Vaasan varikko

[Eljas Pölhö]

Ensimmäisenä kuvana raidekaavio 1924 (aika iso tiedosto, vaikka vähän kutistin sitä).

[Erkki Nuutio]

Kiinnostava raiteistokartta!
Viitaten VR 1912/37 II s.542:n karttapiirrokseen (jossa katoksia/vajoja on peräkkäin 3 kpl), on ehdottamani paikka vähän enemmän oikealle.

[Eljas Pölhö]

Vaasan konepaja ja varikko 1933. Laitan kaavion isommalta alalta, jotta selitykset (halkovaja =t) ja sellainen pääsisi mukaan, sillä minusta t on aseman ja katusillan välissä. Jaksaisiko joku tutkiskella tarkemmin onko näin. Varaikon kohdalla on vain vähäisiä muutoksia (tallin lisäosa vrt 1924 on tässä valmiina). Ratapihan eteläpuolelta (tässä=yläpuolelta) on poistunut joitakin pistoraiteita.

[Eljas Pölhö]

Vaasan varikon veturit 1921-1930 eräinä kuukausina ja Seinäjoen varikon K4:t samoina aikoina. Listalta näkee, että 1920-luvulla K4 637 oli Seinäjoen varikon kirjoilla ja siirrettiin Vaasaan vasta 1930-luvun alussa. Toki se on voinut käydä Vaasassa Seinäjoelta käsin vaikka "päivittäin". Itse asiassa K4-vetureiden siirto Vaasaan (peräti kolme) tuntuu oudolta ratkaisulta, koska ei tavaraliikenne olisi sitä vaatinut. K4 ajot koko maassa 1930-luvun pulavuosina olivat varsin vähäiset ja ne pääsivät kunnolla uudestaan tositoimiin vasta laman hellittäessä ja etenkin sitten sotavuosina.

[John Lindroth]

Muistan pikkupoikana 60luvulla työntäneeni tuolla Eljaksen mainitsemalla paikalla puun kuljetukseen tehtyä rullavaunua eli rillirata maan tasolla siellä oli sain työnnellä sitä paikalla olleen henkilön luvalla,  ,siinä oli jonkinlainen puun varastointi /sahaus silloin,mielikuvaa mistään suuremmasta rakennelmasta ei jäänyt,

[Erkki Nuutio]

Eljakselta itsenäisyyslahjoja meille kulttuurimme vaalijoille ovat nämä kartat. Vaasan veri ei vapise !
1933 kartta näyttää niiden kolmen puisen katoksen/vajan oikealla puolella vielä "Bentsiinisäiliön" ja sitä osoittavan pikkuneliön.
Kun veturitallin suunnalla ei missään muualla ole paikkaa mistä tarjota veturipuita, täytyy näiden katostern/vajojen väkisinkin olla olleita sitä varten. Ja bentsiinisäiliö on pienempiä polttomoottorikäyttöisä kulkuneuvoja varten.

Entisen VR:n ja Onkilahden konepajojen alueilla on Vaasan uuden kukoistamisen puuhat käynnissä.
Runsaasti vanhoja rakennuspiirustuksia ja uudempia vanhojen teollisuustilojen valokuvia näitä puuhia esittää: https://www.vaasa.fi/app/uploads/2023/06/0483735f-ak1125_inventointikortit_kulttuuriymparistoselvitys.pdf

[Petri Nummijoki]

Onko mahdollista, että Vaasan vetureilla olisi ajettu Haapamäelle tai jopa Tampereelle asti? Jos Vaasassa oli H8-vetureitakin jopa 7 kpl ja vielä sarjan uusimmasta päästä niin ei kai pelkästään Vaasa-Seinäjoki-välin liikennetarve ole voinut tätä oikeuttaa?

[Eljas Pölhö]

Onko mahdollista, että Vaasan vetureilla olisi ajettu Haapamäelle tai jopa Tampereelle asti? Jos Vaasassa oli H8-vetureitakin jopa 7 kpl ja vielä sarjan uusimmasta päästä niin ei kai pelkästään Vaasa-Seinäjoki-välin liikennetarve ole voinut tätä oikeuttaa?

Varmaan historiallisista syistä johtuen Vaasan (Nikolainkaupungin) varikolle kuuluivat kaukojunat sinne ja Oulun suuntaan väleillä Vaasa (Nikolainkaupunki)-Myllymäki/Haapamäki/osittain Tampere. Käytäntö jatkui toukokuulle 1932 ja kesäkuusta 1932 lähtien Vaasan H8:t siirrettiin Seinäjoen kirjoille (649 ja 653 heinäkuusta lähtien). Tämän jälkeen ei kestänyt kauaa ennen kuin Vaasan varikon itsenäinen olemassaolo päättyi ja siitä tuli Seinäjoen alavarikko.

[Eljas Pölhö]

Vaasan konepajan ja varikon alueesta varsin hyvälaatuinen kaaviokuva vuodelta 1942.