Vanha yhteys Savosta Kotkan radalle

[Jimi Lappalainen]

Kun rautatiet Kouvolan asemalla olivat vielä alkuperäisillä paikoillaan, oliko Savon radalta mahdollista ajaa Kotkan radalle ilman käyntejä tulovaihteella ja ajoa ratapihan eteläpuolelle? Nuo erkanemiset olivat hyvin lähellä toisiaan.

[Teemu Sirkiä]

https://vanhatkartat.fi/#13.73/60.86654/26.70236 valitse tuolta 1875. Tuo lienee vanhin kartta, joka on saatavilla.

[Jimi Lappalainen]

Tuollaista yhteyttä ei kuitenkaan liene ollut kovin kauaa, koska tässä (suuri tiedosto!) kuvassa näkyvässä Kouvolan raidekaaviossa 1910-luvulta ei vaikuttaisi olevan suoraa vaihdekujaa tai yhteyttä Savosta Kotkaan. Kotkasta tullessa on vaihdekujaa jonkin matkaa, muttei riittävästi Savon radalle pääsemiseen.

[Teemu Sirkiä]

Mielenkiintoinen kartta tuo linkattu skannaus. Nyt oikeastaan vasta ymmärsin, mitä alun perin kysyit. Tuosta vuoden 1875 kartasta ei kyllä pysty sanomaan, onko yhteyttä ollut vai ei, kun se on noin epätarkasti piirretty. Sinällään kyllä jännää, jos tuollaista kulkumahdollisuutta ei ole ollut.

[Jimi Lappalainen]

Mielenkiintoinen kartta tuo linkattu skannaus. Nyt oikeastaan vasta ymmärsin, mitä alun perin kysyit. Tuosta vuoden 1875 kartasta ei kyllä pysty sanomaan, onko yhteyttä ollut vai ei, kun se on noin epätarkasti piirretty. Sinällään kyllä jännää, jos tuollaista kulkumahdollisuutta ei ole ollut.

Ja sekin vuoden 1875 kartta on vasta suunnitelmakartta, koska Savon rata avattiin vasta 1889 ja Kotkan rata seuraavana vuonna, 1890.

Kuinkahan suuri ratapiha Kouvolan asemalla oli vuosina 1870–1889, ts. ennen kuin siitä tuli risteysasema? Olisiko 1890-luvun ratapiha ollut sen verran pieni, että kysytyn "suoran" yhteyden olisi voinut toteuttaa?

[Erkki Nuutio]

Veikko Talven Kouvolan historia II (1984, 704 s.) on epäilemättä pätevimpiä paikkakuntahistorioita ja varmaankin paras sellainen rautatiehistorian kannalta.
Talvi käsitteli kyselemiäsikin asioita täsmällisten ratakarttojen tuella.
Aihepiiriä on mielestäni käsitelty täälläkin joissakin yhteyksissä.

[Heikki Piirainen]

Ja sekin vuoden 1875 kartta on vasta suunnitelmakartta, koska Savon rata avattiin vasta 1889 ja Kotkan rata seuraavana vuonna, 1890.

Ei ole välttämättä edes suunnitelmakartta. Ilmeisesti vanhimpiin karttoihin rautateitä on lisätty jälkikäteen, esimerkiksi vuodelle 1870 päivätyssä kartassa näkyy vasta 1910 valmistunut rata Joensuusta pohjoiseen aina Haapalahteen asti.

[Tuomas Pätäri]

Sama kartta minkä Jimi linkkasi on huomattavasti parempilaatuisena (ilmeisesti vektoroituna ja väritettynä) sivulla 3 pdf:ssä: https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/Kaupungistuminen_kasvun_kaavoitus_ja_asumisen_alueet/Kaavoituksen_kerrostumat_Kouvolan_keskustassa.pdf

Siitä näkyy selkeämmin ettei suoraa yhteyttä ratojen välillä ole.

Myös siinä on kuvatekstissä että "Maankäytön suunnitelma" mutta silti kuvatekstistä saa myös sellaisen tulkinnan että vastaisi todellista tilannetta vuonna 1905.

[Panu Breilin]

Tässä noin vuoden 1930 tilannetta kuvaavassa ratapihakaaviossa näkyy vaihdeyhteys Savon radalta Kotkan radalle: http://vaunut.org/kuva/104247

Vuonna 1882 Kouvolan ratapiha näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/136203
Ja vuonna 1889 taas tältä: http://vaunut.org/kuva/146623

[Ilkka Hovi]

Ilmeisesti 1950 luvun lopulla / 1960 luvun alussa Kotkan suuntaan kulkevat junan menivät vaihderyhmän kautta seuraavasti. Kun matkustin P1:llä Lappeenrantaan, lähti Kouvolasta pikajunan kanssa samaan aikaan Dm4 kohden Kotkaa. Kotkan juna lähti pari raidetta kauempaa kuin P1 mutta sitten Dm4 läheni pikajunaa ja näytti törmäävän siihen. Puskuri oli pikajunan vaunua niin lähellä etten tahtonut nähdä sitä. Dm4 kuljettaja ajoi hiljaa ja oli hyvin tarkkaavaisen näköinen. Tuossa kohtaa Dm4 tuli risteysvaihteeseen josta ajoi sivulle, kun P1 ajoi ilmeisesti suoraan toisella raiteella. En ole selvittänyt millainen tuo vaihdejärjestely oli kuitenkin isäni oli kokenut sen aikaisemmin kun pystyi kertomaan minulle etteivät junat törmää vaan toinen juna tulee ihan lähelle. Oliko ratapihalla jotain uudelleen järjestelyitä, olen aina luullut Dm4:n menneen sinne mistä uusi Kotkan linja lähti ja minkä raiteistolle Kouvolan Pr1 tai Vr3 veti tavararungot ratapihalta tallin kohdalle ja painoivat rungon Kotkan suunnan lähtöraiteistolle. Hyvä järjestelmä, saatiin nauttia raskaan rungon vetämisestä ja painamisesta kun Pr1 työskenteli kovasti.

[Petri Nummijoki]

Kouvolan raidekaavioita vuodelta 1959 löytyy noiden kuvien takaa. 1961 (eli jo ennen Savon radan uuden linjauksen käyttöönottoa Kouvolassa) oli yksi suora Pieksämäki-Kotka-tavarajuna, joten tuohon aikaan Savon radalta täytyi Kotkan radalle päästä suoraan ja niin voisi noista kaavioistakin tulkita. Toki Kotkan radan lähtö ei silloin enää ollut alkuperäinen.

http://vaunut.org/kuva/38127
http://vaunut.org/kuva/38128
http://vaunut.org/kuva/38129
http://vaunut.org/kuva/38130

[Jimi Lappalainen]

Sama kartta minkä Jimi linkkasi on huomattavasti parempilaatuisena (ilmeisesti vektoroituna ja väritettynä) sivulla 3 pdf:ssä: https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/Kaupungistuminen_kasvun_kaavoitus_ja_asumisen_alueet/Kaavoituksen_kerrostumat_Kouvolan_keskustassa.pdf

Siitä näkyy selkeämmin ettei suoraa yhteyttä ratojen välillä ole.

Myös siinä on kuvatekstissä että "Maankäytön suunnitelma" mutta silti kuvatekstistä saa myös sellaisen tulkinnan että vastaisi todellista tilannetta vuonna 1905.

Tässä noin vuoden 1930 tilannetta kuvaavassa ratapihakaaviossa näkyy vaihdeyhteys Savon radalta Kotkan radalle: http://vaunut.org/kuva/104247

Vuonna 1882 Kouvolan ratapiha näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/136203
Ja vuonna 1889 taas tältä: http://vaunut.org/kuva/146623

Käydyn keskustelun perusteella voisi siis ymmärtää, että tämä Savon rata–Kotkan rata -yhteys vanhoilla radoilla on kyllä ollut olemassa, muttei kuitenkaan heti alusta lähtien, vaan vasta myöhemmin; ts. silloin kun on rakennettu tuo kuvassa 104247 näkyvä läntisempi vaihdekuja ( vaihteet 4–6–3–14–13–12 ) joka mahdollistaa "suoraan" ajon.

On myös helppo ymmärtää, miksi uudet erkanemiskaarteet tehtiin, tuo on ollut erittäin ahdas järjestely.

Mielenkiintoista.

[Jukka Viitala]

Kouvolan kiertäen Korialta oli suora yhteys Savoon sota-aikana. Rata "katosi" sodan jälkeen, kunnallispoliitikot työnsivät kiskot ääntä kohden ja söivät ratanaulat.

Heinola-Mäntyharju ja Helsinki-Luunäki poistais rataverkolta tuon kumman umpisolmukohdan, mutta Suomen turhin kaupunki senkun porskuttaa.