Suuronnettemuus lähellä Hyvinkäällä!

[Mikko Kosonen]

En tunne laitteen toimintaperiaatetta viimeisen päälle, mutta voiko jkv-ajaminen tehdä kuskin liian passiiviseksi tarkkaavaisuuden suhteen? Samoilla reitellä toistuu samat signaalit päivästä toiseen. Kun jkv on ollut poispäältä, niin se kuskin odottama signaali ei ole tullut. Eli karmea unohdus, ja sitten ajeltu rutiininomaisesti muistamatta että jkv ei ole päällä, ja havahduttu vasta vähän ennen vaihdetta että ei helv. Mutta, odotellaan sitä tutkimustulosta, ehkä se selittää syyn.

[Ziggy Hulden]

2) Joidenkin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan R-junan nopeus vaihteessa oli 160 km/h. Jos tieto pitää paikkansa, juna ei jarruttanut ollenkaan ennen vaihdetta. Tämä on mahdollista vain siten, että esi- ja pääopastimen lisäksi myös lähestyvän vaihteen asento on jäänyt huomaamatta.

Tutkintaryhmän laskelmien mukaan nopeus oli vaihteessa 153-156 km/h. Lisää täältä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1428982184846

[Ari Palin]

Jos edessä on "vihreää linjaa" ilman nopeusrajoituksia, JKV-paneeli on pimeänä. Toki nopeusmittarin punainen nopeusledi sekä vihreä JKV päällä -ledi palavat.

Kiitos tarkentavista tiedoista. Näyttääkö JKV-paneeli myös nousevat nopeusrajoitukset?

[Ari Palin]

2) Joidenkin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan R-junan nopeus vaihteessa oli 160 km/h. Jos tieto pitää paikkansa, juna ei jarruttanut ollenkaan ennen vaihdetta. Tämä on mahdollista vain siten, että esi- ja pääopastimen lisäksi myös lähestyvän vaihteen asento on jäänyt huomaamatta.

Tutkintaryhmän laskelmien mukaan nopeus oli vaihteessa 153-156 km/h. Lisää täältä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1428982184846

Kiitos linkistä. Laskemien perusteella kuljettaja on ehtinyt havaita vaihteen asennon ja aloittaa jarrutuksen juuri ennen vaihteeseen saapumista tai vaihtoehtoisesti ei ole ajanut linjalla muutenkaan täyttä 160:tä. Mutta odotellaan tutkintaraportin valmistumista.

[Nikolas Peippo]

Jos edessä on "vihreää linjaa" ilman nopeusrajoituksia, JKV-paneeli on pimeänä. Toki nopeusmittarin punainen nopeusledi sekä vihreä JKV päällä -ledi palavat.

Kiitos tarkentavista tiedoista. Näyttääkö JKV-paneeli myös nousevat nopeusrajoitukset?

Nouseva rajoitus ilmaistaan piip-äänellä ja punaisen ledin hyppäämisellä uuteen nopeuteen. Näyttö pysyy pimeänä ellei ole muutenkin valvomassa jotain.

Kiitos linkistä. Laskemien perusteella kuljettaja on ehtinyt havaita vaihteen asennon ja aloittaa jarrutuksen juuri ennen vaihteeseen saapumista tai vaihtoehtoisesti ei ole ajanut linjalla muutenkaan täyttä 160:tä. Mutta odotellaan tutkintaraportin valmistumista.

Sm4:n nopeusasettelu on sellainen ettei juna säädöistä riippuen tahdo kulkea 160 asettelulla yli 158km/h.

[Ziggy Hulden]

2) Joidenkin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan R-junan nopeus vaihteessa oli 160 km/h. Jos tieto pitää paikkansa, juna ei jarruttanut ollenkaan ennen vaihdetta. Tämä on mahdollista vain siten, että esi- ja pääopastimen lisäksi myös lähestyvän vaihteen asento on jäänyt huomaamatta.

Tutkintaryhmän laskelmien mukaan nopeus oli vaihteessa 153-156 km/h. Lisää täältä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1428982184846

Kiitos linkistä. Laskemien perusteella kuljettaja on ehtinyt havaita vaihteen asennon ja aloittaa jarrutuksen juuri ennen vaihteeseen saapumista tai vaihtoehtoisesti ei ole ajanut linjalla muutenkaan täyttä 160:tä. Mutta odotellaan tutkintaraportin valmistumista.

160 km/h kun on maksimi niin tuo nopeus ei käytännössä kerro mistään jarrutuksesta tai edes vihjailisi siitä. Voi myös olla että on tehot ottanut pois ja juna rullannut tai nopeudensäätimen neula heittänyt pikkasen 160 km/h:sta. Muistaakseni Sm4 menee n. 157-159 kun nopeudensäädin säädetty 160. Mutta kuitenkin, tärkein vielä puuttuu eli miten ja miksi tämä tapahtui. Sekin nyt on selvää ettei JKV ollut päällä kun vasta vaaratilanteen jälkeen.

[Mikko Nyman]

Hmmm... Miksiköhän muuten yksikään matkustaja ei ole antanut tästä lehteen lausuntoa? Ainakaan omiin silmiini ei ole moista osunut. Mietin tätä siksi, kun asiakkaat kertovat tuntemuksistaan paljon vähäpätöisimmistäkin asioista ja toisaalta siksi, että jos R-juna olisi heilahtanut vaihteissa niin sanotusti Ameriiiiiikan malliin, voisin kuvitella, että ainakin joku olisi asiasta Ilta-Sanomia kontaktoinut.

[Mikko Nyman]

Yle: "Kaaharijuna kiiti yli 150 km/h vaihteisiin – turvalaitteet kytkettiin päälle vasta jälkikäteen"

Näin reippaasti on otsikoitu Ylen tuore aiheeseen liittyvä uutinen:
--
http://yle.fi/uutiset/kaaharijuna_kiiti_yli_150_kmh_vaihteisiin__turvalaitteet_kytkettiin_paalle_vasta_jalkikateen/7929270

[Toni Hartonen]

Hmmm... Miksiköhän muuten yksikään matkustaja ei ole antanut tästä lehteen lausuntoa? Ainakaan omiin silmiini ei ole moista osunut. Mietin tätä siksi, kun asiakkaat kertovat tuntemuksistaan paljon vähäpätöisimmistäkin asioista ja toisaalta siksi, että jos R-juna olisi heilahtanut vaihteissa niin sanotusti Ameriiiiiikan malliin, voisin kuvitella, että ainakin joku olisi asiasta Ilta-Sanomia kontaktoinut.

onneks ollu kunnon infra junan alla. Muutoin oltais helposti "kymmenissä" kuolleissa. Onnettomuuteen tarvitaan yleensä useampi asia ja nyt toteutui vai ylinopeus vaihteeseen.

[Kimmo T. Lumirae]

Vaikka Sm4 sattuisi kaatumaan, ei siinä välttämättä puhuta ensimmäisestäkään kuolleesta. Grayriggin onnettomuudessa 23.2.2007 Virgin-yhtiön Pendolino putosi kiskoilta 153 km/h nopeudessa kaatuen ja leviten pitkin rataa ja ratapenkkaa. Onnettomuudessa ei välittömästi kuollut ketään, mutta yksi matkustaja kuoli sairaalassa sydänoireisiin.

http://www.thewestmorlandgazette.co.uk/resources/images/1959857/

[Timo Järvi]

Kauan, todella kauan sitten (ennen JKV-aikaa) tuli sahailtua Sm-junilla päiviä Helsingin lähiliikenteessä. Pitkän päivän päätteeksi tuli tilanteita, joissa yht'äkkiä havahtui tilanteeseen - mitähän tuo juuri ohittamani opastin näytti? Eivätkä vuorot tuolloin olleet kovinkaan hektisiä nykyisyyteen verrattuna, mutta silti tuli poljettua seuraavana yönä sängyn päätyä minuutin välein.

Tästä syystä esimerkiksi ilmailussa lennonjohtotoimintaan liittyvissä tehtävissä toimitaan vuoron aikana aina tietty maksimiaika, jonka jälkeen pidetään (on pidettävä) pakollinen tauko. Syy on varsin yksinkertainen. Tarkkuutta vaativassa työssä aistien on oltava koko ajan valppaina ja huomiokyvyn hyvä. Kun samaa tehtävää tekee riittävän pitkään, huomiokyky alkaa laskea suoraan aikaan verrannollisessa suhteessa ja ihan luonnollisista syistä. Mikäli toiminta jatkuu edelleen, jossain vaiheessa jää huomaamatta ohi kävelevä norsulauma...., joka voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen tai onnettomuuden.

Ihmisen aistit turtuvat ajan myötä ja niitä taukoja on pidettävä tasaisin välein juuri siksi, että havainnointikyky pysyisi iskussa koko työvuoron ajan. Veikkaan, että veturikuskin työhön pätevät tältäkin osin ihan sama lainalaisuudet. Toisin sanoin, veturin puikoissa kuskin havainnointikyky voi olla puutteellinen tai huono, vaikka henkilö olisi ennen vuoroa  levännyt hyvin, mutta työvuoron aikana riittävät tauot on jätetty pitämättä.

Myös ihmisen päivittäinen vireystila vaihtelee, ja omat vaikutukset ovat myös ulkoisilla tekijöillä kuten valaistus, lämpötila, sääolosuhteet, jne. Veturikuskin työssä työpäivät tuskin ovat samanlaisia, joten siltäkin osin tilanteita ja tapahtumia on seurattava koko ajan.

[Juhani Pirttilahti]

Ihmisen aistit turtuvat ajan myötä ja niitä taukoja on pidettävä tasaisin välein juuri siksi, että havainnointikyky pysyisi iskussa koko työvuoron ajan. Veikkaan, että veturikuskin työhön pätevät tältäkin osin ihan sama lainalaisuudet. Toisin sanoin, veturin puikoissa kuskin havainnointikyky voi olla puutteellinen tai huono, vaikka henkilö olisi ennen vuoroa  levännyt hyvin, mutta työvuoron aikana riittävät tauot on jätetty pitämättä.

Taukoja järjestetään vähemmän kuin olisi hyvä olla ja varmasti ollaan edelleen vähentämisen kannalla. Ei kai niitä kuitenkaan pitämättä jätetä sentään.

[Tuukka Ryyppö]

Kauan, todella kauan sitten (ennen JKV-aikaa) tuli sahailtua Sm-junilla päiviä Helsingin lähiliikenteessä. Pitkän päivän päätteeksi tuli tilanteita, joissa yht'äkkiä havahtui tilanteeseen - mitähän tuo juuri ohittamani opastin näytti? Eivätkä vuorot tuolloin olleet kovinkaan hektisiä nykyisyyteen verrattuna, mutta silti tuli poljettua seuraavana yönä sängyn päätyä minuutin välein.

Tästä syystä esimerkiksi ilmailussa lennonjohtotoimintaan liittyvissä tehtävissä toimitaan vuoron aikana aina tietty maksimiaika, jonka jälkeen pidetään (on pidettävä) pakollinen tauko. Syy on varsin yksinkertainen. Tarkkuutta vaativassa työssä aistien on oltava koko ajan valppaina ja huomiokyvyn hyvä. Kun samaa tehtävää tekee riittävän pitkään, huomiokyky alkaa laskea suoraan aikaan verrannollisessa suhteessa ja ihan luonnollisista syistä. Mikäli toiminta jatkuu edelleen, jossain vaiheessa jää huomaamatta ohi kävelevä norsulauma...., joka voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen tai onnettomuuden.

Ihmisen aistit turtuvat ajan myötä ja niitä taukoja on pidettävä tasaisin välein juuri siksi, että havainnointikyky pysyisi iskussa koko työvuoron ajan. Veikkaan, että veturikuskin työhön pätevät tältäkin osin ihan sama lainalaisuudet. Toisin sanoin, veturin puikoissa kuskin havainnointikyky voi olla puutteellinen tai huono, vaikka henkilö olisi ennen vuoroa  levännyt hyvin, mutta työvuoron aikana riittävät tauot on jätetty pitämättä.

Myös ihmisen päivittäinen vireystila vaihtelee, ja omat vaikutukset ovat myös ulkoisilla tekijöillä kuten valaistus, lämpötila, sääolosuhteet, jne. Veturikuskin työssä työpäivät tuskin ovat samanlaisia, joten siltäkin osin tilanteita ja tapahtumia on seurattava koko ajan.

Veturinkuljettajilla on melkoisen tarkat rajat siita, miten paljon saa tehda toita ennen kuin pitaa pitaa tauko.
"Prosentit taynna, en voi ajaa."

Pomminvarma tuollainen pakkotaukojarjestelmakaan ei tietenkaan ole, koska tauko saattaa syysta tai toisesta kulua siten, ettei se virkista lainkaan.

[Kimmo T. Lumirae]

Helsingin veturinkuljettajat olivat 1.11.2013 lakossa siksi, että VR puolitti tauon tiettyjen lähijunien välillä. Kyseessä ei ollut elpymistauko, vaan siirtymäaika junalta seuraavalle.

http://www.vml.fi/uutiset/vml-n-helsingin-osasto-helsingin-veturinkuljettajien-tyonseisaus/

[Mikko Nyman]

Yle: "Hurjasteleva R-juna aiheutti VR:ssä vipinää: junankuljettajille kertausharjoituksia kulunvalvonnasta":
--
http://yle.fi/uutiset/hurjasteleva_r-juna_aiheutti_vrssa_vipinaa_junankuljettajille_kertausharjoituksia_kulunvalvonnasta/7995597