Uusia opastimia Pasilan lähistöllä

[Tuukka Ryyppö]

Ja onhan siellä opastimena edellä kulkevan junan perä, josta voi päätellä yhtä sun toista, vaikka varsinaisen tolpassa olevan opastimen toiminta olisikin keskeytynyt.

[Tuukka Varjoranta]

Kas. Aika jännä muuten, että täysin pimeä opastin on tuossa tapauksessa normaalitilanne. Tällaiselle fail safe -ajattelijalle tuo tuntuu vähän hurjalta idealta.

Opastimen pimeäksimeno lie kuitenkin turvallisesti valvottu, ja edellyttää että juna ja kulunvalvontajärjestelmä kommunikoivat keskenään oikein. Aika muodollisuushan tuo opastin tuollaisessa moving block -tyyppisessä tilanteessa on.

Tällä S-Bahn junien tunnelirataosuudella on käytössä niin sanottu jatkuva kulunvalvonta eli LZB (Linienzugbeeinflussung), jota käytetään Saksassa myös suurnopeusradoilla. Tällä osuudella LZB:tä käytetään kuitenkin siitä syystä, että se tuo lisäkapasiteettia.

[Jonne Seppänen]

Hieman ohi aiheen, mutta onko missään enää käytössä kertaajia? Onko edes Helsingissä? Jos ei ole, miksi ei ole? Aina ei nimittäin ole niin ruusuilla tanssimista, että lähimmälle baliisille olisi 10 metrin matka, josta seuraavan tolpan tiedot voisi käydä nappaamassa. Tällöin kertaaja olisi kiva lisä opastimen tiedonvälitykseen.

Kertaajat poistettiin Suonenjoen onettomuuden jälkeen, tuon turman yhtenä aiheuttajana pidettiin kertaajan näyttämää virheellistä opastetta, toki myös JKV olisi turman estänyt. Tuolloin esimerkiksi Suonenjoella oli käytössä vilkkuvia kertaajia uuden opastinjärjestelmän yhteydessä, johon ei muuten kuulunut vilkkuvia opasteita.

Onhan nuo paikat kuskeille ikäviä joissa junan lähtökohdasta ei ole suoraa näköyhteyttä lähtöopastimelle.

[Tuomas Korhonen]

Onhan nuo paikat kuskeille ikäviä joissa junan lähtökohdasta ei ole suoraa näköyhteyttä lähtöopastimelle.

Ei ne varsinaisesti ikäviä ole, hiukan vaan teettää työtä kun pitää lähtölupa saada muilla keinoin. Fiksu liikenteenohjaaja auttaa asiassa.

[Topi Lajunen]

Fiksu liikenteenohjaaja auttaa asiassa.

Toki vähemmänkin fiksu auttaa, sillä muutoin ei juna liiku.

[Ari Palin]

Fiksu liikenteenohjaaja auttaa asiassa.

Toki vähemmänkin fiksu auttaa, sillä muutoin ei juna liiku.

Eikös liikkeellelähtökielto koske vain junan lähtöasemaa? Muutenhan juna saa konduktöörin antaman lähtöluvan jälkeen liikkua opastimelle saakka.

[Pekka V. Puhakka]

Hieman ohi aiheen, mutta onko missään enää käytössä kertaajia? Onko edes Helsingissä?....

Kertaajat poistettiin Suonenjoen onettomuuden jälkeen, tuon turman yhtenä aiheuttajana pidettiin kertaajan näyttämää virheellistä opastetta...

Terve,

Helsingissä on edelleen kertaajat (ei vilkkuvat) jäljellä raiteilla 4-11.

-Pekka

[Oskari Kvist]

Itselleni tuli mieleen se, että eikö laituriopastinta voisi periaatteessa käyttää myös toisto-opastimena, vaikka nykyään onkin JKV käytössä joka paikassa.... Tällä voitaisiin näitä näkemäongelmia korjata.

Ja toisaalta sellainenkin asia tuli mieleen jatkopohdiskeluna, että eikös tällöin voisi tietyillä paikoilla käyttää laituriopastinta pysähdyksien mahdollistamiseen tarvittaessa, vaikka se nyt ei siihen suoraan olekaan tarkoitettu? Samalla saataisiin myös "kertaajat" eli toisto-opastimet takaisin. Paras esimerkki teoreettisesti olisi varmaan Airaksela (jos siellä edelleen pysähdyttäisiin), jossa aiemmin oli etelän suuntaan pääraiteella toisto-opastin.

Ajatellaan skenaario, on liikennepaikka jolla pysähdytään tarvittaessa. Liikennepaikan laiturin molemmissa päissä on laituriopastin.

Matkustaja X ostaa junamaatista, tai muusta lipunmyyntikanavasta, lipun liikennepaikalle jolla pysähdytään tarvittaessa. Jotakin hienoa tietojärjestelmien välistä järjestettyä polkua pitkin liikennepaikalle ostetusta lipusta kulkee tieto liikenteenohjaukseen, josta voitaisiin esim. automaattisesti tai puoliautomaattisesti laittaa seis-opaste laituriopastimeen, ja tälle laituriopastimelle tietenkin järjestettäisiin ennakkotieto edelliseltä opastimelta.

Täsmälleen samalla tavalla toimisi myös liikennepaikalta lähtevien matkustajien kohdalla, junat pysähtyisivät, mikäli joku on ostanut lipun liikennepaikalta toiselle, tai joku jää liikennepaikalla pois. Vaatisi pientä jumppaa että tiedot saataisiin järjestelmien välillä kulkemaan, mutta ei liene kovinkaan mahdotonta nykytekniikalla.

[Ari Palin]

Täsmälleen samalla tavalla toimisi myös liikennepaikalta lähtevien matkustajien kohdalla, junat pysähtyisivät, mikäli joku on ostanut lipun liikennepaikalta toiselle, tai joku jää liikennepaikalla pois. Vaatisi pientä jumppaa että tiedot saataisiin järjestelmien välillä kulkemaan, mutta ei liene kovinkaan mahdotonta nykytekniikalla.

Ihan hyvä idea, mutta miten huomioidaan matkustajat, jotka aikovat ostaa lipun junasta?

[Oskari Kvist]

Eiköhän nuo junistakin ostettujen lippujen tiedot välity nykyään on-line johonkin tietokantaan, josta konduktöörinkin lukulaite niitä lueskelee.

[Ari Palin]

Eiköhän nuo junistakin ostettujen lippujen tiedot välity nykyään on-line johonkin tietokantaan, josta konduktöörinkin lukulaite niitä lueskelee.

Ajattelin lähinnä liikennepaikalta kyytiin nousevia matkustajia.

[Topi Lajunen]

Eikös liikkeellelähtökielto koske vain junan lähtöasemaa? Muutenhan juna saa konduktöörin antaman lähtöluvan jälkeen liikkua opastimelle saakka.

Kyllä juu. Olin mielikuvassa, että puhe oli nimenomaan lähtöpaikasta (tai paikasta jossa kokoonpano muuttuu).

Helsingissä on edelleen kertaajat (ei vilkkuvat) jäljellä raiteilla 4-11.

Ovat nimeltään toisto-opastimia. Puheena olleet kertaajat taisivat olla sääntöteknisesti eri juttu, eli kertasivat edellisen varsinaisen esiopastimen opasteen? Helsingissähän lähtöopastimilla ei luonnollisesti ole edeltäviä esiopastimia.

Itselleni tuli mieleen se, että eikö laituriopastinta voisi periaatteessa käyttää myös toisto-opastimena, vaikka nykyään onkin JKV käytössä joka paikassa.... Tällä voitaisiin näitä näkemäongelmia korjata.

En ehkä aivan ymmärrä mitä haet takaa, mutta yhdistelmäopastin laituriopastimena on tavallaan juurikin "toisto-opastin" tai oikeastaan tarkemminkin "kertaaja", sellaisessa tilanteessa kun se ei näytä seis. Se siis toistaa edellisen yhdistelmäopastimen esiopasteen, ja tavallaan pidentää jo muodostettua kulkutietä laiturin loppupään yhdistelmäopastimelle.

Laituriopastinidea vaatii vähän uutta ajattelua, sillä aiemmin opastimen tyyppi on määritellyt onko opastin kulkutien päättävä (pääopastin, suojastusopastin, raideopastin+exel), vai ei (esiopastin). Yhdistelmäopastimen tapauksessa ulkonäöstä ei sitä voi päätellä, vieläpä niin, että juurikin laituriopastimen tapauksessa sama opastin tilanteesta riippuen voi olla joko kulkutien päättävä tai sitten ei.

Ajatellaan skenaario, on liikennepaikka jolla pysähdytään tarvittaessa. Liikennepaikan laiturin molemmissa päissä on laituriopastin.

Tuntuu, että olet ymmärtänyt laituriopastimen hieman huti. Sen nimitys on vähän harhaanjohtava, sillä sen toiminta ei liity suoranaisesti laitureihin mitenkään (mutta on toki kehitetty sujuvoittamaan liikennöintiä matkustajalaiturin läheisyydessä, ja todennäköisesti tulee lähes aina sijaitsemaan juuri ennen laiturin alkua). Sen idea on mahdollistaa hyvin lyhyt (no, laiturinmittainen) opastinväli siten, että ennakkotieto seis-opasteesta saadaan riittävän ajoissa riippumatta kumpi lyhyen välin päissä olevista opastimista näyttää seis-opastetta.

[Pekka V. Puhakka]

Helsingissä on edelleen kertaajat (ei vilkkuvat) jäljellä raiteilla 4-11.

Ovat nimeltään toisto-opastimia. Puheena olleet kertaajat taisivat olla sääntöteknisesti eri juttu, eli kertasivat edellisen varsinaisen esiopastimen opasteen? Helsingissähän lähtöopastimilla ei luonnollisesti ole edeltäviä esiopastimia.

Nykyisestä nimityksestä en mene takuuseen, mutta kyllä nuo p.o. opastimet olivat aikoinaan nimenomaan kertaajia. Ja ovat siis fyysisesti samat opastimet jotka ovat olleet siellä iät ajat. Ainoa näkyvä muutos on tuo vilkkuvan opasteen vaihtuminen kiinteään. Sääntöteknisesti viittaan esim. 1997-06 päivättyyn JT:n kohtaan, joka sanoo että "Eräillä liikennepaikoilla, joilla pitkien laituriraiteiden tai ratapihan kaarevuuden takia pääopastimella annettua lähtöopastetta on vaikea havaita, käytetään _pääopastimen_ kertaajaa".

Olisiko toisto-opastin ollut sitten nimitys laitteelle, joka kertoo kaikki esiopastimen opasteet, myös "odota seis"? Tällaisiahan oli myös ja jopa linjalla. Esim. keskimmäisellä raiteella kohti pohjoista Pukinmäen pohjoispuolella (Malmin tulo-opastimeen liittyvä).

-Pekka

[Tuomas Korhonen]

Fiksu liikenteenohjaaja auttaa asiassa.

Toki vähemmänkin fiksu auttaa, sillä muutoin ei juna liiku.

Mutta sen fiksun kanssa selviää paljon helpommalla

Niitä ei-niin-fiksujakin on joskus sattunut kohdalle...

[Oskari Kvist]

Ajatellaan skenaario, on liikennepaikka jolla pysähdytään tarvittaessa. Liikennepaikan laiturin molemmissa päissä on laituriopastin.

Tuntuu, että olet ymmärtänyt laituriopastimen hieman huti. Sen nimitys on vähän harhaanjohtava, sillä sen toiminta ei liity suoranaisesti laitureihin mitenkään (mutta on toki kehitetty sujuvoittamaan liikennöintiä matkustajalaiturin läheisyydessä, ja todennäköisesti tulee lähes aina sijaitsemaan juuri ennen laiturin alkua). Sen idea on mahdollistaa hyvin lyhyt (no, laiturinmittainen) opastinväli siten, että ennakkotieto seis-opasteesta saadaan riittävän ajoissa riippumatta kumpi lyhyen välin päissä olevista opastimista näyttää seis-opastetta.
[/quote]

Minun ajatus olikin käyttää sitä edellämainitun lisäksi myös ns. "X-pysähdyksien" mahdollistamiseen, mihin sitä ei nykyisellään ole suunniteltu käytettävän.

[Topi Lajunen]

Minun ajatus olikin käyttää sitä edellämainitun lisäksi myös ns. "X-pysähdyksien" mahdollistamiseen, mihin sitä ei nykyisellään ole suunniteltu käytettävän.

Ajattelit siis, että laiturin jälkeen oleva pääopastin ohjataan seis-asentoon, jos matkustajia on tulossa? Se opastinhan ei ole laituriopastin, vaan ihan normaalikäyttöinen yhdistelmäopastin.