollista, että kirjoitusjärjestelmään ei kerta kaikkiaan ole määritelty jonkin kielen kannalta ehdottoman tärkeitä äänteitä, mutta itse en ainakaan mitään puhtaasti aakkosia käyttävää kirjoitusjärjestelmää tunne, jolla jotain kieltä ei voisi ilmaista.

Pienen poikkeuksen tästä säännöstä itse asiassa kyllä tekevät juuri japanin kanat, jotka sopivat katakanojen tärkeimpään käyttökohteeseen, englannin translitteroimiseen tosi kehnosti. Suomea niillä kuitenkin kirjoittaa erinomaisesti. Tätä olen testannutkin, kiusaamalla japanilaisia turisteja lentokentällä. Olen kirjoittanut suomea katakanoin ja pistänyt heidät lausumaan. Ymmärrettävää suomea sieltä tuli, joskin ääkköset puuttuivat. Painotuksetkin olivat kohdallaan. Nimessäni tarvittavan tu-tavunkin voi kirjoittaa pistämällä vaikka te-kanan perään pienen u-kanan. Ja se äännetään oikein.

Periaatteessa japanissa voi yhdyssanassa olla käsittääkseni jopa kaikkia neljää kirjoitusjärjestelmää (kanji, romaji, hiragana, katakana) sekaisin. Se on melko komia systeemi.

Parhaiten skaalautuva muutenkin kuin tieteessä käytetty aakkosto taitaa muuten olla juuri tämä meitin latinalainen aakkosto, joka vääntyy diakriittisin merkein vaikka millaisille kiemuroille :)

Mainio perusteos käsitemerkeistä on O´Neilin Essential Kanji: 2,000 Basic Japanese Characters Systematically Arranged For Learning And Reference. Löytyy amazon.comista noin 17 taalalla. 

Pähkäilin kuvassa http://vaunut.org/kuva/55888 olevaa kirjoitusta tolpassa ko. kirjan avustuksella. Eihän siitä vastausta löytynyt suoraan, mutta päädyin jäljittämällä siihen, että laatassa kehotetaan soittamaan varoitustorvea, milloin ja miksi, sitä en saa selville. Ensimmäisen kanjin perusta on (palo)varoitus ja siihen kun lisätään ylös tuo häkkyrä, sen voi ymmärtää (varoitus)torveksi. Eri yhteydessä se voi tietenkin olla muuta. Toisen kanjin perustan voisi tulkita aamuksi, mutta kun siihen lisätään päälle tuo miekan tai puukon merkki, mitä se sitten tarkoittaa? Siinäpä pähkäiltävää. Eipä meikäläisen kielitaidolla siis pääsisi ajamaan noita kevytjunia vai ovatko ratikoita. Kiotossa kai se on pikemminkin kevytjunia?

Toinen hyvä lähde on http://www.kanjidic.com/ Kun kirjoitat hakuun vaikka train, railway tai locomotive, saat vastauksen kanjeilla. Nuo sanat kirjoitetaan 列車 , 鉄道 ja 機関車 . Junalla ja veturilla on yhteinen viimeinen merkki, joka tulee sotavaunujen merkistä. Siinähän on selvästi kaksi pyörää, akseli ja kori. Rautatien viimeinen merkki kuvaa tietä, polkua, rataa. Veturin keskimmäinen merkki tulee portin merkistä ja kun siihen pannaan keskelle tuo hässäkkä, se merkinnee jonkinlaista kontrollia, valvontaa. Muita en ole vielä löytänyt, tuossa lähteessä kun on 2000 kanjia. Systemaattisesti ne voi löytää vetojen mukaan eli montako pensselinvetoa merkin kirjoittamiseen tarvitaan.

Netissä on lähteitä, joissa selvitetään kun merkin etymologia, mutta sitten homma menee kyllä tieteeksi tai ainakin salapoliisityöksi!  Kanjeilla kun on myös kaksi eri lukutapaa ON ja kun! Mutta mukavaa ajanvietettä se on. Pitää ottaa mukaan tietenkin kana -merkkien taulukot, sitten voisi pärjätä. Harmi, kun ei tullut nuorempana tutustuttua asiaan.

Voihan toki irrallisia sanoja kirjoitella tavumerkein, mutta ei tekstiä juurikaan kannata. Tuskin sellaista japsit lukisivat. Ovat ne niin syvällä nämä rakkaat kuvat!

Eikös Suomi-nimikin ole kiinaksi vain kaksi paikallista kirjoitus(risu)merkkiä peräkkäin? Toinen merkeistä äännetään "fen" ja toinen "lan". Mitähän ne sitten tarkoittavatkaan "oikeasti" suomeksi käännettynä? Ääneen lausuttuna se kyllä kuulostaa oikein oivalletulta.

Jorma, Suomi kirjoitetaan näin: 芬蘭 Japanissa kanjeilla ja katakanalla taas フィンランド ( ääntyy ehkä finrando) ja Kiinassa 芬兰 (ääntyy fenlan) . Kummassakin se tarkoittaa tuoksuvaa kukkaa, orkideaa tai muuta tai hyvää tuoksua.

Veturi muodostuu japaniksi käsitteistä kone (alun perin kangaspuut) + portti (korntrolli) + vaunu ja juna taas käsitteistä rivi + vaunu. Loogista.

Tässä rautatieaiheinen lause japaniksi: 私は二分の差で列車に乗り遅れた。Tarkoittaa: myöhästyin junasta kaksi minuuttia. Siinä rungon muodostavat kanjit. Kana –merkein on tarkoitusta määritelty ja sanoja taivuteltu.  Juna esiintyy heti lauseen puolenvälin jälkeen.

Mitä merkistökoodausta tuossa on käytetty? UTF-8 näyttää vain osan merkeistä.

Mulla on merkistöasetuksena automaattinen, ja sivun lähdekoodi kertoo käytössä olevan UTF-8:n. Silti kaikki merkit näkyvät. Ehkä sinun fontista puuttuu osa merkeistä?

No'niin kielinerot, yksinkertainen kysymys: mikä on 'junakohtaus' englanniksi ja ruotsiksi?

Vastaan, vaikka en kuulu kysymyksen kohderyhmään.

Pikaisen wikipediöinnin perusteella englanniksi tapahtuma on joko "passing" tai "crossing". http://en.wikipedia.org/wiki/Passing_loop

Tågmöte på svenska. Ei muutakaan nyt mieleen tule.

Juu, kiitos, "passing" itsellekin tuli ensiksi mieleen, mutta aloin epäillä, onko se sittenkään oikea termi. "Crossing" onkin jo vaikeampi arvata ja vielä uskoa arvaus oikeaksi ;D

"Tågmöte" näytti olevan myös vastaavalla ruotsinkielisellä wikipedian sivulla käytetty termi.

Vilkaisin parin The Railway Magazine-lehden numerosta mitä sanaa kuvateksteissä käytetään junakohtauksista. Vastakkaiseen suuntaan junat kohtaavat = käytetään verbejä meet, pass tai cross. Samaan suuntaan kohtaus = käytetään verbiä pass. Train X meets train Y, Train X crosses train Y, Train X passes train Y.

Pass vaikuttaisi aika käytetyltä, ainakin Englannissa:
http://www.subbrit.org.uk/sb-sites/stations/r/reedsmouth/index.shtml
Sivulla kerrotaan Reedsmouth:n risteysasemasta joka suljettiin 60-luvulla. Vikaiskaapa kuvatekstiä kuvassa jossa kaksi junaa kohtaa asemalla (joka itse päätekstin mukaan oli aika harvinaista).

Mielenkiintoinen, vaikka hiukan surullinen, tarina ;D

Tuolta löytyy aika monta 'kohtaloa', monessa tapauksessa on kysymyksessä kokonaisen reitin asemat 'ketjussa'. 60-luvulla Englannissa vaikutti tohtori Beeching jonka selvityksen perusteella lakkautettiin suuri määrä hiljaisen liikenteen ratoja. Toisaalta esitin mielessäni kysymyksen, että montako museorautatietä (Heritage Railway) Englannissa olisi, jollei oltaisi kuunneltu tohtori Beechingiä? Aika monta vähemmän, toisaalta, arvelin myös, että jossain vaiheessa British Rail olisi alkanut laittamaan ratoja kiinni ilmankin tuota selvitystä.

Englannista löytneekin entiten museorautateitä maailmassa, pelkästään Google Earthillä tutkiessa 'törmää' aina vähän väliä johonkin museorautatiehen. Jotkin ovat vain mailin mittaisia ja vastineena on esim. todella pitkät NYMR ja WSR eli North Yorks Moor Railway ja West Sormerset Railway, jälkimmäinen n. 20 mailia, NYMR:iä en nyt muista, mutta pitkä sekin on. Vastakohtana on vaikka Leedsissä sijaitsevan, alle mailin mittaisen Middletonin minimuseorautatien joka sijaitsee moottori- ja muiden teiden seassa.  Vielä kun lisätään se, että monella museorautatiellä on käynnissä jos jonkinlaista laajentumissuunnitelmaa, joille monille on luvatkin olemassa ja yleistä rahoitusta, niin hyvin on pullat uu...boilerissa  ;D

Ovat, englantilaisten käyttäminä ei.

Ranskaa kun voidaan lukea vain yhdellä tapaa, kirjoittaa monella (äänteen kirjoitustapa riippuu mm. siitä mistä kantakielestä sana on kotoisin, latinasta vai frankista).

Junttikielen (l. englannin), oikeinkirjoitus taas on periaatteessa kiinan kaltaista kuvakirjoitusta, kuvamerkkien viivat on vain korvattu latinalaisista aakkosista muodostetuilla yhdistelmillä ;).

siis tämä on kyllä oikein,mutta nyt pitäs saada nuihin myös oikeat äänet :)
esimerkiksi tämä ж = ž tai zh on kuten ranskan sanassa jour tai englannin sanassa pleasure
ja sitten samalla tavalla ettiä muutkin äänet jotka kuulostaa samalta.

siis mitä vaan kieltä voi kirjoittaa kyrillisillä kirjaimillä tai millä vaan käyttämällä kirjainten tai vaikka hieroglyfien ääntämistä. siinä vaan voi olla semmosia pulmia että ei kaikki mee yhden kaavan mukaan on kaikenlaisia poikkeuksia jne.  tuo englannin sana pleasure voi kirjoittaa suomeksi pležer tai se ranskalainen jour - žur...tai sana suomalainen kyrillisillä - суомалайнен...

Tässä esimerkkkinä pari brittinimeä kyrillisen kirjaimin: Элтон Джон ja Тони Блэйр. Miten Churchill kirjoitetaan Venäjällä kyrillisin? Kirjoitetaanko sekin kuten ääntyy?

Melkein: Уинстон Черчилль. Tosin pehmeä merkki olisi varmasti minulta unohtunut ellen olisi luntannut wikipediasta oikeaa kirjotusasua ;)

Kreikkalaiset näkyy toisinaan kirjoittavan esim. chattiin latinalaisilla kirjaimilla (esim. "kalispera simforoumites apo to soufli"), käännösohjelmat ei oikein jummarra sellaista  ;D

Vielä näkee, että Kreetan Ηράκλειον - Iraklion  - kirjoitetaan virheellisesti meilläkin matkaoppaissa yms. muotoon Heraklion. Johtuu tyhmästä translitterointivirheestä.

Jänniä ovat myös Viron kaupunkien nimet kyrillisin kirjaimin, varsinkin ne, joissa on ääkkösiä ja yykkösiä. Näitä ovat ainakin Кохтпа-Ярве, Пяриу, Выру, Йыхви, Йыгева, Тюри, Кярдла, Тырва, Пылва, Выхма, Силламяэ, Ряпина ja Мыйзакюпа. Menee aivan tavaamiseksi. Toivottavasti näissä nyt ei ole hirvittävästi virheitä.

No'juu, ei kreikkalaisista paikannimistä kannata ottaa turhaa stressiä, esim. Wikipedian artikkeli Kreikan rautateistä http://en.wikipedia.org/wiki/Hellenic_Railways_Organisation kirjoitti jossain vaiheessa Paleofarsalos viidellä eri tavalla, nyt löysin enää kolme erilaista kirjoitusasua ;). Myöskin virallisluontoiset (englanninkieliset) dokumentit, esim. verkkoselostus ja väestönlaskenta, käyttävät osittain toisistaan eroavia nimiä. Ja jos käytät wikissä esim. verkkoselostuksen mukaista nimeä, kyllä sen joku toinen käy kuitenkin muuttamassa joksikin muuksi ::).

Mielenkiintoinen väite.
Itse olen käyttänyt sanaa "hoksata" tai sen slangimuotoa "hogata" (tai ainakin olen aina ajatellut noiden sanojen välillä olevan yhteyden) koko sen ajan, kun olen osannut puhua.
Voihan tuo tosiaan saamesta ollakin. Suomalaisena on niin helppo unohtaa saamelaisten olemassaolo tai se, että saamen kielellä tietysti on jotain vaikutusta suomeen ollut.

Hoksata ja tajuta ei mielestäni ole kuitenkaan täysin synonyymejä. Tajuaminen on siis ymmärtämistä, joka on sellainen jatkuva tila: joku ymmärtää jonkin asian, ja ehkä ymmärsi sen hetki sitten, ja ymmärtää hetken päästäkin. Hoksaaminen taas on se hetki, jolloin siirtyy ymmärtämättömyyden tilasta ymmärrykseen. "Hoksasin sen äsken, joten nyt tajuan sen koko loppuikäni!"



Täällä slangiytimen reunamilla sana muuntui muotoon "hokata". Muutoinkin pehmeät konsonantit kovenivat, esimerkiksi jalkapallo ei ollut fudis, vaan futis. Fudis oli jotain espoolaista suomenruotsalaista ylihienostelua. Sen sijaan ne, jotka sanoivat "jalis", olivat täysin juntteja ja kotoisin jostain, jossa ei tiedetty mikä on kerrostalo.

Kuitenkin Stadin slangiin yleisesti kuuluu niinsanottu hyperkorrektius, jossa ulkomaisia äänteitä tungetaan sellaisiinkin sanoihin, joihin ne eivät varsinaisesti kuulu. Hyvä esimerkki on sana bonjaa, joka on kotoisin venäjän sanasta ponimat'. Noin on käynyt myös sanan "fotboll" muuttuessa muotoon "fudis", eli erkaantuessa ruotsin-/englanninkielisestä kantamuodostaan, jonka sinä tunnet ;)
Toinen hyvä esimerkki on "stoge", joka on kaivanut ruotsin sanaan "tåg" jostain hemmetistä s:n eteensä.

Totta! On täysin typerää ja epäloogista vääntää lainasanasta tåg s:llä alkava versio. Ehkäpä sillä on haluttu erottautua maalaiserkuista, jotka osasivat sanoa vain "tikkaa törtsi poseen". Tåg ja saksan Zug tarkoittavat myös esim. kulkuetta tai jotain jonomuodostumaa. Sanoilla on sama etymologia, vaikka äänneasu onkin eriytynyt.

Monikaan ei muista, että ns. stadin kielessä on tuon bonjata sanan lisäksi runsaasti venäläisiä lainasanoja kuten mesta, snaijata ja budjata. Na rinka ilamaisu on myös puhdasta venättä. Muita samanlaisia suhteellisen uusia lainoja suomen kielessä ovat myös voro, tavara, palttoo ja viesti. Onhan niitä paljon enemmänkin, kunhan vähän pinnistelee.

sontikka = zontik
tyrmä = tjurma
varpunen = vorobej (Tämä tosin luultavammin suomesta venäjään päin, koska venäläisiä hämmentää tuo jotenkin epävenäläiseltä kuulostava nimi linnulle. Kirjaimellisesti pienen linnun nimi kääntyisi "lyö varasta")
pumaska = bumaga (=paperi)
lotja = lad'ja
koni = kon'

Mä pidän etenkin noita kahta viimeisiintä aika mielenkiintoisena osoituksena esi-isiemme suhtautumisesta naapurikansaan: "Jaa, ettäkö pitäisi koni ostaa? Taidan mieluummin hankkia kunnon hevosen."
Joku kolmaskin sana tuli joku aikaa sitten vastaan, jossa venäjästä lainattu sana tarkoittaa kyseisen asian surkeaa ja kapista versiota :D

Niin, ja loogistahan se on, että slangissa on lainasanoja venäjästä ja ruotsista, koska sitä kauttahan se koko kieli on kehittynyt. Lapset halusivat leikkiä keskenään, vaikkeivat ymmärtäneet toistensa kieltä. Näin syntyi tuollainen ihme yhdistelmäkieli (kreoliksiko tuollaista nyt sitten kutsutaan vai miksi?) suomesta, ruotsista ja venäjästä.
Samasta syystä on noita p:n vaihtamisia b:ksi jne. Skidien mielestä kaikki omalle kielelle vieras oli eksoottista ja siistii (joka muuten on lainasana venäjästä, niin absurdilta kuin se monista kuulostaakin), joten he pyrkivät näitä ominaisuuksia lisäämään omaan kieleensä aina kun mahdollista. Sitten ne lapset kasvoivat aikuisiksi ja jatkoivat keskenään keskustelua samalla omalla kielellään. Miksipä ei :)

Slangi on usein miten ns sosiaalinen murre. Sitä puhutaan suljetussa joukossa ja monesti tarkoitus on, etteivät ulkopuoliset ymmärrä juttua. Tällaisia ovat stadin kielen lisäksi mm vanhat kaupustelijoiden ja varkaiden kielet sekä viime vuosikymmeniltä ATK-ihmisten kieli, sosiologien kieli jne. Tarkoitus on ollut todellakin sulkea joukkoon kuulumattomat pois keskustelusta ja ymmärryksestä.

Tuli vielä mieleen näitä venäjän lainoja. Saapas on сапог  sapog ja majakka on маяк majak. Viron kieleen on jäänyt runsaasti rautatiesanoja venäjästä. Eräässä vanhassa lehtiartikkelissa niitä oli, kunhan löydän, listaan niitä.

Noh noh. Mä ainakin puhun sitä "ATK-ihmisten kieltä", enkä tee niin sulkeakseni aiheesta tietämättömiä keskustelun ulkopuolelle. Päinvastoin - pyrin muuttaamaan puhettani ymmärrettävämmäksi, kun paikalla on tietojenkäsittelystä vähemmän ymmärtäviä ihmisiä.
"ATK-Kielellä" (yksnollayksyksnollayksnolla? ;)) puhun nimen omaan silloin, kun keskustelen toisen sellaisen ihmisen kanssa, joka aiheen hyvin tuntee.
Ammattisanaston käsitteitä käytän siksi, että ne ovat usein lyhyempiä ja silti tarkempia kuin yleiskielen palasista rakennetut korvikkeensa.

1970- luvun lopulla, kun käytössä oli  vielä suurkoneet, oli ammatteja, joita enää ei ole. Firmoissa pyöri nuorten miesten porukka, joka edusti eliittiä ja puhui suureen ääneen Eliotista ja jostakin IBM:stä, koodauksesta, eräajaosta, parametreista, variaabeleista, ristiinajoista jne. Kieli oli todellakin aivan omansa. Syntyi myös hyväksikäyttäjien porukka, joka ymmärsi näitä guruja ja samalla myös työpaikkojen muita ihmisiä. Olivat siis tulkkeja. Kun PC:t ilmaantuivat firmoihin, ATK-porukan merkitys väheni ja he siirtyivät  huolehtimaan lähinnä sisäverkoista.

Sosilogian kielellä voin jutella pitkäänkin sanomatta yhtään mitään. Kun osaa puolensataa käsitettä ja sovittelee ne sidesanojen kanssa satunnaisesti yhteen, syntyy vakuuttavalta kuulostava tarina. Puhetta voisi kutsua puppusanageneraattorilla tuotetuksi.

Virossa oli käytössä ainakin venäläisperäinen asemaa tarkoittava sana vaksal. Sitä tuskin enää kuulee muuten kuin yhden laulun tai porukan nimessä eli Vana vaksal.

Vanhassa J V Janssenin lehtijutussa Tarton asemalta http://www.linnaleht.ee/frontpage/trt/2006-08-18-b.pdf löysin tällaisia rautatiesanoja: paravoss = veturi, prijest = ylikäytävä ja trelosnik =?. Siis lainoja venäjästä.

Eikös edelleenkin Viron rautateiden operatiivinen kieli ole venäjä? Radioliikenne sun muu turvallisuusviestintä?

Kaikki kielet muuttuvat aikojen kuluessa. Nykynuori helsinkiläinen tuskin ymmärtää sellaista slangia jota joskus 1930-luvulla puhuttiin.
Tälläinen 1960-luvun ATK-jermu on välillä ihan ulkona nykyisten nuorten IT-junnujen jutuista. IT tarkoittaa ilmatorjuntaa!

Tartossa rautatieaseman ohi menevä isohko tie on nimeltään Vaksali tänav, eli suomeksi osapuilleen "Voksalinkatu".

Kyllä vaksal on edelleenkin ihan normaalissa käytössä.

Joo kyllä. Olen todella kuullut puhuttavan vaksalihooneesta.

Paikannimistössä kuitenkaan en ole tuota vaksal-sanaa nähnyt muualla kuin sillä yhdellä tarttolaiskadulla. Myöskin rautateillä näkyvät tekstit sanovat mieluummin "jaam". Ihan kamalasti en ole asemista puhunut, joten vaikken ole sanaa vaksal käytettävän, voi se toki olla käytössä.
Uskaltaisin silti väittää, että vaksal on vähän sorsittu jaamaan verrattuna :)

Siihen voi syynsä olla silläkin, että vaksal tarkoittaa käsittääkseni pääasiassa nimenomaan asemarakennusta ja koko Viron ainoa käytössä oleva asemarakennus ilmeisesti nykyään on Tallinnan päärautatieasema - ja se taas vakiintuneesti tunnetaan nimellä Balti jaam...

Tarttoon pitäisi tulla "ootepaviljon", jos se nyt joskus valmistuu.

Itse Ivo Linna laulaa Vana vaksal laulun http://www.muusika.tv/ivo-linna-vana-vaksal.html ja sanat löytyvät vaikkapa tuolta http://www.justsomelyrics.com/2108558/Tuberkuloited-Vana-vaksal-Lyrics Tekstissä lähdetään maailmalle kohtaamaan onni junalla jaamalta …. ”Siin ta on, vana jaam, millest kord astusin maailma õnne tabama, tookord rong lahkus siit ja mind kaasa ta viis kaugele, rattad laulsid sama viit…” Voi olla, että otsakkeen vaksal on ylevä ilmaisu ja nimenomaan sillä voidaan tarkoittaa sitä rakennusta asemalla. Arkinen käyttösana on jaam, en kuitenkaan lähde tuomaroimaan sananvalinnassa.  Muuten vanhassa jutussa vilahti myös sana statsija.

Mietinkin, onko rubriikkisana vanhakantainen ja ylevä, leipätekstissä taas käytetään arkista ilmaisua? Niin meilläkin on rinnakkaisia sanoja, joista toista käytetään eri yhteydessä kuin toista. Useasti on käynyt niin, että vanha arkinenkin ilmaisu katoaa uudemman tieltä. Moniko muistaa pirssin, joka tilattiin ennen taksia kotiovelle?

Ja vosikkaakin (issikkaa yms äännemuotoja käyttäen) nimitettiin jo pirssiksi ,vaikka hevosvoimia oli usein vain yksi.

Mä olen aina yhdistänyt sanan "pirssi" vaan sellaiseen vähän rennompaan puheenparteen, jossa tuolla sanalla pyritään vähän niinkus tuomaan sellaista humoristista letkeyttä puheeseen.

Onko se sana ollut joskus isomminkin käytössä? Milloin on sana "Taksi" luikerrellut suomen kieleen?

http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:257390,0

Kiitos, kiva teksti oli :)

Pirssi oli hevosajureiden 'taksiasema', mutta kyllä sanaa on käytetty myös ajurista hevosineen ja rattaineen.

Aimo Massisen antama vastaus on tyhjentävä. Noin se on ollut. Pirssi sana siirtyi ensin hevospelejä tarkoittavaksi ja siitä autoihin. Kyllä meillä ajeltiin vielä 50-luvulla Popeda -merkkisillä pirsseillä. Upein pirssi, jonka kyydissä olen ollut, oli neuvostomaan Cadillac eli Zim. Autossa oli takapenkin jalkatilaan vedettävät lisäistuimet ja kyytiin mahtui puoli seurakuntaa.

Pirssin virallinen nimi oli vuokra-auto, mutta ei se toiminut puhekielessä. Taksi syrjäytti sen kokonaan, eikä enää 60-luvun lopulla muusta puhuttukaan.

Kuopiossa puhtiin isvossikoista, kun tarkoittiin niitä kauppahallin kupeessa parkissa olleita hevospelejä.

Ei siitä nyt niin loputtoman pitkä aika ole kun lakitekstissäkin käytettiin sanaa vuokra-auto taksin sijaan. Kun autovuokraamot yleistyivät hämärtyi alkuperäinen merkitys ja nykyisin vuokra-autolla ymmärretään autovuokraamosta lainattua autoa.

Sanojen merkitys muuttuu aikojen kuluessa. Rekka on hyvä esimerkki. Mikä tahansa iso kuorma-auto on nyt puhekielessä rekka, alkuperäinen merkitys on hämärtynyt.

Ja kaikki kilpa-autoilu on joidenkin mielestä rallia ja ykkösolut pilsneriä.

Pobeda (Победа)


Извощик.

Erityistä ärtymystä minussa herättää termi business luokka, joka näkyy olevan kirjoitetun jopa vaunujen ulkoseiniin.  Löytyisiköhän vorgista VR:lle parempaa versiota kalliimman ja (mukamas) mukavamman ja tilavamman matkustusluokan nimelle?

Finnair aikoinaan lanseerasi businessluokkansa nimellä Executive Class, mutta se on nyttemmin unohdettu, koska suomalaiset väkisin laittoivat painon sanan väärälle tavulle, jolloin muodostui teloitusluokka. Niinpä Finnairin sivustolla käytetään nyt vain termiä bisnesluokka.

Venäjänkieliset kollegani aikoinaan ristivät lentoyhtiöiden businessluokat pizdetsklassiksi, jossa p-llä alkava perussana tarkoittaa alunperin samaa kuin suomenkielessä v-alkuinen nykyisin puhekielessä usein pilkun paikkaa osoittava sana.

Kepuliluokka olisi yksi vaihtoehto, mutta siinä on liikaa poliittista ja muutenkin negatiivista latausta. Parempia ehdotuksia?

Rasismi tarkoittaa rotusyrjintää, joten ikärasismi tarkoittaa ikärotusyrjintää, joka taas ei tarkoita oikein mitään, tai ainakaan sitä mitä sanan viljelijät ehkä yrittävät sillä tarkoittaa.

Oikea sana tuohon olisi luonnollisesti: ikäsyrjintä.

Käytäntö ja elävä elämä kehittyy eteenpäin ja näin on tässäkin tapauksessa jo tapahtunut.

Ikärasismi on mielestäni selkeä ja hyväksyttävissä oleva sana nyky-Suomessa. Se kuvaa hyvin niiden ihmisten kohtelua, joiden pitäisi käydä yhä töissä, mutta joita ei enää uusina työnhakijoina töihin kelpuuteta. Ja syntymävuosikymmenet näille ovat 1940-50-60. Useinmiten työhönottajat lienevät yllättävästi kuitenkin tätä samaa ikäluokkaa.

Kieli kieltämättä muuttuu - ja kehittyykin - mutta kielen yhtenä päätehtävänä säilyy silti ymmärrettävä viestintä. Tässä tapauksessa kuitenkin, kun sanalle "rasismi" on tarkka merkitys (rotusyrjintä, sana tullee suomeen siis englannista: racism = "race-ism", "rotuismi" :)), ei sitä pitäisi laajentaa kaikkeen syrjintään. Tällöin sanan alkuperäinen merkitys lievenee, ja kohta kaikki "dissaus" on rasismia. Sanasta tulee nollasana, joka ei tarkoita oikein mitään. (Kohta täytyy ruveta puhumaan roturasismista?)

Etenkin, kun on olemassa täsmälleen oikea ja ymmärrettävä sana: ikäsyrjintä, herää kysymys, miksi sitä ei käytetä. Ehkä kirjoittaja yrittää saada sanomiselleen lisää pontta käyttämällä (virheellisesti) sanaa, joka herättää voimakkaampia reaktioita lukijoissa.

Tässä valossa väitän, että sanan ikärasismi käyttö ei ole toivottavaa kielen muutosta, eikä nyt ainakaan kehitystä.

Niinpä, vrt. rautatieharrastaja <=> junabongari.

Tulevaisuudessa, jos sanasta "rasismi" saadaan nollasana, joka korjataan sanalla "roturasismi", päästäneen näkemään sana "ikäroturasismi", jotta saadaan ilmaukseen lisää raflaavuutta.

Ikärasismi käsitteenä on loogisesti kehno. Sekä rasismi että ikään perustuva syrjintä ovat diskriminaatiota. Ensimmäisessä diskriminoinnin perusteena on etninen taikka kansallinen tai kielellinen tausta eli hyvin epäselvä rotu -käsite laajalti ottaen ja toisessa taas yksinkertaisesti yksilön ikä. Näiden lisäksihän eri yhteisöissä on muitakin diskriminoinnin lajeja: poliittinen syrjintä on hyvin tyypillinen, sosio-ekonominen syrjintä eli köyhät kyykkyyn -linja, sairauteen perustuva syrjintä, uskontoon perustuva syrjintä jne. Eivät ne ole kaikki siis rasismia.

Tämä on eri aiheesta. En solvaa tällä ketään, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/43537 kuvatekstin sana "lyhyin". Se...se...se ei vaan ole niin. Lyhin! Ymmärrän myös ettei minun kaltaisiani pilkunviilaajia suvaita, mutta. Niin se vain on. Lyhin.

Omenoita vai omenia?

Sekä lyhyin että lyhin ovat molemmat oikein. Samoin komparatiivimuodot lyhyempi ja lyhempi.

Omenatkin ovat molemmat oikein. Samoin kuin oikein ovat myös kaikki nämä monikon genetiivit: omenoiden, omenoitten, omenien ja omenain.

Ai, no minusta "lyhin" kuulostaa paremmalta. Harvoin olen kuullut käytettävän sanaa "lyhyin"  :-\

"Lyhyin" on lyhyin muoto tuosta. Se rupeaa olla ok. ;) Koska kielitoimisto hyväksyisi tuonkin "oikeaksi", "alkaa olemaan"- kanssa. Entä kaksoiskerakkeet!
Toisaalta, yleisesti, kun tämä pilkunviilaajaa vihaava porukka kirjoittaa ulkomaankieltä, käyttävätkö silloin ao. puhekieltä.

Minua taas rassaa nämä kirjoitusvirheet lukusanojen yhteydessä.
"2-eurolla." = kakkoseurolla? Tarkoitettu varmaan "kahdella eurolla". -> "2 eurolla."
"2:lla eurolla." Kakkosen perässä ei tarvita välttämättä sijamuotoa. -> "2 eurolla."
"21-vuotta." = Kaksikymmentäyksi vuotta. Ei tarvitse yhdysviivaa. -> "21 vuotta."
Vrt. "21-vuotias" kaksikymmentäyksivuotias.

Ärh. Enkä ole äidinkielen opettaja.

Ja "Sr1:dessä." Jossain pisti silmään lyhenne "1:kkönen".

Sama hämeeksi: kaiken lyhempi.

Minulla nousevat niskavillat pystyyn aina, kun kuulen ilmaisun "puolta enempi" kun tarkoitetaan kaksi kertaa enempi. Jotenkin vain sekin on menossa hyväksyttyjen virheiden luokkaan. Muita ovat mm. "heiluu kuin heinäseiväs… po. heinämies” ja "ottaa lusikka kauniiseen käteen… po. kauniisti". Mutta linja näyttää olevan se, että jokainen saa kirjoittaa ja puhua omalla tavallaan, arvailkoot muut, mikä on viestin tarkoitus. Huono suunta.

Kun lähden kotoota reivaan kurssia siintä tavasta en luovuta. Ja vanhaa opettajaani lainaten: "Sain kerran seppeleen päähäni joka on vieläkin vuoteeni yläpuolella". Jätän pilkut pois jottei niitä alettaisi viilaamaan.

Pilkulla voi olla myös suuri merkitys. Tarina kertoo, että tsaarilta haettiin armahdusta Siperiaan tuomitulle. Vastaus tuli sähkeenä. Teksti kuului ”ARMOA EI SIPERIAAN”. Pitikö vastaus lukea ”Armoa ei, Siperiaan” tai ”Armoa, ei Siperiaan”, sitä oikeus ei osannut ratkaista. Siinä oli miehen elämä pilkun varassa. Menolippu ikuisuuteen tai elämä kotona.

Hassu on myös ohje nuorille isille. ”Ennen kuin maitopullo annetaan lapselle, on se pantava kuumaan veteen.” Kamala korrelaattivirhe!

Aivan, kuten sanonnat: "Veit kädet-/jalat suustani". Häijyä tekee myös jutut, jotka alkavat "elikkäs"- sanalla ja muutenkin "eli"-sanojen turha viljely.  "Niinkuettota":sta puhumattakaan. Tapasin taannoin eräällä palvelualalla henkilön, joka käytti puhuessaan "elikkästä" noin puolet puheajastaan. Silloin vihelsin pelin poikki.

Onko taivaalla salamia vai salamoita?   ;D

Voi siellä olla molempia, edellisiä tosin harvemmin: esimerkiksi makkaratehtaan räjähtäessä.

Raivon partaalle saa yhtä älytön virhe kuin tuo ”puolet suurempi” toinen väärä ilmaisu ”huomioidaan” (to observe), kun tarkoitetaan ilmaisua ”ottaa huomioon” (to consider).

Psykologit käyttävät tutkimusmenetelmänään mm observointia, kun he tarkkailevat tutkittavaa. Siinä ei vielä oteta mitään huomioon, ehkä sitten myöhemmin. Urheilutoimittajat ovat huomioineet jo pitkään, nyt tauti on levinnyt laajemminkin toimittajien ja poliitikkojen puheisiin. Mitä ymmärrät lauseella: ”Radanrakennuksessa huomioidaan maaston luomat edellytykset”. Minusta siinä ei tehdä yhtään muuta kuin käydään katselemassa maisemia.

Joo, salamis from heaven. Sehän on tuttu juttu:)

"Vihreä Sr1 H712:sta toisena veturina."

Tällä sivustolla esiintyy lukuja 11-19 numeromuodossa ehkäpä poikkeuksellisen usein, johtuen kaluston tyyppitunnuksista. Noin ylipäätään noin pieni luku voitaisiin normaalitekstissä hyvinkin kirjoittaa sanoin, mutta tyyppitunnusten ja junanumeroiden kanssa se ei oikein käy päinsä. Tästä syystä tällä sivustolla Pertin kuvaamia virheitä esiintyy ehkä "normaalia" enemmän.

(Kieliopillisen) pilkun jälkeen tulee välilyönti. Sen sijaan huutomerkin ja kysymysmerkin eteen ei tule välilyöntiä (outo virhe: eiväthän samat ihmiset pisteenkään eteen sellaista näpyttele). Ja ei, useampi huutomerkki ei tarkoita, että huutaisi jotenkin lujempaa. Tai useampi kysymysmerkki ei tarkoita, että kysyisi jotenkin ponnekkaammin. Pisteitä sen sijaan voi kirjoittaa kolme... Mutta ei sen enempää. Eikä kahta. Yksi tai kolme.

Suomen kielen lautakunta pohdiskeli tätä huomioimista viitisentoista vuotta sitten, ja tuli siihen tulokseen, että merkitys 'ottaa huomioon' on jo vakiintunut kieleen, eikä sitä voi kovin suurena syntinä pitää. Tietysti hyvässä kielenkäytössä sitä kannattaa välttää, ettei sanan sekava menneisyys veisi kielikysymyksiä tuntevan lukijan huomiota pois itse asiasta. Monissa tilanteissahan huomioimisen kaksi merkitystä erottaa objektin sijasta (huomioida lintuja - huomioida linnut).

Suomen kieltä rämetettiin Auli Hakulisen johdolla noihin aikoihin rankasti. Ajatus kulki niin, että kun on tehty väärin ja tehdään yhä edelleen niin hyväksyttäköön siten väärä tulkinta pitkin hampain. Ehkä tuo ”puolet suurempi” –ilmaisu hyväksytään sekin? Ei kielilautakunta suositellut mitenkään huomioida –sanan toista merkitystä, vaan antoi periksi ”no olkoon sitten” –mentaliteetilla.

Ei objektin sijamuoto oikein riitä erottelemaan verbin todellista merkitystä. Tällä logiikalla ”huomioida lapsia” olisi huomioiden tekemistä lapsista, kun taas ”huomioida lapset” tarkoittaa lasten huomioon ottamista. Erottelu näin on todella keinotekoista ja hankalaa, eikä lukijoilta voida olettaa sen hallitsemista, sanoo Jukka Korpelakin. Tai ”huomioin puut pinossa” v. ”huomioin puita pinossa.” Onko ero täysin selvä, ei ole. On vain epäselvää kikkailua. Vielä lainaus Iltasanomien keskustelusta: ”….Miten haluaisit itsesi huomioitavan sängyssä?” Kumpaako merkitystä tällä ajetaan takaa? Höh… en tiedä, ei sijamuoto sitä paljasta.

Ja taas jäin tänne piparirillien sekaan, kuumuus kai sen tekee.

Hö? Miksei? Vähän vastaava on monissa kielissä tapana. Esim. venäjässä ja saksassa sanojen kuten v/in ja na/auf merkitykset vaihtelevat objektin sijan mukaan. Tuntuu riittävän erotteluun. Miksei sama voisi toimia verbejen merkityksen erotteluun - kun se kerran näyttäisi toimivan?

Mites vaikka nämä?
Lyön sinut
Lyön sinua

Tässä esimerkissä lyödä verbi on yksiselitteinen. Ei sillä ole kovinkaan suurta harhauttavaa kaksoismerkitystä. Kyllähän suomalainen ymmärtää, että "söin kalaa" objekti  partitiivissa ja "söin kalan" objekti akkusatiivissa ovat eri asioita kuten myös "join viinaa" vs. "join viinan". Verbeillä ei kuitenkaan ole harhauttavaa merkitystä, merkitys on kutakuinkin sama, mutta objekti tarkentaa, mitä oikein tehdään.  

Jos Iltasanomien lainauksen ”….Miten haluaisit itsesi huomioitavan sängyssä?" objekti muutetaan partitiiviin  "itseäsi", tuleeko merkitysero selväksi? Mielestäni ei.

PS. Vielä lainaus Kaksplus -lehden keskustelupalstalta: "tiedän, että olen tyhmä kun odotan miehen huomioivan mua äitienpäivänä vaikka en olekaan hänen äitinsä...." Tässä objekti on partitiivissa, mutta kirjoittaja varmaankin tarkoittaa odottavansa miehensä ottavan huomioon hänet äitienpäivänä, ei tarkkailevan/huomioivan/tähystävän jne. Merkitys on hukassa, vain asiayhteydestä voi jotain päätellä, tai voiko?

Tottahan karjalanmurteessa keksiä on seksiksi sanottu. Tosin esim. muodossa 'seksilöi'.  Ja tämä on omin korvin moneen kertaan kuultu, ei siis toisen käden kuulopuheita. 

Taitaa olla puhdas lapsus tuo alkuperäisen tekstin maininta poispudotetusta vokaalista? Konsonanttihan siinä on pudotettu.

Sopinee pikemminkin länteen. Kuuluu samaan tuoreehkojen ruotsalaislainojen sarjaan kuin sinkku ja sirahvi. Niidenkin alkukirjain on sittemmin muuttunut.

Eivät tainneet karjalaiset olla tietoisia siitä, että vain lännessä saisi noin sanoa :) Niinpä pajattivat surutta seksilöistä. Ja kuten sanottu: itse moneen kertaan kuultu.

Mutta ruotsinkielen vaikutuksesta saattaa kyllä ola kyse, vaikkei sana alakaan tyypillisillä suhuässämäisesti ääntyvillä sk:lla tai g:llä. Ilmeisesti ruotsinkielen 'kex' on lainattu suomeen vanhassa (tai murteellisessa?) äänneasussa 'tseks'.

En tiedä, miten sana on äännetty länsimurteissa, mutta nimenomaan karjalanmurteissa 'seksi'-asu on säilynyt hyvin pitkään.

Ja koska aiheen pakeilla on aiemminkin moitittu kuulopuheiden ja luulojen levittelystä, niin vedotaanpa sitten oikein auktoriteettiin, eli Valkjärveltä (Karjalan kannaksella) kerättyyn murresanastoon: 'seksi, seksilöi: keksi, keksejä'. Ks.  http://www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/SANALUET.rtf

"Autokolari" ei ole "auto-onnettomuuden" synonyymi. Auto-onnettomuuksia, jotka eivät varmastikaan ole autokolareita ovat ainakin:
 - suistuminen jäiseltä tieltä mutkassa pellolle niin, ettei takaisin tielle enää pääse, mutta auto ei ole vaurioitunut
 - sillan romahtaminen sillä ajettaessa
 - keskelle tietä varsin harmillisesti unohtuneen 3,5 kuukautta vanhan lapsen yliajaminen
( - nukahtaminen sellaisen autoromuttamon, jonka työntekijät ovat tavallisesti kännissä, nosturin alle pysäköidyn Datsun 100A:n rattiin)
 - tiilen irtoaminen sillasta ja putoaminen tuulilasin läpi autoa ajavan johtajan naamaan. (bun not intended)

Asioita, jotka jonkun mielestä ehkä ovat autokolareita, mutta mielestäni eivät:
 - törmääminen kallioleikkaukseen
 - törmääminen ihmiseen tai alle 150 kg painavaan eläimeen
Tämä siksi, että koen kolariin tarvittavan joko kaksi ajoneuvoa tai yhden ajoneuvon, sekä helposti liikkumaan kykenevän kooltaan vähintään auton kanssa samassa suuruusluokassa olevan objektin. Näin olle kallioleikkausta tai talon seinää päin ajaminen olisi minun kielenkäytössäni törmäys, mutta ei kolari.

Tätä taustaa vasten ei ole myöskään syytä olettaa, että junakolari tarkoittaisi kaikkia junaonnettomuuksia, vaan vain sellaisia, joihin sisältyy vaurioita aiheuttava törmääminen.

Pitää vielä palata Tuukan hauskaan ja mietityttävään piparirilli ketjuun. Mielenkiintoista on sanojen merkityksen muuttuminen kielten välillä ja kielten sisällä. Kukapa muistaa, mitä tarkoittaa ”mennä tolaltaan” alun pitäen? No, tolahan on polku, jotos tai kulkureitti kuten hiiren tola hangessa. Sanonta on muuttunut abstraktioksi. Näitähän on kielessämme paljon, jopa uusiakin.

Mutta kielten väliset merkityserot ovat jopa hauskoja tai murhaavia. Tuttuja ovat suomen ja viron kielten väliset eksytyssanat, joita on tosi vaikea ymmärtää oikein. Kamalin virke, johon aivan vasta törmäsin – anteeksi sen viron kielinen muoto, mutta sallittakoon vain esimerkkinä - on ”Ma vaatasin kassi, see sai kulli kätte.” Totta kai suomalainen ymmärtää sen väärin, vaikka kysymyksessä on aivan viaton toteamus ”Katsoin kissaa, se sai haukan (tai nappasi haukan).” Ja näitä riittää.

Unkari ja suomi ovat kiistatta sukulaiskieliä, vaikkei niissä näytä mitään samaa olevan. On jotain ja jopa sanoissakin, vai mitä sanot sanonnoista ” Jég alatt télen eleven halak uszkálnak - Jään alla talvella elävät kalat uiskentelevat” tai ”Kövektől véres volt veje keze - Kivistä verinen oli vävyn käsi”. Äännettäessä pitää lyhyt e sanoa reippaasti ä:n kaltaisena. No, tietysti nämä esimerkit ovat haettuja, mutta tosia.

Olisi mukava kuulla lisää esimerkkejä suomen kielen sanojen sisältöjen muutoksista tai alueellisista eroista. Yhtenä päivänä kuulin sanonnan ”jalka suri”. Kuvittelin ensin, että jalka on mennyt kuolioon tai kuollut, kuten virolaisittain voisi ymmärtää. Ei, se tarkoittaa erään varsinaissuomalaisen kunnan paikallismurteessa sitä, että jalka on puutunut ja kun sitten lähti liikkeelle, sitä pisteli… Näin sen lopulta ymmärsin.

Lisätään toinen mahdollisesti havahduttava "kukapa muistaa"-tyylinen juttu.

Varsin yleisessä käytössä on sana(-pari) "suhtkoht" tai "suht. koht.", mutta mistäpä se on lyhennetty?

No nyt kun sitä jokainen sekunnin pohtii, niin tietysti se on ilmiselvästi sanoista "suhteellisen kohtalaisen". Mutta eipä taida kukaan enää käyttää sanoja lyhentämättömänä lyhennelmän sijaan.