Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« : Huhtikuu 12, 2021, 22:55:21 » |
|
Kun rautatiet Kouvolan asemalla olivat vielä alkuperäisillä paikoillaan, oliko Savon radalta mahdollista ajaa Kotkan radalle ilman käyntejä tulovaihteella ja ajoa ratapihan eteläpuolelle? Nuo erkanemiset olivat hyvin lähellä toisiaan.
|
Kouvola.png (968.75 kilotavua, 1568x1045 - tarkasteltu 370 kertaa.)
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #2 : Huhtikuu 12, 2021, 23:30:25 » |
|
Tuollaista yhteyttä ei kuitenkaan liene ollut kovin kauaa, koska tässä (suuri tiedosto!) kuvassa näkyvässä Kouvolan raidekaaviossa 1910-luvulta ei vaikuttaisi olevan suoraa vaihdekujaa tai yhteyttä Savosta Kotkaan. Kotkasta tullessa on vaihdekujaa jonkin matkaa, muttei riittävästi Savon radalle pääsemiseen.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Teemu Sirkiä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 914
|
« Vastaus #3 : Huhtikuu 12, 2021, 23:36:17 » |
|
Mielenkiintoinen kartta tuo linkattu skannaus. Nyt oikeastaan vasta ymmärsin, mitä alun perin kysyit. Tuosta vuoden 1875 kartasta ei kyllä pysty sanomaan, onko yhteyttä ollut vai ei, kun se on noin epätarkasti piirretty. Sinällään kyllä jännää, jos tuollaista kulkumahdollisuutta ei ole ollut.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #4 : Huhtikuu 12, 2021, 23:42:02 » |
|
Mielenkiintoinen kartta tuo linkattu skannaus. Nyt oikeastaan vasta ymmärsin, mitä alun perin kysyit. Tuosta vuoden 1875 kartasta ei kyllä pysty sanomaan, onko yhteyttä ollut vai ei, kun se on noin epätarkasti piirretty. Sinällään kyllä jännää, jos tuollaista kulkumahdollisuutta ei ole ollut.
Ja sekin vuoden 1875 kartta on vasta suunnitelmakartta, koska Savon rata avattiin vasta 1889 ja Kotkan rata seuraavana vuonna, 1890. Kuinkahan suuri ratapiha Kouvolan asemalla oli vuosina 1870–1889, ts. ennen kuin siitä tuli risteysasema? Olisiko 1890-luvun ratapiha ollut sen verran pieni, että kysytyn "suoran" yhteyden olisi voinut toteuttaa?
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #5 : Huhtikuu 13, 2021, 08:45:27 » |
|
Veikko Talven Kouvolan historia II (1984, 704 s.) on epäilemättä pätevimpiä paikkakuntahistorioita ja varmaankin paras sellainen rautatiehistorian kannalta. Talvi käsitteli kyselemiäsikin asioita täsmällisten ratakarttojen tuella. Aihepiiriä on mielestäni käsitelty täälläkin joissakin yhteyksissä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Heikki Piirainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 472
|
« Vastaus #6 : Huhtikuu 13, 2021, 10:13:33 » |
|
Ja sekin vuoden 1875 kartta on vasta suunnitelmakartta, koska Savon rata avattiin vasta 1889 ja Kotkan rata seuraavana vuonna, 1890. Ei ole välttämättä edes suunnitelmakartta. Ilmeisesti vanhimpiin karttoihin rautateitä on lisätty jälkikäteen, esimerkiksi vuodelle 1870 päivätyssä kartassa näkyy vasta 1910 valmistunut rata Joensuusta pohjoiseen aina Haapalahteen asti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 352
|
« Vastaus #9 : Huhtikuu 13, 2021, 18:08:53 » |
|
Ilmeisesti 1950 luvun lopulla / 1960 luvun alussa Kotkan suuntaan kulkevat junan menivät vaihderyhmän kautta seuraavasti. Kun matkustin P1:llä Lappeenrantaan, lähti Kouvolasta pikajunan kanssa samaan aikaan Dm4 kohden Kotkaa. Kotkan juna lähti pari raidetta kauempaa kuin P1 mutta sitten Dm4 läheni pikajunaa ja näytti törmäävän siihen. Puskuri oli pikajunan vaunua niin lähellä etten tahtonut nähdä sitä. Dm4 kuljettaja ajoi hiljaa ja oli hyvin tarkkaavaisen näköinen. Tuossa kohtaa Dm4 tuli risteysvaihteeseen josta ajoi sivulle, kun P1 ajoi ilmeisesti suoraan toisella raiteella. En ole selvittänyt millainen tuo vaihdejärjestely oli kuitenkin isäni oli kokenut sen aikaisemmin kun pystyi kertomaan minulle etteivät junat törmää vaan toinen juna tulee ihan lähelle. Oliko ratapihalla jotain uudelleen järjestelyitä, olen aina luullut Dm4:n menneen sinne mistä uusi Kotkan linja lähti ja minkä raiteistolle Kouvolan Pr1 tai Vr3 veti tavararungot ratapihalta tallin kohdalle ja painoivat rungon Kotkan suunnan lähtöraiteistolle. Hyvä järjestelmä, saatiin nauttia raskaan rungon vetämisestä ja painamisesta kun Pr1 työskenteli kovasti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #11 : Huhtikuu 13, 2021, 23:19:28 » |
|
Käydyn keskustelun perusteella voisi siis ymmärtää, että tämä Savon rata–Kotkan rata -yhteys vanhoilla radoilla on kyllä ollut olemassa, muttei kuitenkaan heti alusta lähtien, vaan vasta myöhemmin; ts. silloin kun on rakennettu tuo kuvassa 104247 näkyvä läntisempi vaihdekuja ( vaihteet 4–6–3–14–13–12 ) joka mahdollistaa "suoraan" ajon. On myös helppo ymmärtää, miksi uudet erkanemiskaarteet tehtiin, tuo on ollut erittäin ahdas järjestely. Mielenkiintoista.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
« Vastaus #12 : Toukokuu 01, 2021, 21:21:25 » |
|
Kouvolan kiertäen Korialta oli suora yhteys Savoon sota-aikana. Rata "katosi" sodan jälkeen, kunnallispoliitikot työnsivät kiskot ääntä kohden ja söivät ratanaulat.
Heinola-Mäntyharju ja Helsinki-Luunäki poistais rataverkolta tuon kumman umpisolmukohdan, mutta Suomen turhin kaupunki senkun porskuttaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|