SVR:n Pietarin raidekaavio 1916

[Eljas Pölhö]

SVR:n Pietarin raidekaavio 1916 on melkoinen lakana. Se on suurempi kuin tutkimussalin pöytä ja luonnollisesti sen kuvaaminen piti tehdä osissa. Ohessa pari näytettä eli henkilöliikenneasema ja kappaletavara-asemalta vaikuttava.

[Erkki Nuutio]

Hienoa!
Rinnalla kannattaa katsoa Esa Alestalon täällä kuvapuolella olevat kuva kommentteineen.
Kulikovan kentän tavara-aseman suuosan raiteiston ehkä voit vielä lisätä tänne?

Tavara-asemalla on tietysti tavara-asema: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/781465?page=8 ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872760?page=20
(Veckans Krönika 15.11.1913 s.8  ja Helsingin Kaiku 15.11.1913).

Liikennöinnistä uudella tavara-asemalla oli aikalaiskirjoitus jossain rautatieläislehdessämme - täytyy vain onnistua palauttamaan mieleen missä? 
Kirjoitus piti ongelmallisena henkilö- ja tavara-aseman välistä ahdasta yhteyskohtaa, joka näkyy tavara-aseman raiteistokuvassa alaoikealla.

[Eljas Pölhö]

Tässä vielä pari kuvaa. Tätä aluettako Erkki tarkoitit?

[Eljas Pölhö]

Hienoa!
----
Liikennöinnistä uudella tavara-asemalla oli aikalaiskirjoitus jossain rautatieläislehdessämme - täytyy vain onnistua palauttamaan mieleen missä? 
Kirjoitus piti ongelmallisena henkilö- ja tavara-aseman välistä ahdasta yhteyskohtaa, joka näkyy tavara-aseman raiteistokuvassa alaoikealla.

Mahdatko tarkoittaa SKS:n kirjoitusta Uspenskin hautausmaaradasta Resiinassa 2/2020 s.39-40. Ao. kohtaa koskeva tieto on lainattu Uudesta Rautatielehdestä 1.4.1912. (vinkin lähetti SKS)

[Erkki Nuutio]

Kyllä näitä raidekartan osia tarkoitin. Karttaosa 3883:n yläreunalla keskellä onkin mainittu tavara-asemarakennus.

Koko hoito on rahoillamme ja työllämme tehty, mutta tavara-aseman vihkimistilaisuuteen ei kutsuttu SVR:n edustajia, tai esimerkiksi Pietarissa toiminutta Suomen ministerivaltiosihteeriä.
Viimeinen aito ministerivaltiosihteerimme, August Langhoff (1906-1913) oli tosin jo saanut eron. Venäläistynyt seuraaja, Vladimir Markov (1913-1918), toki toimi maltillisesti, mutta jo alistettuna.

Suomi sai Tarton rauhassa 1920 korvauksen Neuvosto-Venäjän hallintaan päätyneen Pietarin radan investoinneista (pelkästään uusi tavara-asemakokonaisuus maksoi SVR:lle 5.1 miljoonaa ruplaa). Vastineeksi Suomen valtiolle luovutettiin Venäjän valtion omaisuus Suomen alueella (mm. varuskunta-alueet).

Sakari: En tarkoittanut mainiota kirjoitustasi Resiinassa. Hautausmaan sivuraide lähti vasta kauempaa, eli Pargalovon asemalta. Tarkoittamani kirjoitus löytynee esimerkiksi Veturimies-lehdestä vuoden1913 lopun ja noin vuoden 1915 väliltä.

[Erkki Nuutio]

Nyt kun Kansalliskirjasto digitaaliset aineistot palasivat käyttöön, tarkistin pari viitettäni Työ-sanomalehdessä, mutta etsimääri aikalaisarvioita Pietarin uuden tavara-aseman toimivuudesta ei ollut niissäkään:

Työ 31.10.1913: "Wenäjä anastaa Suomenrautateitten tavara-aseman Pietarissa.
"Nowoje Wremja" kertoo:
Tawarain kuljettamisen helpottamiseksi Pietarin Wiipurin kaupunginosassa olevista tehtaista ja warastoista on kulkulaitosministeriö päättänyt liittää Suomen rautateitten Petarissa olewan tawara-aseman suoranaiseen liikenneyhteyteen Wenäjän  rautateitten kanssa.
Näin käy mahdolliseksi lähettää tawaroita tältä asemalta Wenäjän rautateitten kaikille asemille ja päinvastoin. Tawarain lähettämistä ja wastaanottoa tulee hoitamaan erityinen konttori, joka jätetään Nikolain rautatien hoitoon, samoin kuin yhdysrata ja Newan yli wiewä silta owat jätetyt."

Työ 7.11.1913 Pietarin uusien tawara-asemarakennuksien wihkiminen ..... (pidempi selostus)

[Erkki Nuutio]

Venäjän vallankumouksen edellä SVR toteutti edellä kuvatun valtavan tavara-aseman.
Sen lisäksi Suomi tai suomalaiset olivat toteuttamassa muitakin hankkeita, joilla Suomi ja SVR:n rautatiet yhdistettiin Venäjän (Nikolain) rautateihin.
Tarkoitus näiltäkin osin oli hävittää Suuriruhtinaskunnan autonomia.  

Rakennettiin yhdysrata SVR:n ja Nikolain rautatien välille: Venäjän valtio vaati Suomea maksamaan puolet Nevan sillan kustannuksista.
Muilta osin Suomi ei maksanut yhdistävää rataa, eli kolmioraideyhteyttä Lanskajasta Kuschelefkaan, jonne tuli vaihtoratapiha ja edelleen Piskarefkan kolmioraideyhteys, josta   yhdysrata vei etelään Nevan sillalle ja pohjoiseen Raasuliin vievälle uudelle radalle
(kts VR 1912/37 II s.155).
Suomalaiset kuitenkin suurelta osin rakensivat Kuschelevkan vaihtoratapihan sekä radan Lanskajan ja Piskarefkan välille.

Nevan sillan miljoonista käytiin vuosikausia kestänyt hävitty torjuntataistelu Venäjän valtiota vastaan Suomen valtiopäivillä. Tätä kuvaa Tuomo Polvinen väitöskirjassaan Die finnischen Eisenbahnen in den militärische und politishen Plänen Russlands vor dem ersten Weltkrieg (Studia Historica Vol.4, 1962, 295 s.).

Kuschelefkaan Nikolain rautatie (?) rakennutti komean asema/toimistorakennuksen, josta täällä ei liene kuvaa. Tässä kirjoituksesta kuva löytyy: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894583?page=8  (Rautatieläislehti 30.4.1914).

[Jorma Rauhala]

Neva 21.1.1914 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2048432?page=2

"...koetettiin järjestää kuletusta väliaikaisella junaliikenteellä yöaikaan Pietarin läpi, jolloin raitioteitten toinen kisko yhdessä tilapäisesti ja sopivan matkan päähän asetetun kiskon kanssa sai olla raiteena. Mutta kun tämäkään toimenpide ei täyttänyt tarvetta, kiiruhdettiin yhdysradan rakentamista..."

Tavaravaunuja ei siis vedetty Suomen ja Nikolain asemien välillä Pietarin sähköraitiotiellä ihan tuosta vaan langan alla. Vaikka raideleveys onkin sama. Veturina on ollut varmaankin jokin kevytsarjan höyryveturi.

[Erkki Nuutio]

Neva vuosilta 1912-1917 on näemmä Kansalliskirjaston nettisivuilla.
Hyvä!  Onkohan siellä muita inkerinsuomalaisten lehtiä?

[Ilkka Hovi]

#Tavaravaunuja ei siis vedetty Suomen ja Nikolain asemien välillä Pietarin sähköraitiotiellä ihan tuosta vaan langan alla. Vaikka raideleveys onkin sama. Veturina on ollut varmaankin jokin kevytsarjan höyryveturi."

Pietarin raitioteillä seikkaili myös 0-4-0T höyryvetureita ainakin raitioteiden omassa käytössä. Ilmeisesti esim rikkihappovaunujen kuljetus Suomen rautateille on tapahtunut raitioteitä hyväksikäytten. Tampella teki useita rikkihappovaunuja joita ehkä käytettiin myös Suomessa. Miksi tuollaista "sivukiskoa" on tarvittu, kuvittelen vaunu on saatu sillan keskelle, koska rikkihappovaunu ollut painava pistekuorma. Sillathan olivat myös nostosiltoja.
Muistelen että 1870-luvun raidekaaviossa on pisto Nevan rantaa. Ajattelin sen olleen uusien rautatievaunujen kuljettamista varten, ainakin laivasta/proomusta. Tämähän on vain arvaus.