Jaakko Keränen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 41
|
|
« : Tammikuu 04, 2017, 22:38:00 » |
|
Koitin etsiä täältä ja vanhoista Resiina-lehdistä yms kirjallisuudesta mutta en löytänyt tietoa siitä missä Tv1-vetureissa on ollut hiili- ja halkopiippu.
Löytyykö asiasta taulukkotietoa?
Osa halkopiippuisista jumboista on ollut turvepolttoisinakin mutta en löytänyt siitäkään tarkempaa tietoa. Hämärästi muistan jossain vanhassa Resiinassa olleen juttua turvepolttoasiasta?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 642
|
|
« Vastaus #1 : Tammikuu 09, 2017, 21:50:21 » |
|
Kysymys on mielenkiintoinen mutta niin yleisellä tasolla esitetty, ettei vastaaminen liene oikein mahdollistakaan, vaikka jollain olisi tietoakin. Sodan jälkeisenä pula-aikana taisi joka ikinen Tv1 olla halko- tai turvepolttoinen. Toisaalta 60-luvun puolivälin jälkeen poltettiin paljolti hiiliä niissäkin yksilöissä, jotka olivat halkopiipulla varustettuja. Tämmöiselle tarkastelulle täytynee kiinnittää joku aikakausi ja sekin, ollaanko kiinnostuneita nimenomaan savutorven mallista vai siitä, mitä polttoainetta veturissa oikeasti käytettiin?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Keränen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 41
|
|
« Vastaus #2 : Tammikuu 10, 2017, 20:30:25 » |
|
Kiitos vastauksesta. Tunnustan tietämättömyyteni asiasta ja siitä johtuvan liian epämääräisen kysymyksenasettelun...
Asia kiinnostaa minua lähinnä pienoismalliharrastajana. Lähinnä haluan rakentaa halkopiipulla varustetun jumbon sen loppuaikana eli 60- ja 70-lukujen taitteen asussa.
Optimistisesti ajattelin, että asiasta olisi "kaiken kattava taulukko" mutta kuten edellinen vastaus osoitti, asia on paljon monisyisempi. Ilmeisesti ei ole mitään yksinkertaista sääntöä esim. valmistusnumeron tai tallin mukaan joka määrittää piipun ulkomuodon. Ja halkopiippuinen jumbo on toki voinut olla hiilipolttoinen. Lisäksi sota- ja pula-aika on oma erikoiskysymyksensä.
Mutta täytyy kääriä hihat ylös ja käydä julkaistua valokuva-aineistoa läpi ja aloittaa taulukon teko. Joka tapauksessa mallin yksityiskohdat täytyy pyrkiä tekemään jonkin esikuvan valokuvan mukaan. Mutta laitan taulukon tänne näytille kunhan se joskus valmistuu. Ehkä siitä on iloa myös jollekin muulle :-)
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 10, 2017, 23:06:59 kirjoittanut Jaakko Keränen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 642
|
|
« Vastaus #3 : Tammikuu 10, 2017, 21:45:50 » |
|
Jos tarkoitus on etsiä malliveturi halkopolttoiselle Jumbolle ja viimeisten käyttövuosien ajalta niin olisiko Höyryä suomalaisilla kiskoilla-kirjan sivun 80 kuva Tv1-veturista 934 (ja Tk3:sta 1110) sopiva lähtökohta?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Keränen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 41
|
|
« Vastaus #4 : Tammikuu 10, 2017, 23:04:07 » |
|
Viimeinen halkopolttoinen Jumbo 934 oli sattuneesta syystä melkoinen "linssilude". Siitä löytyy hyviä värikuvia suoraan sivulta päin kuvattuna mm. Katajiston toisessa kirjassa Eilispäivän kulkuneuvoja (s. 33) ja Sakari K Salon Höyryveturikirjassa (s. 40). Bonuksena korotettu halkotenderin häkkilaita.
Siis oiva esikuva pienoismallille!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1181
|
|
« Vastaus #5 : Tammikuu 11, 2017, 09:11:22 » |
|
Tv1 on siinä mielessä mukava pienoismalliaihe, että vetureissa on ehtinyt olla monia erilaisia teknisiä ratkaisuita, jotka halutessaan voi esittää myös pienoismallissa. Yksi tällainen oli Knorrin esilämmitin, joka oli vetureissa 685-741. Vempain korvattiin Friedmannin imurilla vuosien 1952-1961 aikana. Sähkövalaistus taas asennettiin kaikkiin vetureihin vuosien 1952-1959 aikana, eli kaasuvalaistus korvattiin sähköllä. Vetureista 910 eteenpäin sähkövalaistus asennettiin jo tehtaalla uusiin vetureihin.
Esteenraivaajissa saattoi olla kesälläkin lumiaurat kiinni. Tämä pitää jäljittää aikakauden kuvista. Joissakin Tv1-sarjan vetureissa oli myös uudenmallinen sylinteri — saattoi jopa olla vain toisella puolella veturia.
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 11, 2017, 10:53:58 kirjoittanut Petri Sallinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Ilkka Tuominen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 4
|
|
« Vastaus #6 : Tammikuu 13, 2017, 12:00:48 » |
|
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #7 : Tammikuu 17, 2017, 12:40:59 » |
|
"Veturikatsahduksissa" on veturikohtaiset tiedot polttoaineesta, mutta tämähän vain viittaa mahdolliseen piippumalliin. "Katsahduksia on ainakin vuoteen 1920, mutta mihin asti niitä on?
Rautatiehallituksen kertomuksessa v. 1925 on vain veturisarjakohtaista tietoa, kts. liitteet. Eräässä toisessa taulukossa annetaan peukalosäätö: tonni turvetta vastaa 3 m³ halkoja, ja tonni kivihiiltä vastaa 5 m³ halkoja.
|
|
|
|
|
Risto Sollo
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 104
|
|
« Vastaus #8 : Tammikuu 20, 2017, 09:55:40 » |
|
Vähän offtopic:Yksi aikoinaan turpeella lämmittänyt kertoi:"Se palo nopeampaa kun mitä sitä kerkes sinne tulipesää mättää"...  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
|
« Vastaus #9 : Tammikuu 23, 2017, 12:28:10 » |
|
Ainakin Tampereen varikolla olleet turvetta polttaneet (myöhemmin Ouluun siirretyt ja hiilenpolttajiksi muutetut) oli varustettu siten, että tenderin korotuslaidat olivat umpilaudoitettua seinää kuten oheisessa 947:ssä. Veturimuseon 933:n korotukset ovat hyvin saman näköiset, mutta lankkujen välissä kuitenkin muutaman sentin raot.
|
|
|
|
|
Heikki Kellomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 14
|
|
« Vastaus #10 : Tammikuu 23, 2017, 13:32:30 » |
|
Tehtaalla alun perin halkojen polttoon varustetuissa Tv1:issä oli korotuslaidat metallitangoista. Se riitti, kun halot pinottiin tiiviisti käsin. Kun vyörytyslaitokset otettiin käyttöön sodan jälkeen, laitoja piti korottaa lankkurakenteilla, joita oli erilaisia, mahdollisesti varikkokohtaisia malleja. Tästä lisää http://www.tvyksi933.net/3 Tästä taas näkee, että Tampereen turpeenpolttajien laidat rakennettiin suoraan hiililaitojen päälle ilman, että niissä oli metallitangoista tehtyjä halkolaitoja http://vaunut.org/kuva/112664?tag0=0%7CTv1%7C |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
