Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Mitähän pitäisi museoida?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Timo Oinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 68


« Vastaus #25 : Toukokuu 04, 2014, 13:41:51 »

Suuret kiitokset Alex. Siitähän paljastuikin todellinen superharvinaisuus! Näitä tehtiin vain 5 kappaletta vanhoille aluskehyksille vuonna 1937 sarjaan Ei 22157-22161. Paikkaluku 90. Vaunu oli aivan aluksi lanterniinikattoinen Cm 2108 vuodelta 1898.
Arvokas yksilö siis kyseessä.  Iskee silmää
tallennettu
Sauli Vähäkoski
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 85


« Vastaus #26 : Toukokuu 04, 2014, 14:08:14 »

Vaikka en olekaan kukaan kysytyistä tietäjistä, laitan tähän ottamani kuvan vaunun valmistajalaatasta. Hymyilee

Suuret kiitokset Alex. Siitähän paljastuikin todellinen superharvinaisuus! Näitä tehtiin vain 5 kappaletta vanhoille aluskehyksille vuonna 1937 sarjaan Ei 22157-22161. Paikkaluku 90. Vaunu oli aivan aluksi lanterniinikattoinen Cm 2108 vuodelta 1898.
Arvokas yksilö siis kyseessä.  Iskee silmää


Tässä vielä talvella ottamani kylkikuva tästä vaunusta. Mikä lienee vaunun kohtalo? Vieressä olevia Vanhoja veturitalleja saneerataan uuteen käyttöön ja aluetta siistitään parhaillaan.


* vaunu.jpg (111.83 kilotavua, 1100x262 - tarkasteltu 533 kertaa.)
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1195


« Vastaus #27 : Toukokuu 07, 2014, 19:04:13 »

Suuret kiitokset Alex. Siitähän paljastuikin todellinen superharvinaisuus! Näitä tehtiin vain 5 kappaletta vanhoille aluskehyksille vuonna 1937 sarjaan Ei 22157-22161. Paikkaluku 90. Vaunu oli aivan aluksi lanterniinikattoinen Cm 2108 vuodelta 1898.
Arvokas yksilö siis kyseessä.  Iskee silmää

"Mustan kirjan" mukaan 22157-22161 (sähkövalaistus) sarja olisi ollut samanlainen kuin 22028-22045 (kaasuvalaistus), joka on ensimmäinen pystylaudoitukseen perustuva telivaunusarja Suomessa. Tämä on nyt muistinvaraista tietoa, mutta muistelisin sarjan 22028-22045 valmistuneen jo 1910-luvulla, mahdollisesti vuonna 1918. Tämä pitää vielä tarkistaa.

Joka tapauksessa kumpikin vaunusarja (mikäli kummatkin sarjat todellisuudessa olivat oheisen piirustuksen mukaisia — ainakaan vaunut eivät olleet samanpainoisia: 22028-sarja painoi 28,75 tonnia ja 22157 painoi 30,10 tonnia) on siinä mielessä merkittävä, että tästä alkoi puukoristen vaunujen kehitys Suomessa. Peltivuorattuja avosiltaisia vaunuja oli ollut jo käytössä 1800-luvun lopulta asti, mutta (ilmeisesti ruotsalaisen esimerkin mukaan valmistettu) peltivuoraus oli osoittautunut sekä epämukavaksi että lyhytikäiseksi — kesällä kuuma ja talvella kylmä. Sisä- ja ulkolämpötilojen ero erityisesti talvella aiheutti sen, että peltivuorauksen ja puuseinän väliin tiivistyi kondenssivettä, joka lahotti puurakenteita. Korin alareunaan tehtyä loivaa pyöristystä taas pidettiin suuritöisenä ja kalliina rakentaa. Tältä pohjalta ryhdyttiin kehittämään puukorista vaunua, joka olisi verhoiltu suoralla pystylaudoituksella.

Ainakin ensimmäinen vaunusarja 22028-22045 verhoiltiin poppelilaudalla — ilmeisesti englantilaisen mallin mukaan. Tuontilaudasta luovuttiin pian (en tiedä milloin) ja se korvattiin kotimaisella tiukkasyisellä haapalaudalla, josta saatiin säänkestävä moninkertaisella vernissakäsittelyllä. Haapa on myös sopivan kevyttä. Aluksi oli tarkoitus rakentaa avosiltaisia pystylaudoitettuja vaunuja — muodoltaan hyvin samanlaisia kuin peltvuoratut vaunutkin olivat. Näistä suunnitelmista on löydettävissä yhä piirustuksia. Ensimmäistäkään tällaista vaunua ei kuitenkaan rakennettu, koska käytössä oli jo umpieteisillä varustettuja peltivuorattuja makuuvaunuja, joista saadut positiiviset käyttökokemukset kannustivat rakentamaan uuden pystylaudoitetun korin umpieteisillä.

Äkkiseltään oheisen piirustuksen vaunut näyttävät hyvin samanlaisilta kuin tätä seuranneet lukuisat puuvaunusarjat. Tarkempi tarkastelu osoittaa sarjan muista selvästi poikkeavaksi nollasarjan vaunuksi. Ensinnäkin vaunussa on portaat, joissa on vain kaksi askelmaa, kun normaalisti niitä on kolme. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että alustoina käytetyissä lanterniinikattoisten vaunujen alustoissa oli vain kaksi porrasta (kolmas askelma oli itse käyntisilta). Lanterniinikattoisten vaunujen porraskonstruktio joko kopioitiin tai alkuperäiset portaat käytettiin sellaisenaan. Toinen poikkeava piirre on suorat eteiset. Tämän jälkeen rakennetuissa lukuisissa vaunusarjoissa käytettiin vielä ns. Olympia-sarjaan asti "vinoilla" ovilla varustettuja eteisiä. Vaunun korin ulkoleveys on myös myöhemmin vakiintunutta koria kapeampi. Korin ulkoleveys on 3050 mm, kun myöhemmin se oli 3140 mm. Vaunussa oli alkuperäisen lanterniinikattoisen vaunun A3-teli. Vaunusarjasta on olemassa vain muutamia kuvia (tai itse en ole nähnyt sellaisia kuin kaksi). Kuvista vaunun tunnistaa siitä, että katolla oli signaaliopastimien naruja varten koukut — sarja on oli viimeinen henkilövaunusarja, johon koukut asennettiin. Kansallisarkistosta on löytynyt ihan äskettäin asiakirja, josta selviää vuosiluku signaalikoukkujen poistamisvuodesta, mutta en muista sitä. (EDIT: Signaalinarujen koukkuja ei enää asennettu vaunuihin vuoden 1919 jälkeen — tosin niitä näkyi joissakin vaunuissa vielä 1960-luvulla.) Vaunu on siis helppo tunnistaa kuvista, vaikka numeroa ei näkyisikään: kaksiaskelmainen porras ja signaalinarujen koukut katolla.

Vaikea sanoa, kuinka paljon kuvassa näkyvässä vaunussa on vielä jäljellä alkuperäisiä osia lukuisten muutosten jäljiltä, mutta sinänsä mielenkiintoista, että tällainenkin vaunu on vielä olemassa.

« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 03, 2014, 09:58:29 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Alex Chudoba
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 159


« Vastaus #28 : Toukokuu 07, 2014, 19:16:51 »

Muutama kuukausi sitten asiaa pohdittaessa tultiin siihen tulokseen, että luultavimmin Mustan kirjan piirustus olisi sarjan 22157-22161 osalta epätarkka. En nyt esitä tätä minään varmana totuutena, mutta uskon vahvasti, ettei näissä vaunuissa ole ollut A3/6-teliä, kaksiaskelmaisia portaita tai suoria eteisiä missään vaiheessa. En myöskään näe mitään syytä, miksi näissä vaunuissa olisi ollut kapeampi kori kuin muissa suunnilleen samoihin aikoihin valmistuneissa vaunuissa. Vertailukohtana voisi pitää vaikkapa Rk-sarjaa, joka rakennettiin samoihin aikoihin samankaltaisin lähtökohdin vanhoille alustoille. Olisiko kyse vain siitä, että sarja 22028-22045 on sen verran samankaltainen kuin 22157-22161, ettei toista piirustusta ole katsottu kirjassa tarvittavan?
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 09, 2014, 15:32:08 kirjoittanut Alex Chudoba » tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1195


« Vastaus #29 : Toukokuu 07, 2014, 22:21:47 »

Olisiko kyse vain siitä, että sarja 22028-22045 on sen verran samankaltainen kuin 22157-22161, ettei toista piirustusta ole katsottu kirjassa tarvittavan?

Tämä voi olla hyvinkin mahdollista — eikä edes olisi "Mustan kirjan" osalta tavatonta. Näin on esim. Fo:n osalta tapahtunut joissakin kirjan painoksisssa.

Tässä kuvassa näkyy hyvin kaksiaskelmainen porras, suora eteinen ja katolla olevat signaalinarujen koukut.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 09, 2014, 14:46:20 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Timo Oinonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 68


« Vastaus #30 : Toukokuu 09, 2014, 14:33:01 »

Onko kaikki numeroista 22028-22095 rakennettu samoilla piirustuksilla? Säkylän 22087 on ainakin pitemmällä aluskehyksellä ja ikkunajako 1+10+1. http://vaunut.org/kuva/22753
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1195


« Vastaus #31 : Toukokuu 09, 2014, 14:55:22 »

Onko kaikki numeroista 22028-22095 rakennettu samoilla piirustuksilla? Säkylän 22087 on ainakin pitemmällä aluskehyksellä ja ikkunajako 1+10+1. http://vaunut.org/kuva/22753

Olen näköjään tehnyt kirjoitusvirheen, jota toistan läpi tekstini (kävin korjaamassa mokani). Ensimmäinen tällä korityypillä valmistettu sarja on 22028-22045 (ei suinkaan 22028-22095), joka tuossa skannatussa piirustuksessa näkyykin. Vanhassa korisuunnittelua koskevassa tekstissä todetaan, että 15 vaunua rakennettaisiin tällä tavalla (kaivan tarkemman lähteen esille illalla). Nykytietämyksen mukaan vain 22028-22045 -sarjan vaunuja olisi rakennettu em. kuvan osoittamalla tavalla (ja niistäkin mahdollisesti kaksi numeroa jollain toisella tavalla).
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1195


« Vastaus #32 : Toukokuu 10, 2014, 08:52:38 »

Väinö Valkola kirjoittaa Suomen Teollisuuslehdessä nro 5 ja 6 maaliskuussa 1912 uuden telivaunutyypin kehittämisestä seuraavasti (lainaukset ovat suoria):

"Bogievaunuja ruvettiiin verrattain myöhään, 1898, Suomessa matkustajaliikenteessä käyttämään. Aluksi rakennettiin yksinomaan makuu-bogievaunuja, vuodesta 1906 alkaen myös päiväbogievaunuja on valmistettu. Ensimmäiset matkustaja-bogievaunumme rakennettiin rautatien konepajassa Helsingissä ruotsalaisten esikuvien mukaan. Niiden seinät valmistettiin samaan tapaan kuin 2- ja 3-akselisten vaunujen seinät, mutta kattoon sovitettiin valaistuksen parantamiseksi ja tilavuuden lisäämiseksi ikkunallinen korotus ns. lanternini eli skailetti".

"Niinä 14 vuotena, joina meillä matkustajabogievaunuja on valmistettu ja käytetty, on niiden rakenne pysynyt kutakuinkin muuttumattomana.... Nyttemmin on kuitenkin suuria muutoksia tekeillä." [tällä viitataan pystylaudoitetttuun koriin; jutun yhteydessä on piirustus, jossa on esitetty avosiltainen pystylaudoitetulla korilla varustettu vaunu — ilman kattolanterniinia].

"[vaunun] pituus on sama kuin entisten matkustaja-bogievaunujen [=peltivuorattujen avosiltaisten]... molemmissa päissä on toisella puolen pesuhuone, toisella mukavuuslaitos."

"Mätänemään taipuisa, suuritöinen ja epäkonstruktiivinen katonkoroke on poistettu ja katto muodostettu yhtämittaiseksi kaareksi, laki samalle korkeudelle kuin entisten vaunujen katonkorokkeen laki... Nykyään käytännössä olevien vaunujen ulkoseinät ovat alhaalta 50 mm sisäänpäin taivutetut, jonka tähden sisäseinä on täytynyt tehdä hieman vino. Tätä, arvattavasti ensimmäisten rautatievaunujen esikuvan, hevospostivaunun tarkoituksetonta, jopa konstruktiivisesti haitallistakin jäljennöstä, jota vielä ulkomailllakin sangen yleisesti käytetään, ei uudessa vaunussamme enää ole, vaan vaunun sekä ulko- että sisäseinät ovat pystysuorat."

[jutussa on uudesta ikkunatyypistä hyvin tarkka tekninen kuvaus ja piirustus, kuten myös seinien ja vaunun korin rakenteesta ja niissä käytettävästä puutavarasta ja liitosmenetelmistä]

"Nyt rakenteilla olevat [on siis vuosi 1912] 15 vaunua ovat aiotut juniin, joissa on ravintolavaunu. Koska ravintolavaunuun tulee junan liikkuessakin kaikista vaunuista mukavasti päästä, rakennettaan nämä vaunut läpikuljettavat (n.s. D-vaunut) siten, että vaunusilta on makuuvaunujen tapaan seinien ympäröimä ja palkeilla eli n.s. harmonikoilla naapurivaunuun yhdistetty..... kuvissamme [kirjoittaja viittaa jutun yhteydessä olevaan piirustukseen] vaunusillat ovat avoimet ja sellaisia rakennettanee [ei rakennettu] myöhemmin tavallisia junia varten."

"Vaununkoppaa kannattaa vahva rautainen alusta n.s. aluskehys. Tämä on keveämpi kuin ennen, niin että vaunukoppa voidaan sen sivuniskasten laippoihin kulmalevyjen pulteilla tukevasti kiinnittää. Aluskehykseen on bogien, kaasusäiliöt ja osa jarrulaitteita tavalliseen tapaan kiinnitetty. Bogiet ovat parannettua rakennetta." [viittaako kirjoittaja A3 -> A6 -telimuunnokseen vai A7 teliin — piirustuksen perusteella kyseessä olisi A3/A6-teli, jotka ulkoisesti näyttävät samanlaisilta].


Jutussa ei puhuta vaunusarjan numeroinnista mitään, mutta olen olettanut kyseessä olevan jutun tarkoittavan sarjaa 22028-22045 (mikä mahtaa olla sarjan alkuperäinen numerointi?), jonka piirustus ja em. kuvassa näkyvät ratkaisut on kaikkinensa poikkeavia muista Suomessa käytetyistä puuvaunujen ratkaisuista — eli oletan vaunusarjan olleen puukoristen telivaunujen osalta ns. nollasarja.
tallennettu
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 475


« Vastaus #33 : Toukokuu 24, 2015, 17:53:45 »

Hr11 pitäisi saada nopeasti hoidettua museoon. Alkaa olla jo aika huonossa kunnossa.
http://vaunut.org/kuva/15520?tag0=1|Hr11|
...ja jos tuo kuva on otettu 10-vuotta sitten niin kauhistuttaa ajatellakkin että missä kunnossa se on nyt.
Eli se äkkiä tarkoittaa että t o s i    ä k k i ä.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #34 : Toukokuu 24, 2015, 18:08:06 »

Hr11 pitäisi saada nopeasti hoidettua museoon. Alkaa olla jo aika huonossa kunnossa.
http://vaunut.org/kuva/15520?tag0=1|Hr11|
...ja jos tuo kuva on otettu 10-vuotta sitten niin kauhistuttaa ajatellakkin että missä kunnossa se on nyt.
Eli se äkkiä tarkoittaa että t o s i    ä k k i ä.

No mä kuvasin sen viime kesänä http://vaunut.org/kuva/97484, on siihen sentään pressut laitettu suojaamaan.
tallennettu
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 475


« Vastaus #35 : Toukokuu 25, 2015, 12:48:14 »

Hr11 pitäisi saada nopeasti hoidettua museoon. Alkaa olla jo aika huonossa kunnossa.
http://vaunut.org/kuva/15520?tag0=1|Hr11|
...ja jos tuo kuva on otettu 10-vuotta sitten niin kauhistuttaa ajatellakkin että missä kunnossa se on nyt.
Eli se äkkiä tarkoittaa että t o s i    ä k k i ä.

No mä kuvasin sen viime kesänä http://vaunut.org/kuva/97484, on siihen sentään pressut laitettu suojaamaan.
Tuon kuvan perusteellla voisi nyt varsinkin sanoa että kunnostukseen ja äkkiä sittenkin.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 518


« Vastaus #36 : Toukokuu 27, 2015, 00:07:54 »

Hr11 on varmasti tärkein, mutta myös Dm2 pitäisi saada pelastettua, ennen kuin se tuhoutuu kokonaan.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #37 : Kesäkuu 03, 2015, 14:43:36 »

Dm2 ja Hr11 on sikäli vaikeita kohteita että luultavasti kaikki niillä työkseen operoineet lykkivät joko rollaattoria tai kasvavat koiranputkea. Itse kannatan muutaman ajokuntoisen höyryn ylläpitämistä ja niihin tarpeeksi puukorisia vaunuja. Resursseja pitää priorisoida.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 518


« Vastaus #38 : Kesäkuu 07, 2015, 17:24:40 »

Ei kai Dm2 mitenkään vaikea ole: puukorinen vaunu ja siinä vähän wanhaa teknolokiaa Iskee silmää

Ja onhan sitten vielä tässä ketjussa mainitsematta Dm9; mahtaako sen kunnostukseen olla riittävästi resursseja vai Juhaniko yksin sen kimpussa ahertaa.
tallennettu
Antti Tapani Häkkinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 475


« Vastaus #39 : Kesäkuu 07, 2015, 19:29:11 »

Ei kai Dm2 mitenkään vaikea ole: puukorinen vaunu ja siinä vähän wanhaa teknolokiaa Iskee silmää

Ja onhan sitten vielä tässä ketjussa mainitsematta Dm9; mahtaako sen kunnostukseen olla riittävästi resursseja vai Juhaniko yksin sen kimpussa ahertaa.
http://porkkana.dy.fi/
tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Mitähän pitäisi museoida?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2025 Resiina