??.??.1950 / Niinisalo
??.??.1950 Tämmöisiä valokuvia ovat Niinisalossa palvelleet varusmiehet voineet hankkia 1950-luvun alussa. Ei ole mitään takeita, että itse kuva olisi Niinisalosta. Halkopiippuinen Jumbo 946 on veturina perässään tavarajuna. Siviiliin lähdön tunnelmista on hyvin vertauskuvallisesti kuitenkin kyse. Kuva löytyi tuttavani albumista. Sama veturi n. 15 vuotta myöhemmin: http://vaunut.org/kuva/17661?tag0=0%7CTv1%7C946
Kommentit
| 26.07.2016 16:50 | Jari Kuusinen: | Kyllähän tämä näyttäisi istuvan oikein hyvin Niinisalon maisemiin vuonna 1971 painetun vuoden 1967 kartoitustietoihin perustuvan maastokartan tietoihin verrattaessa! Rata meni aikanaan varuskunta-alueelle ja tässä nykyisen parkkipaikka-urheilukentän alueella oli kuvan mukainen pitkä kaareva lastausramppi matalassa harjuleikkauksessa. Lieneekö hiekat sitten myöhemmin kuorma-autoiltu Järvi-Suomen tien pohjille? | |
| 26.07.2016 17:20 | Hannu Siitari: | Kiva, että on löytynyt paikallistuntemusta ja kiinnostusta kuvauspaikan selvittämiseen! Niinisalon puolesta puhuu kuvassa näkyvä lastauslaituri, josta ajoneuvoja on voitu lastata junaan. Samanlainen laituri on ollut mm. Järvenpäässä, josta olen varusmiesaikana härkävaunuun noussut. | |
| 27.07.2016 17:20 | Tapio Juomukkaharju: | Kyllä kaarre sopii Niinisaloon, ainakin vielä vuonna 1980-1981 tuota lastausraidetta käytettiin, olihan silloin vielä liikennettä "linjalla". Tällä raiteella oli ennen vaihdetta Seis merkki, jonka muistan siitä kun joku alikessu huusi " jos ette nyt mene kyytiin saatte kävellä tuonne" ja näytti suunnan "sillä juna pysähtyy vasta tuolla Ässällä". Taannoin " sotajunalla" käydessäni Niinisalossa ihmettelin, että näinkö tämä on muuttunut, ei ollut kaarteessa rataa enää. | |
| 30.07.2016 18:48 | Markku Knuutti: | Kah , onko mölkkäri ollu ennen nuin korkiaa mäkiä. | |
| 23.01.2017 06:43 | Heikki Kellomäki: | Halkopiippu kyllä, mutta poltti Kihniön Aitonevan turvetta. Tenderin korotus on sitä varten umpilaudoitettu kuten useimmissa (tai kaikissa) Tampereen varikon Tv1:ssä 939-948, joita ilmeisesti pyrittiin pääasiassa tuolloin käyttämään Porin-Haapamäen radalla. | |
| 23.01.2017 11:02 | Jorma Toivonen: | Hieman tietoa Jumbosta 946 sen Haapamäen ajoilta 1950-luvulta: – lähti 12.12.1953 junassa T 9007 Kuopion konepajaan (I lk. korjaus), minne otettiin 14.12.1953) – valmistui konepajakorjauksesta 15.1.1954, ja palasi Haapamäelle 17.1.1954 junassa T 9006 – onnettomuus Viinikan ratapihalla Tampereella 15.10.1954, korjattu varikolla, valmistui 27.10.1954 – lähti 16.5.1955 Kuopion konepajaan, mistä palasi 9.6.1955 – muutettu puulämmitteiseksi 10.4.1956 – Tampereen käytössä 7.5.1956–24.6.1956 – lähti 4.10.1956 Hyvinkään konepajaan, mistä palasi 10.11.1956 (ennen tätä oli jonkin aikaa Hpk tallikattilana) – lähti 10.4.1958 Kuopion konepajaan, mistä palasi 8.5.1958 – lähti 6.10.1959 Kuopion konepajaan, mistä palasi 9.11.1959 – lähti 8.11.1960 junassa T 5011 Oulun käyttöön Tv1-vetureista 900-sarjan loppupään numerot oli 1950-luvulla sijoitettu Haapamäelle, mistä ne ajoivat Poriin ja Tampereelle – toki Jyväskylän ja Seinäjoenkin suuntiin. Ne siirrettiin 1950-luvun lopulla muualle, lähinnä Pieksämäelle ja Ouluun, ja korvattiin helmikuusta alkaen pikku hiljaa 1200-sarjan Jumboilla. Viimeisinä Haapamäen jättivät em. 946 ja sen jälkeen aivan viimeisenä 14.11.1960 myös Ouluun lähtenyt 948. Ilmeisesti Haapamäen Jumbot polttivat turvetta, sillä Tampereelta siirretyt 940 ja 941 muutettiin turvepolttoisiksi vielä heinäkuussa 1955. Kaikki Haapamäen Tv1:t muutettiin maalis–huhtikuussa 1956 puille seuraavasti: 940 12.4., 941 20.3., 942 21.3., 943 3.4., 944 24.3., 945 27.3., 946 10.4. sekä Kuopion konepajalla tuolloin olleet 947 ja 948 ilmeisesti jo pajalla ollessaan. SKS (Käyttäjä muokannut 23.01.17 11:02) |
|
| 28.01.2017 21:24 | Petri Nummijoki: | Oliko Tv1 jollain lailla erityisen hyvin soveltuva turvepolttoon, koska yleensä siihen törmää juuri tämän veturisarjan kohdalla? | |
| 29.01.2017 00:23 | Eljas Pölhö: | Eiköhän Tv1 turvepoltto liity siihen, että niitä oli paljon ja tehohäviön jälkeenkin niillä voitiin vetää ihan kunnollisia kuormia, ainakin samoja kuin halkopolttoisilla Tk3-vetureilla. Toisin oli viimeisissä linjaliikenteen Sk-tyypeissä, jotka olivat alamittaisia joka tapauksessa ilman tehohäviöitäkin. Henkilöliikenteessä ei turvepolttoisia vetureita taidettu käyttää. Turvepolttoiset jättivät jälkeensä erilaisen hajun, vaikken enää osaa eritellä (kitkerän makea??), kun en ole 60 vuoteen saanut haistella. Ruotsissa testailtiin turpeen käyttöä ihan tosissaan 1914-32 ja se oli Saksan ja Irlannin ohella turvepolttoisten vetureiden kärkimaita. Ruotsissa testattiin lähinnä turvejauhoa brikettien sijaan, koska brikettejä saattoi polttaa halkopolttoisissa vetureissa. Ruotsin rautatiemuseon Tb 846 (sama kuin VR:n Hr3) on museoitu turvejauhepolttoisena. | |
| 26.03.2017 12:19 | Heikki Kellomäki: | Turveveturin haju oli sama kuin Venäjän metsäpalojen haju, jota joskus leviää Suomeen. Ilmeisesti kitkerä haju tulee rikistä, jonka pitoisuus nousee turpeen maatumisasteen noustessa. Polttoturpeiden rikkipitoisuus on luokkaa 0,2-0,5%. Myös kivihiilen savun haju on osittain rikistä peräisin, mutta siinä on kysymyksessä useamman aineen cocktail. |