Kuinkahan ennen tätä EDISTYKSELLISTÄ tietokoneaikaa junat edes pystyivät liikennöimään? Kuljettajan eväsrepussa matkasi aikataulukirja (aikataulukausi vaihtui kerran vuodessa), viikottain vaihtuva viikkovaroituslehtinen. Aikataulustakin löytyi paljon junan kuljettamiseen vaadittavaa tietoa. Ainoa kuljettajalta vaadittava tekninen avustin oli "tarkkakäyntinen" kello. Nykyään ei repusta löydy paperisia varmenteita, eikä eväitä (ei mahdu mukaan), vaan repun täyttävät nämä hienot ja VARMAtoimiset puhelimet ja tietokoneet. Muistanko väärin, että aiemminkin oli vaikeuksia kuljettajan löytää aikataulujaan läppäristään?
Rehellisyyden nimissä kyllä pitää muistaa, että nostalgisena höyryveturi- ja lättähattuaikana liikenteen rytmi oli aivan erilainen kuin nyt. Ilman tietokoneita olisi kovin vaikeaa rakentaa aikataulustoa, joka perustuu minuuttiluokan marginaaleihin.
Mutta maanlaajuinen raideliikenne on osa infrastruktuuria ja sen tietokoneistamiseen olisi aihetta suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Eilisen kaltaiset selitykset "ei saatu käyntiin varajärjestelmää, koska ei löydetty ohjetta" ja "järjestelmän testaaminen on vaikeaa, koska se on monimutkainen" ovat äärimmäisen noloja ja kertovat siitä, että prioriteetti on ollut jossain muualla kuin toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.
Asiaa voidaan verrata sähköinfraan. Tokihan myrskyt vievät linjoja, mutta aika harvoin päästään kuulemaan uutisia laajasta sähköhäiriöstä, joka johtuu ohjausjärjestelmän viasta.
