Liikennöinti Mänttään loppunut

[Tommi K Hakala]

Mielenkiintoista on se, että edes raaka-aineena käytettävää sellua ei tuoda junalla, vaikka sellutehtailla on lähtökohtaisesti kiskotukset ja niitä käytetään? Luulisi päättäjiäkin kiinnostavan sen tonnimäärän siirtyminen kiskoille.

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

Kyllä kiinnostaa, koska päästökauppa tulossa.

[Panu Breilin]

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

VR:n valtio-omistus ja kalustopolitiikalla ylläpidetty määräävä markkina-asema ovat kai virallisesti sitä varten, että päättäjät voisivat puuttua junaliikenteen järjestämiseen. 

[Simo Virtanen]

Mielenkiintoista on se, että edes raaka-aineena käytettävää sellua ei tuoda junalla, vaikka sellutehtailla on lähtökohtaisesti kiskotukset ja niitä käytetään? Luulisi päättäjiäkin kiinnostavan sen tonnimäärän siirtyminen kiskoille.

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

Kyllä kiinnostaa, koska päästökauppa tulossa.

Miten se päättäjien kiinnostukseen vaikuttaisi? Päästökaupan ideahan on, että markkinat hoitavat hinnoittelun.

[Teemu Saukkonen]

Mielenkiintoista on se, että edes raaka-aineena käytettävää sellua ei tuoda junalla, vaikka sellutehtailla on lähtökohtaisesti kiskotukset ja niitä käytetään? Luulisi päättäjiäkin kiinnostavan sen tonnimäärän siirtyminen kiskoille.

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

Kyllä kiinnostaa, koska päästökauppa tulossa.

Miten se päättäjien kiinnostukseen vaikuttaisi? Päästökaupan ideahan on, että markkinat hoitavat hinnoittelun.

Voisivathan päättäjät "ohjailla" kuljetuksia pois autoliikenteestä muihin vaihtoehtoihin, kuten ihmisten omassa liikkumisessakin, tosin siellä tuo vaihtoehto puuttuu...

[Lauri Rantala]

jos tuleekin henkilöjunia ?

[Tommi K Hakala]

Mielenkiintoista on se, että edes raaka-aineena käytettävää sellua ei tuoda junalla, vaikka sellutehtailla on lähtökohtaisesti kiskotukset ja niitä käytetään? Luulisi päättäjiäkin kiinnostavan sen tonnimäärän siirtyminen kiskoille.

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

Kyllä kiinnostaa, koska päästökauppa tulossa.

Miten se päättäjien kiinnostukseen vaikuttaisi? Päästökaupan ideahan on, että markkinat hoitavat hinnoittelun.

Voisivathan päättäjät "ohjailla" kuljetuksia pois autoliikenteestä muihin vaihtoehtoihin, kuten ihmisten omassa liikkumisessakin, tosin siellä tuo vaihtoehto puuttuu...

Kyllähän esim sähköautojen autoveron poisto on yksi toimi, jossa on valtion kokonaispäästöjen vähentämisestä kyse. Jotenkin vaan tehokkaan rautatiekuljetuksen osalta työnnetään päätä pensaaseen ja mainitaan vain henkilöliikenteen siirtämisestä enemmän kiskoille - samalla kun rataosia hiljenee raskaasta liikenteestä ja kumipyörät laulavat.

[Erkki Nuutio]

"Ohjaileminen" pakottamalla tai pakottamiseen verrattavilla rangaistusmaksuilla ja muilla vastaavilla toimilla olisi mieluista diktatuuritaustaisille puolueille, poliitikoille ja henkilöille.
Samanaikaisesti hallinnoltamme ja myös VR:ltä puuttuu aktiivisuus kehityksen tuomien joustavien ratkaisujen omaksumiseen ja omatoimiseen kehittämiseen.

Milloin esimerkiksi ministeriö/ministeri on viimeisen 50 vuoden aikana nimennyt asiantuntijan kartoittamaan kiskoista luopuneiden yritysten päätössyitä ja mahdollisia edellytyksiä ja uusia keinoja, joiden myötä liikennettä voisi taloudellisesti järkevästi siirtyä lisääntyvästi kiskoille.

Suomen saamattomuus EU:n rahoituskeinojen tavoittelussa kummastuttaa jopa EU:ta.
Otamme parhaillaan satojen miljardien eurojen yhteisvastuullisia velkoja, mutta infraan kohdistuvalta osaltaan ne menevät etelä EU-maihin.
Me tyydymme saamaan EU:lta muutamia miljoonia suunnitteluhankkeiden kynänteroitukseen!!! Samaan aikaan Tallinnan ratatunneli säilyy riitaisesti kilpailevien toimijoittensa vuoksi ei-rahoituskelpoisena ja ei EU-tukikelpoisena - vaikka kyseessä on EU-maiden rautatieverkot yhdistävä tärkeä hanke!

Hankkeen riitojen ja viivyttelyn vuoksi EKP:n setelikone ehtii pysähtyä ja yli miljardin oikeutettu tuki jää ikuisesti saamatta. Satakertaiset vastuut meille kyllä jäävät!

[Simo Virtanen]

Mielenkiintoista on se, että edes raaka-aineena käytettävää sellua ei tuoda junalla, vaikka sellutehtailla on lähtökohtaisesti kiskotukset ja niitä käytetään? Luulisi päättäjiäkin kiinnostavan sen tonnimäärän siirtyminen kiskoille.

Ehkä kiinnostaakin, mutta miten "päättäjät" siihen voisivat vaikuttaa? Yritykset tekevät omat ratkaisunsa ja yleensä liiketaloudellisin perustein. Toki liikenneturvallisuudella ja vihreydelläkin voi olla sijansa.

Kyllä kiinnostaa, koska päästökauppa tulossa.

Miten se päättäjien kiinnostukseen vaikuttaisi? Päästökaupan ideahan on, että markkinat hoitavat hinnoittelun.

Voisivathan päättäjät "ohjailla" kuljetuksia pois autoliikenteestä muihin vaihtoehtoihin, kuten ihmisten omassa liikkumisessakin, tosin siellä tuo vaihtoehto puuttuu...

Kyllähän esim sähköautojen autoveron poisto on yksi toimi, jossa on valtion kokonaispäästöjen vähentämisestä kyse. Jotenkin vaan tehokkaan rautatiekuljetuksen osalta työnnetään päätä pensaaseen ja mainitaan vain henkilöliikenteen siirtämisestä enemmän kiskoille - samalla kun rataosia hiljenee raskaasta liikenteestä ja kumipyörät laulavat.

Sähköautot tulevat siitä huolimatta mitä päättäjämme päättävät. Suomessa myydään sitä mitä muuhun Eurooppaan tuotetaan. Toki muutoksen nopeutta voidaan hieman ohjailla, mutta kokonaisuudessa vaikutus on todella pieni. Jos 35 tonnia maksavan sähköauton hinnassa on autoveroa alle tonni, niin ei sen poistaminen kysyntää räjäytä. Kyllä se räjähtää muista syistä.

Rautatieliikenteen avaaminen ja tukeminen sen sijaan vaatisi ihan omia päätöksiä. Niistä on pahasti pulaa.

[Tommi K Hakala]

"Ohjaileminen" pakottamalla tai pakottamiseen verrattavilla rangaistusmaksuilla ja muilla vastaavilla toimilla olisi mieluista diktatuuritaustaisille puolueille, poliitikoille ja henkilöille.
Samanaikaisesti hallinnoltamme ja myös VR:ltä puuttuu aktiivisuus kehityksen tuomien joustavien ratkaisujen omaksumiseen ja omatoimiseen kehittämiseen.

Milloin esimerkiksi ministeriö/ministeri on viimeisen 50 vuoden aikana nimennyt asiantuntijan kartoittamaan kiskoista luopuneiden yritysten päätössyitä ja mahdollisia edellytyksiä ja uusia keinoja, joiden myötä liikennettä voisi taloudellisesti järkevästi siirtyä lisääntyvästi kiskoille.

Suomen saamattomuus EU:n rahoituskeinojen tavoittelussa kummastuttaa jopa EU:ta.
Otamme parhaillaan satojen miljardien eurojen yhteisvastuullisia velkoja, mutta infraan kohdistuvalta osaltaan ne menevät etelä EU-maihin.
Me tyydymme saamaan EU:lta muutamia miljoonia suunnitteluhankkeiden kynänteroitukseen!!! Samaan aikaan Tallinnan ratatunneli säilyy riitaisesti kilpailevien toimijoittensa vuoksi ei-rahoituskelpoisena ja ei EU-tukikelpoisena - vaikka kyseessä on EU-maiden rautatieverkot yhdistävä tärkeä hanke!

Hankkeen riitojen ja viivyttelyn vuoksi EKP:n setelikone ehtii pysähtyä ja yli miljardin oikeutettu tuki jää ikuisesti saamatta. Satakertaiset vastuut meille kyllä jäävät!

Erittäin hyvin todettua - ja suomalaisessa rautatieliikenteessä keskitytään vain siihen mikä näkyy enemmän - eli henkilöliikenteeseen. Raskaassa liikenteessä sähköistyminen tapahtuu nopeammin siirtyminä rautateille, kuin sähkörekkojen tulon odottelulla.

[Esa J. Rintamäki]

"Ohjaileminen" pakottamalla tai pakottamiseen verrattavilla rangaistusmaksuilla ja muilla vastaavilla toimilla olisi mieluista diktatuuritaustaisille puolueille, poliitikoille ja henkilöille.
Samanaikaisesti hallinnoltamme ja myös VR:ltä puuttuu aktiivisuus kehityksen tuomien joustavien ratkaisujen omaksumiseen ja omatoimiseen kehittämiseen.

Milloin esimerkiksi ministeriö/ministeri on viimeisen 50 vuoden aikana nimennyt asiantuntijan kartoittamaan kiskoista luopuneiden yritysten päätössyitä ja mahdollisia edellytyksiä ja uusia keinoja, joiden myötä liikennettä voisi taloudellisesti järkevästi siirtyä lisääntyvästi kiskoille.

Suomen saamattomuus EU:n rahoituskeinojen tavoittelussa kummastuttaa jopa EU:ta.
Otamme parhaillaan satojen miljardien eurojen yhteisvastuullisia velkoja, mutta infraan kohdistuvalta osaltaan ne menevät etelä EU-maihin.
Me tyydymme saamaan EU:lta muutamia miljoonia suunnitteluhankkeiden kynänteroitukseen!!! Samaan aikaan Tallinnan ratatunneli säilyy riitaisesti kilpailevien toimijoittensa vuoksi ei-rahoituskelpoisena ja ei EU-tukikelpoisena - vaikka kyseessä on EU-maiden rautatieverkot yhdistävä tärkeä hanke!

Hankkeen riitojen ja viivyttelyn vuoksi EKP:n setelikone ehtii pysähtyä ja yli miljardin oikeutettu tuki jää ikuisesti saamatta. Satakertaiset vastuut meille kyllä jäävät!

Erittäin hyvin todettua - ja suomalaisessa rautatieliikenteessä keskitytään vain siihen mikä näkyy enemmän - eli henkilöliikenteeseen. Raskaassa liikenteessä sähköistyminen tapahtuu nopeammin siirtyminä rautateille, kuin sähkörekkojen tulon odottelulla.

VR:n uusi toimarihan oli kaupustelija? Millaisella paneutuneisuudella hän käynnistäisi "asiakaspohjan laajentamiskampanjan"? Kaupan alallahan hehkutetaan vakiintuneella asiakaskunnalla.

Minun mielestäni suomalaiset johtajat muodostavat aivan liian pienen piirin, joka kaikkein mieluimmin puuhastelee yyteetä tai ulkoistuksia. Ne samat johtajat kierrätetään firmoista toiseen puuhaamassa samoja juttuja kerta toisensa jälkeen, elleivät istu rinta rottingilla puusilmät kvartaalikatsauksissa kiinni...? Muuta ei sitten tehdäkään, ei olla valmiita kehittymään ja/tai kehittämään. Logistiikkapuolihan kyllä kuuluu myös kaupan alan toimijoihin, mutta se viran suoma sokeus on  jatkunut jo aivan liian pitkään!

Tämä meni nyt hiukan aiheesta oli, mutta kertoo juurisyyt suomalaiseen firmojen johtamismentaliteettiin.

[Simo Virtanen]

"Ohjaileminen" pakottamalla tai pakottamiseen verrattavilla rangaistusmaksuilla ja muilla vastaavilla toimilla olisi mieluista diktatuuritaustaisille puolueille, poliitikoille ja henkilöille.
Samanaikaisesti hallinnoltamme ja myös VR:ltä puuttuu aktiivisuus kehityksen tuomien joustavien ratkaisujen omaksumiseen ja omatoimiseen kehittämiseen.

Milloin esimerkiksi ministeriö/ministeri on viimeisen 50 vuoden aikana nimennyt asiantuntijan kartoittamaan kiskoista luopuneiden yritysten päätössyitä ja mahdollisia edellytyksiä ja uusia keinoja, joiden myötä liikennettä voisi taloudellisesti järkevästi siirtyä lisääntyvästi kiskoille.

Suomen saamattomuus EU:n rahoituskeinojen tavoittelussa kummastuttaa jopa EU:ta.
Otamme parhaillaan satojen miljardien eurojen yhteisvastuullisia velkoja, mutta infraan kohdistuvalta osaltaan ne menevät etelä EU-maihin.
Me tyydymme saamaan EU:lta muutamia miljoonia suunnitteluhankkeiden kynänteroitukseen!!! Samaan aikaan Tallinnan ratatunneli säilyy riitaisesti kilpailevien toimijoittensa vuoksi ei-rahoituskelpoisena ja ei EU-tukikelpoisena - vaikka kyseessä on EU-maiden rautatieverkot yhdistävä tärkeä hanke!

Hankkeen riitojen ja viivyttelyn vuoksi EKP:n setelikone ehtii pysähtyä ja yli miljardin oikeutettu tuki jää ikuisesti saamatta. Satakertaiset vastuut meille kyllä jäävät!

Erittäin hyvin sanottua Erkiltä!

Yksi syy on varmaankin siinä, että poliitikot haluavat pitää väyläinvestoinnit oman päätäntävaltansa käsissä eli jokaisella vaalikaudella on rakennettu omat ohitustiet tai oikoradat.

Nyt 12 vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on vakavat yritys tämän omertan rikkomiseksi. Saapa nähdä..

[Jorma Rauhala]

KMV 17.9.2021:
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä viime keväältä on selvitetty Mäntän tehtaan kuljetusten siirtämistä rautateiltä kokonaan maanteille:
"Metsä Tissuen Mäntän yksikön käytössä oleva rautatieinfra alkaa olla osittain käyttöikänsä päässä, josta syystä rautatiekuljetusten käytön jatkaminen edellyttäisi lähitulevaisuudessa merkittäviä taloudellisia panostuksia."

[Mika Hakala]

KMV 17.9.2021:
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä viime keväältä on selvitetty Mäntän tehtaan kuljetusten siirtämistä rautateiltä kokonaan maanteille:
"Metsä Tissuen Mäntän yksikön käytössä oleva rautatieinfra alkaa olla osittain käyttöikänsä päässä, josta syystä rautatiekuljetusten käytön jatkaminen edellyttäisi lähitulevaisuudessa merkittäviä taloudellisia panostuksia."

Jaahas. Tuolla linkkaamallasi MKV:llä top10 listassa lyhyt juttu, jossa Metsä Tissue vahvistaa rautatiekuljetusten todellakin päättyneen:

https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000008283928.html

"...varmistamme asiakkaillemme hyvän palvelutason ja toimitusvarmuuden päivittäin."

[Aki Karvonen]

https://www.theseus.fi/handle/10024/499782

"Mikäli tarkastelujakson aikavälillä olisi käytetty ainoastaan yhtä kuljetusmuotoa kaikkiin satamiin ohjautuviin kuljetuksiin, pelkästään rahtikustannuksia vertaillen rautatiekuljetukset olisivat olleet kuljetusmuotona noin 6 prosenttia tuottavampia.
Rautatiekuljetuksien käyttöön liittyy kuitenkin myös välillisiä kustannuksia. Nämä
tekijät huomioiden maantiekuljetukset olisivat olleet 0,7 prosenttia tuottavampia."

Yllättävänkin kilpailukykyisenä on vaunuryhmäkuljetukset tuossa pysyneet.

Ratainfraan vaadittavat investoinnit ja operaattoreiden haluttomuus kuljettaa vaunuryhmiä näyttäsi olevan isoimmat ongelmat tässä.

"Tulevaisuuden uhkana on raideliikennekuljetusten kilpailukyvyn heikkeneminen,
palvelutason heikentyminen sekä vaunuryhmäkuljetusten palvelu laajuuden
supistuminen, tarjonnan mahdollinen heikentyminen tai jopa loppuminen
raideosuudella."

"Hankinnan näkökulmasta rautatiekuljetuksiin liittyvien hankintojen ostoriski on
vahva. Rautatiekuljetuksille on tällä hetkellä käytännössä ainoastaan yksi palveluntarjoaja. Palveluntarjoajan tekemillä päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia yksikön toimintaan. Myös raiteiden ylläpidolliset sekä huoltoon liittyvät hankinnat voidaan pääosin luokitella pullonkaulahankintoihin palveluntarjoajien määrän vuoksi. Pääosalla
palveluntarjoajista on vahva asema markkinoilla, eikä kilpailua ole."

[Ismo Kirves]

"Hankinnan näkökulmasta rautatiekuljetuksiin liittyvien hankintojen ostoriski on
vahva. Rautatiekuljetuksille on tällä hetkellä käytännössä ainoastaan yksi palveluntarjoaja. Palveluntarjoajan tekemillä päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia yksikön toimintaan. Myös raiteiden ylläpidolliset sekä huoltoon liittyvät hankinnat voidaan pääosin luokitella pullonkaulahankintoihin palveluntarjoajien määrän vuoksi. Pääosalla
palveluntarjoajista on vahva asema markkinoilla, eikä kilpailua ole."


Eikös rautatiekuljetuksia voisi tarjota VR:n lisäksi Fenniarail ja Operail. Mäntän tehtaan, Vilppulan ja Korkeakosken sahojen kannattaisi muodostaa hankintakimppa ja kilpailuttaa operaattori. Samoin kaikilla em. on omat yksityisraiteet. Niiden kunnossapidon voisi myös kilpailuttaa yhdessä. Ratoja korjaavia yrityksiä on mm. Prorata Oy, Destia Rail Oy, NRC Group Finland Oy, GRK Rail Oy. Lisäksi yksityisraidepuolelle löytyy konsulttifirmoja, jotka avustavat raiteiden ylläpidon suunnittelussa ja yksityisraiteisiin liittyvän säännösbyrokratian kanssa. Mielestäni tilanne ei ole niin huono kuin tuossa opinnäytetyössä annetaan ymmärtää.

[Juhani Pirttilahti]

Lisäksi yksityisraidepuolelle löytyy konsulttifirmoja, jotka avustavat raiteiden ylläpidon suunnittelussa ja yksityisraiteisiin liittyvän säännösbyrokratian kanssa. Mielestäni tilanne ei ole niin huono kuin tuossa opinnäytetyössä annetaan ymmärtää.

Niin, esimerkiksi Proxionilla on tarjota eri tasoisia palvelupaketteja yksityisraiteiden käytännön asioihin. Palveluita on siis saatavilla.

[Marko Vornanen]

Metsä Tissue vahvisti rautatiekuljetusten päättyneen
Pehmopaperiyhtiö Metsä Tissue vahvisti torstaina 23. syyskuuta rautatiekuljetustensa päättyneen Mäntän tehtailta.
Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen kertoo lähettämässään sähköpostissaan KMV-lehdelle, että rautatiekuljetukset ovat päättyneet.
” Jatkamme maantiekuljetuksilla tuotteidemme toimituksia asiakkaille, joilla varmistamme asiakkaillemme hyvän palvelutason ja toimitusvarmuuden päivittäin. Rautatiekuljetusten osuus on jo pidemmän aikaa ollut suhteellisen pientä, vain 2 kertaa viikossa.” Karttunen tiedottaa.
MM = Maksumuuri
https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000008283928.html?fbclid=IwAR2jtuFs5--1HaoZJESZhTgdDRenGgeYk-Qigx6sCiHbKLGo5YaAYNs7NuY

[Mika Hakala]

Metsä Tissue vahvisti rautatiekuljetusten päättyneen
Pehmopaperiyhtiö Metsä Tissue vahvisti torstaina 23. syyskuuta rautatiekuljetustensa päättyneen Mäntän tehtailta.
Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen kertoo lähettämässään sähköpostissaan KMV-lehdelle, että rautatiekuljetukset ovat päättyneet.
” Jatkamme maantiekuljetuksilla tuotteidemme toimituksia asiakkaille, joilla varmistamme asiakkaillemme hyvän palvelutason ja toimitusvarmuuden päivittäin. Rautatiekuljetusten osuus on jo pidemmän aikaa ollut suhteellisen pientä, vain 2 kertaa viikossa.” Karttunen tiedottaa.
MM = Maksumuuri
https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000008283928.html?fbclid=IwAR2jtuFs5--1HaoZJESZhTgdDRenGgeYk-Qigx6sCiHbKLGo5YaAYNs7NuY

Tuon jälkeen on vain yksi virke, jossa KMV viittaa aikaisempaan asiasisältöönsä https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000008262908.html , jota ei vissiin ole tänne linkattu.