Mitä tilintarkastajiin tai toiminnantarkastajiin tulee, niin ensinmainittujen on oikeastaan pakko olla organisoidusti mukana, ainakin silloin kun on kyse vähänkään laajemmasta toiminnasta rahavirtoineen.

Kahden asunnon paritalossa, tai museopuljussa, joka järjestää yleisöajoja 0 - 3 kertaa vuodessa, riittää mielestäni toiminnantarkastaja tai pari. Yhdistysrekisteristä annetut määräykset kertoo asiasta tarkemmin.

Lakisääteisyys on tietenkin merkittävässä osassa, mitä talouspuolen raportointiin ja lausuntoihin tulee. Tosin osaketaloissa toiminnantarkastajan rooli on vakuuttua yhtiön hallinnon toiminnan ja päätösten tasapuolisuudesta osakkaita kohtaan.

Museopuljussa sama pätee soveltuvin osin, niin sanoakseni "osakkuuksien" suhteen.

Entäpä A5:n varhaisempi elo:
Ostiko valtio vaunun Hangon-Hyvinkään rautatieltä jo ennen rautatien lunastamista valtiolle, vai tuliko se valtion haltuun vasta rautatien lunastamisen yhteydessä?

- 'Leveät kiskot' -kirja kertoo, että valtio osti vaunun jo ennen rautatien lunastamista.
- Hfors-Thus-St Pburg jernwäg wagns-inventarium 1879 kertoo, että vaunu oli ostettu HH rt:ltä No 2.
- Vuoden 1885 kalustoluettelon taulu nro 19 kertoo, että vaunu muunnettiin I lk vaunusta 5002.

Kaksi jälkimmästä merkintää eivät itseasiassa kerro, kummalla tavalla vaunu hankittiin. Ne vain esittävät vaunulle eri ajankohdan mukaisen vanhan numeron.

Löytyykö jostakin alkuperäinen kirjaus tai muu lähde, josta hankinnan ajankohta selviäisi?

Alunperin vaunu oli toinen Hangon-Hyvinkään rautatielle hankitusta kahdesta I lk salongilla varustetusta vaunusta (ks. kuva).  

Eteläisen kantakaupungin vaiheyleiskaava- valtuustokausi 2025–2029

"Vaiheyleiskaava edistää järjestelyratapihan alueen ja sen ympäristön muuttumista tiiviiksi,
vehreäksi ja monipuoliseksi kaupunginosaksi, jossa liikkuminen on sujuvaa.

Pirkanmaan maakuntakaavassa ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassatavoitellaan tiivistyvää ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia sekä painotetaan maakunnan eteläistä, pääradan suuntaista kasvusuuntaa.

Tampereen keskustan ja Rautaharkko-Lakalaivan aluekeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva nykyinen järjestelyratapiha on tämän kasvusuunnan keskiössä. Se on toinen Suomen pääjärjestelyratapihoista, jossa järjestellään myös vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Järjestelyratapihatoiminnoista aiheutuu turvallisuusriskin lisäksi myös huomattavaa melu- ja tärinähaittaa.

Maakuntakaavassa ratapihalle on osoitettu vaihtoehtoinen sijainti Lempäälään uuden Läntisen ratayhteyden varrelle. Muutos mahdollistaa kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyvien toimintojen laajentamisen Pirkanmaalla ja nykyisen alueen kehittämisen osaksi kaupunkimaista ympäristöä."

https://www.tampere.fi/sites/default/files/2026-03/Etelainen_vaiheyleiskaava_Oas_25_3_2026.pdf

Saahan sitä mainosmies puhua mitä lystää, mutta monet "uudistukset" ja muut toilaukset, niitä nyt tässä mitenkään erittelemättä, ovat huonontaneet mielikuvaani tuosta puljusta.

Tässä saamani 9.1.2026 sähköposti Höyryraide Oy:n Turvallisuusjärjestelmästä ennen tapahtunutta kauppaa.

En kommentoi enempää kyseistä asiaa mutta se varmasti lopettaa kaiken spekulaation Höyryraiteen turvallisuusasioista ennen tehtyä kauppaa.

Hei,

Ohessa huomautus liittyen Höyryraide Oy:n suorittamaan vaihtotyöhön, jota on tehty ilman voimassaolevaa lupakirjaa.

Huomautuksella ei sellaisenaan ole vaikutusta turvallisuustodistuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen, mutta asiaan voidaan mahdollisesti palata tulevissa valvonnoissa tai arvioinneissa.

Hyvää alkanutta vuotta 2026!

Ystävällisin terveisin

Antti Kesälahti
erityisasiantuntija

Minun suhtautumiseni Suomen Elämysjunat -konserniin on johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen negatiivinen. Tämä ei kuitenkaan ole mutuna syntynyt näkemys, vaan perustuu kaikkeen siihen mikä täällä jo aiemmin on ollut esillä:

- konsernin enemmistöomistus pöytälaatikkofirmassa Britanniassa
- epäselvyys siitä, mihin Elämysjunien järjestämän joukkorahoituksen rahat todella on käytetty
- Suomen Elämysjunat Oy:n ja Höyryraiteen molempien puuttuminen ennakkoperintärekisteristä
- tilintarkastajien puuttuminen molemmilta yhtiöiltä

Jos näihin seikkoihin saataisiin sellainen ratkaisu, joka herättää luottamusta, olisin valmis ilman epäilyksen häivää muuttamaan oman suhtautumiseni koko tähän bisneskuvioon täysin toiseksi.

Uskallan väittää, että jos niitä ratkaisuja löytyisi, myöskään turvallisuustodistuksen kanssa ei olisi enää ongelmia. Tarvittavat luvat on helpompi saada ja olemassaolevat luvat helpompi pitää, jos yhtiön/konsernin raha-asiat ja omat dokumentit on kunnossa. Sanon näin siitä huolimatta, että Traficomin päätöksessä esitetyt seikat eivät suoraan ja itsestäänselvästi ole kytkössä juuri noihin yllä esittämiini ongelmiin.

Kuten tiedämme, kaikki tämä on kuitenkin hyvin villiä spekulointia. En hetkeäkään usko, että konsernilla olisi kykyä tai varsinkaan halua näiden ongelmien ratkaisuun. Miksi olisi, kun syyllinen löytyy aina jostain muualta?

Ra­ta­yh­teys eu­roop­pa­lai­sel­la rai­de­le­vey­del­lä länteen on väis­tä­mä­tön

17.4.2026 (Kaleva pääkirjoitus)

"Suomessa ja Ruotsissa on jo pitkään valmisteltu rautatieliikenteen yhdistämistä kiinteämmin samaan rataverkkoon maiden välillä. Suomen Väylävirasto vetää Rail Nordica -hanketta, jonka tavoitteena on kytkeä Suomen rataverkko tiiviimmin länteen.

Rail Nordicaa puoltaa nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Suomen yhteys länteen Ruotsiin ja sitä kautta Norjaan vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja elinkeinoelämän tarpeita. Se myös tukee sotilaallista liikkuvuutta ja Naton toimintamahdollisuuksia pohjoisessa.

Historiallista on, että Rail Nordica -hankkeessa suunnitellaan Suomeen eurooppalaista raideleveyttä, mikä vaatisi mittavia ratatöitä maassamme. Tunnetusti totta on, että Suomen raideleveys on sama Venäjän kanssa, minkä olemme saaneet perinnöksi jo Venäjän keisarivallan ajalta 1800-luvulta. Suomen ja Ruotsin toisistaan poikkeavat raideleveydet tällä hetkellä estävät laajan liikennöinnin maiden rataverkkojen välillä.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti vuosi sitten huhtikuussa 2025 kehysriihessään, että Rail Nordican suunnittelu aloitetaan. Sille esitettiin 20 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Tavoitteena nimenomaan on, että eurooppalainen raideleveys ulotetaan Ruotsista Suomeen.

Viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) lupasi Kalevan haastattelussa maaliskuun alussa, että hallitus myöntää tarvittavan 43 miljoonan euron määrärahan tämän vuoden aikana eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta pohjoisessa Rovaniemelle ja Ouluun.

Rahaa tarvitaan ensiksi ratatöiden suunnitteluun. Pohjoisen näkökulmasta tärkeää on, että päätös rahoituksesta tehtäisiin pikaisesti, viimeistään ensi viikolla tiistaina 21. huhtikuuta alkavassa hallituksen kehysriihessä."

Tulee kalliiksi tämä rinnakkainen rataverkko.

https://www.kaleva.fi/ratayhteys-eurooppalaisella-raideleveydella-lantee/13454039

Tampereen henkilöratapiha -hanke: Ratapihankadun silta on avattu liikenteelle

18.4.2026

"Ratapihankadun silta on avattu liikenteelle tänään lauantaina 18.4. klo 01.30. Kävelyn ja pyöräilyn yhteys saatiin uudelle sillalle jo perjantaina aamupäivällä.

Sillan käyttöönottoon liittyvien järjestelyjen vuoksi Ratapihankatu suljettiin moottoriajoneuvoliikenteen läpiajolta Åkerlundinkadun ja Vellamonkadun väliseltä matkalta perjantaina 17.4. klo 21. Työnaikaisen kiertotien purkaminen, kadun viimeistelytyöt ja siivous sekä työmaan uudet rajaukset saatiin valmiiksi yön aikana. Katusulku purettiin ja uusi silta avattiin kaikelle liikenteelle heti töiden valmistuttua.

Henkilöratapiha-hankkeen työt jatkuvat seuraavaksi vanhan kiertotien kohdalla kulkevan ratasillan purkutöillä, joiden työmaa-alue on rajattu uuden sillan vierestä. Ratapihankadun sillan rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt on purettu ja kadun liikenne kulkee normaalisti. Toukokuussa uudella sillalla tehdään vielä kiveyksien asennuksia, mutta töillä ei ole vaikutuksia liikenteeseen."

https://vayla.fi/-/tampereen-henkiloratapiha-hanke-ratapihankadun-silta-on-avattu-liikenteelle

VR on ehdolla vuoden brändiksi – Vahva brändi kasvattaa joukkoliikenteen vetovoimaa

17.4.2026

"Joukkoliikenneyhtiö VR on määrätietoisesti uudistanut brändiään viime vuosina. Vahva ja rakastettu brändi on yhtiölle kasvun veturi ja tavoitteena on yhdenmukainen brändikokemus kaikissa kohtaamisissa. Nyt VR kisaa voitosta yhtenä Keskuskauppakamarin järjestämän Vuoden brändi 2026 -kilpailun finalisteista.

VR on Suomen tunnetuin ja käytetyin* joukkoliikennebrändi. Vähäpäästöisen junan houkuttelevuus kulkumuotona kasvaa jatkuvasti. VR:n kotimaan kaukoliikenteessä ostettiin vuonna 2025 ennätykselliset yli 16 miljoonaa matkaa ja asiakastyytyväisyys on huippulukemissa (NPS 57).

”VR on koko kansan brändi. Yhtenäistä brändikokemusta rakentaessamme haluamme vahvistaa tunnesidettä VR:ään. Haluamme olla helposti lähestyttävä ja kaikille saavutettava. Vahva brändi tukee kasvuamme Suomessa ja Ruotsissa ja lisää junamatkustamisen vetovoimaa. Sen avulla voimme erottua eduksemme kilpailun lisääntyessä raiteilla”, kertoo VR:n brändistä ja markkinoinnista vastaava johtaja Minna Lampinen."

https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-on-ehdolla-vuoden-brandiksi-vahva-brandi-kasvattaa-joukkoliikenteen-vetovoimaa/

Tiedonanto Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla sijaitsevista itäisistä alueista – Vahvat alueet Euroopan
suojana

13.4.2026 (Suuri valiokunta)

Suomen kanta

"Suomi pitää keskeisenä, että rahoituskehyksessä huomioidaan Suomen itäisten ulkoraja-alueiden erityistilanne johtuen muuttuneesta turvallisuusympäristöstä ja sen välillisesti aiheuttamista sosioekonomisista haasteista.

Suomi pitää välttämättömänä Euroopan puolustuskyvyn nopeaa vahvistamista erityisesti
Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi."

"4. Yhteydet – ihmisten välisten yhteyksien mahdollistaminen ja kasvun tukeminen.

Tiedonannossaaan komissio kertoo, että EU on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin TEN-Tkäytävien mukauttamiseksi ja vahvistamiseksi asettaen etusijalle itäisten raja-alueiden saumattoman yhdentymisen EU:n sisämarkkinoihin ja turvallisuuskehykseen. Yhteyksiä EU:n itäisillä raja-alueilla on komission mukaan vahvistettu merkittävästi.

Itäisten raja-alueiden integrointi EU:n verkkoihin esteitä poistamalla ja kehittämällä
vakioraideleveyden edellyttämää infrastruktuuria Baltian maissa ja Suomessa olisi
komission mukaan strateginen investointi EU:n yhteenkuuluvuuteen, talouden
häiriönsietokykyyn, turvallisuuteen ja varautumiseen.

Komissio aikoisi vahvistaa Baltian maiden satamien kapasiteettia ja tukea Baltian
maiden TEN-T-rautatiekäytävän ja sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä pohjoiseteläsuunnassa

Komissio kehottaa tiedonannossa jäsenvaltioita muun muassa

• parantamaan infrastruktuuria alueellisen kilpailukyvyn ja turvallisuuden
vahvistamiseksi ja asettamaan etusijalle laadukkaat maantie- ja rautatieyhteydet
suuriin kaupunkikeskuksiin, mahdolliset kaksikäyttöyhteydet mukaan lukien, sekä

TEN-T-käytävät

• hyödyntämään tulevia kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia,
Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ja Euroopan kilpailukykyrahastoa Euroopan
laajuisten liikenneverkkojen ja EU:n sotilaallisen liikkuvuuden käytävien oikeaaikaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi"

https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/EDK-2026-AK-19833