Rekkojen massoihin suuri korotus

[Timo Valtonen]

Hyvää iltaa kaikki kukkatätihatut;-) Isot rekat tulevat parantamaan liikenneturvallisuutta. Vähemmän autoja tiellä = vähemmän onnettomuuksia. Simple think!

Samalla yksittäisten vahinkojen kustannukset niin raatoina kuin rahassakin kasvavat. Mutta näinhän on aina kun siirrytään suurempiin yksiköihin.

Se kumpi on huonompi vaihtoehto onkin jo arvokysymys. Pelkät eurot eivät aina ratkaise.

[Tommi K Hakala]

...ja sopivilla akselimäärillä tiet kuluvat vähemmän.

Joo, varmasti laskennallisesti. Mutta kun katselee kantatieverkoston runkojen kuntoa (penkat pettää ja tiet on melkoisen kallellaan mettäänpin)) ei lisäakselit auta, kun 20 tonnia tulee lisää pienelle alueelle.
Ja kun sitten näitä teiden runkoja aletaan korjaamaan...tulee hintaa.
Syynä ovat viimevuosien märät syksyt ja huonot talvet, tierungot ovat kokoajan märkiä ja lossaavat.

Noi isot yhditelmäthän on ruotsissakin ensisijaisesti suunniteltu terminaalien välisiin siirtoihin, miksi ei suomessa voitaisi nykykalustolla tehdä sama rekkajunilla 
-olisihan ne rekat silläkin keinolla pois maanteiltä.

[Simo Virtanen]

Noi isot yhditelmäthän on ruotsissakin ensisijaisesti suunniteltu terminaalien välisiin siirtoihin, miksi ei suomessa voitaisi nykykalustolla tehdä sama rekkajunilla 
-olisihan ne rekat silläkin keinolla pois maanteiltä.

"Terminaalien" välisiin siirtoihinhan ne Suomessakin tulevat. Ei 73-tonnisilla junilla jakeluajoa ryhdytä tekemään. Sen tekee mahdottomaksi jo kuormatilojen kokokin eli kappaletavaraa harvoin ajetaan kantavuuskuormilla.

Uusia painoja hyödyntäisivät ensisijassa metsäteollisuuden puutavara-, hake- ja lopputuotekuljetukset. Niiden lisäksi vielä turvetta, energiapuuta ja jotain bulkkijauheita/nesteitä. Viimeisten tietojen mukaan vaarallisten aineiden kuljetuksissa säilyisi 60 tonnin kokonaismassa.

Harvoissa suomalaisissa rekkajunissa kulkee juurikin niitä kappaletavaraa kuljettavia rekkoja, joten tuskin ne metsäteollisuutta kiinnostaisivat, varsinkaan kun Helsinki-Oulu reitillä kulkee äärimmäisen vähän esim. tukkirekkoja.

Jos ja kun rautatiekuljetuksia haluttaisiin suosia, niin kyse olisi raakapuun kuljetuksesta ja lopputuotteiden viemisestä satamiin. Niissähän rautateillä on jo nykyisellään iso osansa. Mitään järkeä ei olisi siinä, että ensin tuotteet pakattaisiin rekkoihin ja rekat kuljetettaisiin junilla tehtaille tai satamiin.

[Lauri Uusitalo]

Liikenneturvallisuus kasvaa kun vähemmän yksiköitä liikkeellä

Mihin perustuu olettamus siitä, että yhdistelmien määrä maantiellä vähenisi?

[Toni Hartonen]

kun esim 800t pitää ajaa välillä tre-oulu, ja 60t rekkoja käytössä niin tarvitaan 14 autoa , 80 t autoja tarvitaan 10. ihan puhdasta matematiikkaa.. sittenkun mennään miljooniin tonneihin, niin on merkitystä onko tiellä raskasta liikennettä 1000 autoa vai 1400. Onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, tien rakenne tuntee akselikuormat , ei kokonaispainoja, voishan noita 60t rekkoja laittaa 4 hinaukseen, sama kuin että olisi hinauksessa 3 X 80t..
Näissä asioissa kannattaa opiskella ihan perusdynamiikkaa, sama se on rautateillä. Ei se tasoristeysturvallisuus huonone vaikka akselipainoja nostetaan 22.5tn -> 25tn. Sama se on teillä jos rekka painaa 60t vs 76tn.

[Ari-Pekka Lanne]

kun esim 800t pitää ajaa välillä tre-oulu, ja 60t rekkoja käytössä niin tarvitaan 14 autoa , 80 t autoja tarvitaan 10.

Jos pitää kuljettaa 800 tonnia jotain bulkkia Tampereelta Ouluun, niin eikö se kannattaisi ilmanmuuta ajaa rautatietä, eikä ensinkään alkaa änkeämään sitä mutkaisille, monttuisille ja urautuneille valtateille? Sama juttu, oli sitten kyse mistä hyvänsä vastaavanlaisesta intensiivisestä täysiä kantavuuksia hyödyntävistä kuljetuksista.

LVM yrittää minusta koko hämmingissä turhaan keksiä pyörää uudelleen. Hyödyllisempää olisikin miettiä, miten rautatiekuljetuksia voitaisiin tehostaa, ja saada pikiteille karanneita tai karkotettuja kuljetuksia takaisin kiskoille.

[Tommi K Hakala]

Joo, mutta puhdas matematiikka ei aina toimi luonnossa...

Kun asfaltin päällä jyrää 30 metrin pituisella alueella toi 20 tonnia enemmän, asfaltti jakaa sen sille alueelle tasaisesti. Eli vaikutus on kuin  veneessä, senkin kantavuus riittää tiettyyn rajaan asti.
Olen seurannut yhdellä kantatiellä tälläistä rungon pettämistä, viimeisten huonojen talvien aikana ja raskaampien puutavara-autojen talvipainoilla sen runko on selkeästi alkanut pettää. Jyrkimmän penkereen päällä on tie kallistunut jo henkilöautoon havaittavissä määrin...
Viime kesänä yhden kuorma-auton etuakselisto hajosi tälläisessä kohdassa, eturengas meni asfaltin läpi. Tielaitos korjasi kohdan. Nyt syksyllä toisesta kohtaa vei yhdistelmä ulkokaarteesta kaiteen mennessään, vastaava tilanne...korjausta odotellaan.

Tässä akseleitten lisäyksessä ollaan samalla keventämässä rakenteita, eli laittamassa "ykköspyörällisiä" akseleita enenevässä määrin autoihin, niissä paino jakaantuu vielä lisäksi kapeammalle alueelle.

Eräs kuorma-autoilija oli varsin tuohtunut kun juttelin hänen kanssaan aiheesta, hän oli juuri kaventanut yhdistelmäänsä 5 senttiä, jotta se täyttäisi oikeat mitat....ja nyt pitäisi pidentää ja lisätä akseleita

[Tommi K Hakala]

Olen seurannut yhdellä kantatiellä tälläistä rungon pettämistä, viimeisten huonojen talvien aikana ja raskaampien puutavara-autojen talvipainoilla sen runko on selkeästi alkanut pettää. Jyrkimmän penkereen päällä on tie kallistunut jo henkilöautoon havaittavissä määrin...
Viime kesänä yhden kuorma-auton etuakselisto hajosi tälläisessä kohdassa, eturengas meni asfaltin läpi. Tielaitos korjasi kohdan. Nyt syksyllä toisesta kohtaa vei yhdistelmä ulkokaarteesta kaiteen mennessään, vastaava tilanne...korjausta odotellaan.

Nyt sitten rysähti tässä kohdassa, jossa kaide hajosi syksyllä, auto lähti liukkaalla tiellä heittelehtimään ja osui toisen auton nokkaan...auto poikki ja yksi kriittisessä tilassa sairaalassa taistelee hengestään
Liukas tie ja reilu kallistus ovat aika paha yhdistelmä kevytperäiselle henkilöautolle.
Ja miksikö tämän tien kunto liittyy tähän keskusteluun?
-siksi, että kyseinen tie on muodostunut viimeisen kymmenen vuoden aikana rekaaliikenteen reitiksi, läheisen suuremman pääväylän ruuhkien vuoksi.
Eli nämä superrekat varmasti liikkuvat tätä tietä tulevaisuudessa

[Toni Hartonen]

oliko kohta näillä paikkeilla, n. 1km Kurun suuntaan..

[Tommi K Hakala]

oliko kohta näillä paikkeilla, n. 1km Kurun suuntaan..

Tosta reilu kilometri Kurua kohti rysähti.