VR:n omistamat höyrveturit

[Antti Tapani Häkkinen]

Mitkä höyryveturit ovat tai ovat jossain kohtaa olleet VR-Yhtymän omistuksessa tai olleet Valtionrautateiden omistuksessa vuoden 1975 jälkeen? Ajokuntoisena tai ei.

[Petri Nummijoki]

Kirja Höyryveturit Valtionrautateillä https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yryveturit_Valtionrautateill%C3%A4 sisältää tiedot mm. vetureiden romutusvuosista, kriisivarastoiduista höyryvetureista tai säilytetyistä Valtionrautateiden höyryvetureista, joten sieltä saanee hyvän kuvan asiasta.

Jos taas kysymys on yksityiskohdasta, joka ei ko. kirjasta selviä (esim. tietyn veturin omistussuhteet ovat epäselvät ja kiinnostavat erityisesti) niin luultavasti vastauksen saa parhaiten kysymällä juuri tätä yksityiskohtaa. Yleisellä tasolla esitettyihin kysymyksiin todennäköisesti monikaan ei vaivaudu vastaamaan, koska niissä on riskinä, että vaivannäön päätteeksi ilmenee, että 99 % etsityistä tiedoista tai pahimmillaan kaikki olivat sellaisia, joita kysyjä ei lopulta hakenut.

[Daniel Nironen]

Tuo kirja löytyy minulta, järkyttävä tietopaketti se kyllä on, löytyy paljon tietoa liittyen tähän aiheeseen, ja moneen muuhun myös.

[Daniel Nironen]

Kun 1970-luvulla kriisiveturivarasto perustettiin, tarkoitus oli paketoida Vr1, Vr2, Vr3, Tk3, Tv1, ja Hv3 sarjojen uusimmat yksilöt, sekä kaikki Tr1, ja Hr1 sarjojen veturit. Vr1 -sarjasta vietiin kriisivarastoon veturit 656-670, sekä 787-799, Vr3-sarjasta 752-756, Hv3-sarjasta 781-785, Tv1-sarjasta 918-937, 939-948 ja 1201-1211, Vr2-sarjasta 950-965, Hv3-sarjasta 991-999, Hr1-sarjasta vietiin jokainen (1000-1021), Tr1-sarjasta myös jokainen (1030-1096), ja Tk3-sarjasta 1100-1114, 1116, 1129-1170. Kaikki näistä vetureista on romutettu vuoden 1975 jälkeen tai säilytetty. Auttaisiko tämä?

[Mikko Nyman]

Tämä ei tietysti vastaa suoraan avausviestin kysymykseen, mutta oheisesta pari vuotta sitten laatimastani taulukosta saanee ainakin jotain tietoa koskien vuoden 1975 jälkeen ajokunnassa olleita suomalaisia leveäraidehöyryvetureita.

Datan koostamisessa olivat apuna pohjoismaiset tietäjät T-P Lange, Eljas Pölhö ja J-P Viitanen.