Sekalaisia pieniä keskusteluja

[Tuukka Ryyppö]

Täällä slangiytimen reunamilla sana muuntui muotoon "hokata". Muutoinkin pehmeät konsonantit kovenivat, esimerkiksi jalkapallo ei ollut fudis, vaan futis. Fudis oli jotain espoolaista suomenruotsalaista ylihienostelua. Sen sijaan ne, jotka sanoivat "jalis", olivat täysin juntteja ja kotoisin jostain, jossa ei tiedetty mikä on kerrostalo.

Kuitenkin Stadin slangiin yleisesti kuuluu niinsanottu hyperkorrektius, jossa ulkomaisia äänteitä tungetaan sellaisiinkin sanoihin, joihin ne eivät varsinaisesti kuulu. Hyvä esimerkki on sana bonjaa, joka on kotoisin venäjän sanasta ponimat'. Noin on käynyt myös sanan "fotboll" muuttuessa muotoon "fudis", eli erkaantuessa ruotsin-/englanninkielisestä kantamuodostaan, jonka sinä tunnet
Toinen hyvä esimerkki on "stoge", joka on kaivanut ruotsin sanaan "tåg" jostain hemmetistä s:n eteensä.

[Joni Lahti]

Totta! On täysin typerää ja epäloogista vääntää lainasanasta tåg s:llä alkava versio. Ehkäpä sillä on haluttu erottautua maalaiserkuista, jotka osasivat sanoa vain "tikkaa törtsi poseen". Tåg ja saksan Zug tarkoittavat myös esim. kulkuetta tai jotain jonomuodostumaa. Sanoilla on sama etymologia, vaikka äänneasu onkin eriytynyt.

Monikaan ei muista, että ns. stadin kielessä on tuon bonjata sanan lisäksi runsaasti venäläisiä lainasanoja kuten mesta, snaijata ja budjata. Na rinka ilamaisu on myös puhdasta venättä. Muita samanlaisia suhteellisen uusia lainoja suomen kielessä ovat myös voro, tavara, palttoo ja viesti. Onhan niitä paljon enemmänkin, kunhan vähän pinnistelee.

[Tuukka Ryyppö]

sontikka = zontik
tyrmä = tjurma
varpunen = vorobej (Tämä tosin luultavammin suomesta venäjään päin, koska venäläisiä hämmentää tuo jotenkin epävenäläiseltä kuulostava nimi linnulle. Kirjaimellisesti pienen linnun nimi kääntyisi "lyö varasta")
pumaska = bumaga (=paperi)
lotja = lad'ja
koni = kon'

Mä pidän etenkin noita kahta viimeisiintä aika mielenkiintoisena osoituksena esi-isiemme suhtautumisesta naapurikansaan: "Jaa, ettäkö pitäisi koni ostaa? Taidan mieluummin hankkia kunnon hevosen."
Joku kolmaskin sana tuli joku aikaa sitten vastaan, jossa venäjästä lainattu sana tarkoittaa kyseisen asian surkeaa ja kapista versiota

[Tuukka Ryyppö]

Niin, ja loogistahan se on, että slangissa on lainasanoja venäjästä ja ruotsista, koska sitä kauttahan se koko kieli on kehittynyt. Lapset halusivat leikkiä keskenään, vaikkeivat ymmärtäneet toistensa kieltä. Näin syntyi tuollainen ihme yhdistelmäkieli (kreoliksiko tuollaista nyt sitten kutsutaan vai miksi?) suomesta, ruotsista ja venäjästä.
Samasta syystä on noita p:n vaihtamisia b:ksi jne. Skidien mielestä kaikki omalle kielelle vieras oli eksoottista ja siistii (joka muuten on lainasana venäjästä, niin absurdilta kuin se monista kuulostaakin), joten he pyrkivät näitä ominaisuuksia lisäämään omaan kieleensä aina kun mahdollista. Sitten ne lapset kasvoivat aikuisiksi ja jatkoivat keskenään keskustelua samalla omalla kielellään. Miksipä ei

[Joni Lahti]

Slangi on usein miten ns sosiaalinen murre. Sitä puhutaan suljetussa joukossa ja monesti tarkoitus on, etteivät ulkopuoliset ymmärrä juttua. Tällaisia ovat stadin kielen lisäksi mm vanhat kaupustelijoiden ja varkaiden kielet sekä viime vuosikymmeniltä ATK-ihmisten kieli, sosiologien kieli jne. Tarkoitus on ollut todellakin sulkea joukkoon kuulumattomat pois keskustelusta ja ymmärryksestä.

Tuli vielä mieleen näitä venäjän lainoja. Saapas on сапог  sapog ja majakka on маяк majak. Viron kieleen on jäänyt runsaasti rautatiesanoja venäjästä. Eräässä vanhassa lehtiartikkelissa niitä oli, kunhan löydän, listaan niitä.

[Tuukka Ryyppö]

Noh noh. Mä ainakin puhun sitä "ATK-ihmisten kieltä", enkä tee niin sulkeakseni aiheesta tietämättömiä keskustelun ulkopuolelle. Päinvastoin - pyrin muuttaamaan puhettani ymmärrettävämmäksi, kun paikalla on tietojenkäsittelystä vähemmän ymmärtäviä ihmisiä.
"ATK-Kielellä" (yksnollayksyksnollayksnolla? ) puhun nimen omaan silloin, kun keskustelen toisen sellaisen ihmisen kanssa, joka aiheen hyvin tuntee.
Ammattisanaston käsitteitä käytän siksi, että ne ovat usein lyhyempiä ja silti tarkempia kuin yleiskielen palasista rakennetut korvikkeensa.

[Joni Lahti]

1970- luvun lopulla, kun käytössä oli  vielä suurkoneet, oli ammatteja, joita enää ei ole. Firmoissa pyöri nuorten miesten porukka, joka edusti eliittiä ja puhui suureen ääneen Eliotista ja jostakin IBM:stä, koodauksesta, eräajaosta, parametreista, variaabeleista, ristiinajoista jne. Kieli oli todellakin aivan omansa. Syntyi myös hyväksikäyttäjien porukka, joka ymmärsi näitä guruja ja samalla myös työpaikkojen muita ihmisiä. Olivat siis tulkkeja. Kun PC:t ilmaantuivat firmoihin, ATK-porukan merkitys väheni ja he siirtyivät  huolehtimaan lähinnä sisäverkoista.

Sosilogian kielellä voin jutella pitkäänkin sanomatta yhtään mitään. Kun osaa puolensataa käsitettä ja sovittelee ne sidesanojen kanssa satunnaisesti yhteen, syntyy vakuuttavalta kuulostava tarina. Puhetta voisi kutsua puppusanageneraattorilla tuotetuksi.

Virossa oli käytössä ainakin venäläisperäinen asemaa tarkoittava sana vaksal. Sitä tuskin enää kuulee muuten kuin yhden laulun tai porukan nimessä eli Vana vaksal.

[Joni Lahti]

Vanhassa J V Janssenin lehtijutussa Tarton asemalta http://www.linnaleht.ee/frontpage/trt/2006-08-18-b.pdf löysin tällaisia rautatiesanoja: paravoss = veturi, prijest = ylikäytävä ja trelosnik =?. Siis lainoja venäjästä.

[Topi Lajunen]

Viron kieleen on jäänyt runsaasti rautatiesanoja venäjästä.

Eikös edelleenkin Viron rautateiden operatiivinen kieli ole venäjä? Radioliikenne sun muu turvallisuusviestintä?

[[Tunnus poistettu]]

Kaikki kielet muuttuvat aikojen kuluessa. Nykynuori helsinkiläinen tuskin ymmärtää sellaista slangia jota joskus 1930-luvulla puhuttiin.
Tälläinen 1960-luvun ATK-jermu on välillä ihan ulkona nykyisten nuorten IT-junnujen jutuista. IT tarkoittaa ilmatorjuntaa!

[Tuukka Ryyppö]

Virossa oli käytössä ainakin venäläisperäinen asemaa tarkoittava sana vaksal. Sitä tuskin enää kuulee muuten kuin yhden laulun tai porukan nimessä eli Vana vaksal.

Tartossa rautatieaseman ohi menevä isohko tie on nimeltään Vaksali tänav, eli suomeksi osapuilleen "Voksalinkatu".

[Timo Salminen]

Virossa oli käytössä ainakin venäläisperäinen asemaa tarkoittava sana vaksal. Sitä tuskin enää kuulee...

Kyllä vaksal on edelleenkin ihan normaalissa käytössä.

[Joni Lahti]

Joo kyllä. Olen todella kuullut puhuttavan vaksalihooneesta.

[Tuukka Ryyppö]

Virossa oli käytössä ainakin venäläisperäinen asemaa tarkoittava sana vaksal. Sitä tuskin enää kuulee...

Kyllä vaksal on edelleenkin ihan normaalissa käytössä.

Paikannimistössä kuitenkaan en ole tuota vaksal-sanaa nähnyt muualla kuin sillä yhdellä tarttolaiskadulla. Myöskin rautateillä näkyvät tekstit sanovat mieluummin "jaam". Ihan kamalasti en ole asemista puhunut, joten vaikken ole sanaa vaksal käytettävän, voi se toki olla käytössä.
Uskaltaisin silti väittää, että vaksal on vähän sorsittu jaamaan verrattuna

[Timo Salminen]

Uskaltaisin silti väittää, että vaksal on vähän sorsittu jaamaan verrattuna

Siihen voi syynsä olla silläkin, että vaksal tarkoittaa käsittääkseni pääasiassa nimenomaan asemarakennusta ja koko Viron ainoa käytössä oleva asemarakennus ilmeisesti nykyään on Tallinnan päärautatieasema - ja se taas vakiintuneesti tunnetaan nimellä Balti jaam...

Tarttoon pitäisi tulla "ootepaviljon", jos se nyt joskus valmistuu.

[Joni Lahti]

Itse Ivo Linna laulaa Vana vaksal laulun http://www.muusika.tv/ivo-linna-vana-vaksal.html ja sanat löytyvät vaikkapa tuolta http://www.justsomelyrics.com/2108558/Tuberkuloited-Vana-vaksal-Lyrics Tekstissä lähdetään maailmalle kohtaamaan onni junalla jaamalta …. ”Siin ta on, vana jaam, millest kord astusin maailma õnne tabama, tookord rong lahkus siit ja mind kaasa ta viis kaugele, rattad laulsid sama viit…” Voi olla, että otsakkeen vaksal on ylevä ilmaisu ja nimenomaan sillä voidaan tarkoittaa sitä rakennusta asemalla. Arkinen käyttösana on jaam, en kuitenkaan lähde tuomaroimaan sananvalinnassa.  Muuten vanhassa jutussa vilahti myös sana statsija.

Mietinkin, onko rubriikkisana vanhakantainen ja ylevä, leipätekstissä taas käytetään arkista ilmaisua? Niin meilläkin on rinnakkaisia sanoja, joista toista käytetään eri yhteydessä kuin toista. Useasti on käynyt niin, että vanha arkinenkin ilmaisu katoaa uudemman tieltä. Moniko muistaa pirssin, joka tilattiin ennen taksia kotiovelle?

[[Tunnus poistettu]]

Ja vosikkaakin (issikkaa yms äännemuotoja käyttäen) nimitettiin jo pirssiksi ,vaikka hevosvoimia oli usein vain yksi.

[Tuukka Ryyppö]

Mä olen aina yhdistänyt sanan "pirssi" vaan sellaiseen vähän rennompaan puheenparteen, jossa tuolla sanalla pyritään vähän niinkus tuomaan sellaista humoristista letkeyttä puheeseen.

Onko se sana ollut joskus isomminkin käytössä? Milloin on sana "Taksi" luikerrellut suomen kieleen?

[[Tunnus poistettu]]

Mä olen aina yhdistänyt sanan "pirssi" vaan sellaiseen vähän rennompaan puheenparteen, jossa tuolla sanalla pyritään vähän niinkus tuomaan sellaista humoristista letkeyttä puheeseen.

Onko se sana ollut joskus isomminkin käytössä? Milloin on sana "Taksi" luikerrellut suomen kieleen?

http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:257390,0

[Tuukka Ryyppö]

Kiitos, kiva teksti oli

[[Tunnus poistettu]]

Pirssi oli hevosajureiden 'taksiasema', mutta kyllä sanaa on käytetty myös ajurista hevosineen ja rattaineen.

[Joni Lahti]

Aimo Massisen antama vastaus on tyhjentävä. Noin se on ollut. Pirssi sana siirtyi ensin hevospelejä tarkoittavaksi ja siitä autoihin. Kyllä meillä ajeltiin vielä 50-luvulla Popeda -merkkisillä pirsseillä. Upein pirssi, jonka kyydissä olen ollut, oli neuvostomaan Cadillac eli Zim. Autossa oli takapenkin jalkatilaan vedettävät lisäistuimet ja kyytiin mahtui puoli seurakuntaa.

Pirssin virallinen nimi oli vuokra-auto, mutta ei se toiminut puhekielessä. Taksi syrjäytti sen kokonaan, eikä enää 60-luvun lopulla muusta puhuttukaan.

Kuopiossa puhtiin isvossikoista, kun tarkoittiin niitä kauppahallin kupeessa parkissa olleita hevospelejä.

[Timo Valtonen]

Ei siitä nyt niin loputtoman pitkä aika ole kun lakitekstissäkin käytettiin sanaa vuokra-auto taksin sijaan. Kun autovuokraamot yleistyivät hämärtyi alkuperäinen merkitys ja nykyisin vuokra-autolla ymmärretään autovuokraamosta lainattua autoa.

Sanojen merkitys muuttuu aikojen kuluessa. Rekka on hyvä esimerkki. Mikä tahansa iso kuorma-auto on nyt puhekielessä rekka, alkuperäinen merkitys on hämärtynyt.

[[Tunnus poistettu]]

Ja kaikki kilpa-autoilu on joidenkin mielestä rallia ja ykkösolut pilsneriä.

[Timo Salminen]

Popeda

Pobeda (Победа)

Kuopiossa puhtiin isvossikoista, kun tarkoittiin niitä kauppahallin kupeessa parkissa olleita hevospelejä.

Извощик.