Outokummun rautatiekuljetukset

[Reino Kalliomäki]

Leveäraiteisen radan valmistumiseen Viinijärveltä v. 1928 liittyi kaivoksen tuotannon lisäämiseksi joukko parannuksia. Uusi rikastamo uusine torneineen tärkeimpänä. Nyt voitiin myös perustaa vientisatama, joksi valittiin 350 km:n päässä oleva Uuras. Sinne perustettiin malmirikasteiden varasto, ja rakennettiin lastauslaitteisto. Liitekuvat ovat Erkin hyllystä löytyneestä ”Outokumpu 1930” hienopainovihosta ( Pohjois -Karjalan kirjapaino, Joensuu 1930)
Valokuva on v.41 kulkenut postikortti. Siinä näkyy uusi kaivostorni, mutta vielä vanhoja rakennuksia. Kuva on otettu 1928. Aivan etualalla hangessa näkyy kaivosvaunun romuja, yksi sellainen näkyy kahden kapearaidevaunun edessä kaivoksen vanhalle portaalille johtavalla raiteella. Keskellä näkyy kaksi VR:n vaunua lautatavaralla lastattuna. Saha on vasemmalla, ja sen takana surkean epäselvästi näkyy kapearaiteinen juna vetureineen. Kuva on otettu mäeltä niin, että voima-asema jää näkymättömiin oikealle.
Kartta ja leikkauskuvat ovat mainitusta vihosta. Kuvissa on matalalaitaisia vaunuja, ehkä Ok . Sekä rikastamon kuvassa kaivosvaunuja, joilla ilmeisesti voitiin tuoda rikastetta muualta. Niiden raiteisto on hauska, kääntöpöytineen.
Kuva lastatuista Ok-vaunuista ( nro 70923 näkyy ) on kirjasta ”Outokummun Historia 1910 – 1959”, Vilho Annala (vain merkintä: 500 numeroitua kappaletta). Taustalla on ”klubi”. Rinnettä nousevilla pukkisilloilla on kevyet rakennustarvikeraiteet. Kuva vuodelta 1928. Aikataulussa v. 1936 on Joensuu – Outokumpu reitille merkitty kolme tavarajunaparia, niistä yksi vakinainen. Veturi K5 , Vo 40, junapaino 500t.

[Erkki Nuutio]

Kuva kaivostornista ja malmivuoresta on yksi Suomen historian ikoneista. Vanhemmat muistavat sen mm. koulujen oppikirjoista.
Kuvat samalla muistuttakoon Suomen teollisuushistorian kenties ansiokkaimmasta henkilöstä, vuorineuvos Eero Mäkisestä (1886-1953) http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=405 .

Eero Mäkinen = Outokumpu Oy ja lisäksi Suomen edustajana koko maalle elintärkeissä talousneuvotteluissa 1941-1944 tämä oli niin järeä, että Suur-Saksan keskitetty teollisuuskin joutui nurkuen tämän tunnustamaan.
Outokummun kupari oli köyhtyneelle maalle elintärkeä myös sotakorvausvuosina.
Se oli Suomen kova valuutta, joka mahdollisti välttämättömät ostot lännestä.

[Teppo Niemi]

Olisikohan tuossa kuvassa olevat vaunut Okm-sarjaan kuuluvia. Ja kolmas näyttää lyhyeltä, olisikohan se muutettu Mao-vaunusta.

[Erkki Nuutio]

Ainakin alakuvan 70923 on Ok-vaunu, joita Pasila teki 1912-1918 ja 1921-1925 1615 kpl (70113-71727).
Vahvempien jousien myötä niiden sarjamerkinnäksi tuli Ok, ja kantavuudeksi 30 tn.
Alunperin nämä kuuluivat O-sarjaan (20 tn kantavuus), mutta olivat rakenteellisesti kehittyneempiä kuin edeltävät O-vaunut (70001-70112), jotka valmistettiin Pasilassa1907-noin 1911.

Kiinnostava lisä malmivaunuihin tuli Ruotsista 1912-1913 alunperin Terijoen-Koiviston rautatienrakennukselle ostetuista 16 ruotsalaistyyppisistä itsetyhjentyvistä soravaunuista.
Rankan Kisko kävelee-kirjan mukaan ne jäivät vähälle käytölle raskautensa ja huonon itsetyhjentyvyytensä vuoksi. Osa niistä muutettiin jopa veturinhalkojen varastointia varten.
VR 1912/37 II mukaan näistä 14 (75101-75114) muutettiin 1935 Pasilassa Okm-vaunuiksi (Outokummun) malmirikasteen kuljetusta varten. 1939/40 näitä valmistettiin vielä 20 lisää (75115-75134).
Olivatko Okm-vaunut itsepurkautuvia rikastekäytössäkin?

[Teppo Niemi]

VR:n liikkuva kalusto -julkaisun, joka harrastajien kesken tunnetaan 'mustana kirjana' viittaisivat siihen, että vaunut ovat tasapohjavaunuja matalilla laidoilla.

[Reino Kalliomäki]

Kiitos, Teppo! Samaa olen pähkäillyt piirustusten parissa, - en huomaa merkkiäkään itsetyhjentyvyydestä. Ilmeisesti soravaunuina niissä oli joku laitteisto? En huomannut muita lyhyempää vaunua kuvassa.
Outokummun tuotanto kasvoi noin 120 000 tonniin 1935, sen jälkeen valmistui kuparisulatto , ja rikasteen vienti väheni rajusti. Sikäli 1929 - 1935 sopii omaksi kaudekseen. Rikasteen kuljetukseen tarvittiin yksi täysi juna (brutto 500 tonnia) joka päivä , ja matka Uuraaseen oli vaunustolle mahdollinen joka toinen päivä.
Ei siis ihme, että "vieraitakin" vaunuja näkyy. Tarvittiin kaksi noin 12-vaunuista runkoa.
 Kapearaiteisen kapasiteetiksi oli laskettu 60 000 tonnia. En ole havainnut missään mainitun, että sitä kautta olisi kuljeteetu tavaraa Uuraaseen.

[Reino Kalliomäki]

200 vaunukuormaa tarvittiin, kun Lappeenrannan tehdas muutti sotaa pakoon Harjavaltaan. Siellä toimittiin jo 1944. Sodan jälkeen tehtiin pääasiassa uusia teitä, ei rautatievaunuja. Kuljetukset ovat olleet työläitä.
Liitekuva kirjasta "Rikkihappo Oy 1922-1970" kertoo kuitenkin muutoksesta. Kaksi vanhempaa paikallista rautatieläistä kommentoi kuvaa:
- Siinähän on meidän "Pässi"
- Olisikohan tuo salpietaria

Vaunuihin tehdyt puiset "suursäiliöt" (kontit?) sisältävät jauhemaista vaaleaa ainetta. Ne ovat päältä avoimet, tarvinnevat peitteen. Vaunuista puuttuvat pylväät tyhjennysluukun kohdalta. Vaaaleaa ainetta on jäänyt sille kohdalle vaunun lattialle. Maassa oleville irtonaisille kiskoillekin sitä on varissut. Pohja on tarvinnut tyhjentää käsipelillä. Puolivälissä junaa näkyy loppuopastin, suurennettaessa kuvaa juna vaikuttaisi tulleen idästä. En kuitenkaan muista nähneeni näitä Nokialla. Kuvassa vaunuja näkyy nelisenkymmentä.

Omituinen järjestelmä on VR:n silloisen ohjeistuksen mukainen. Liitteenä T.E.Alavan kirjoittamasta "Tavaraliikenne  II" oppaasta vuodelta 1959 pieni ote. Silloin keskusteltiin tehdäänkö yleisvaunuja  (SNTL:n tyyliin), vaiko erikoisvaunuja. Alava kannatti erikoisvaunuja, erityisesti suursäiliöitä. Liitteenä myös Mak-vaunun kuva samasta kirjasta. Koska nimenomaan mainitaan, ettää VR käyttää niitä omassa liikenteessään, niin ehkäpä kuva on mukana antamassa ideaa.

Sittemmin on tullut monenlaisia erikoisvaunuja. Ajoittaisin kuvan 1960 - luvun alkuun. Kiskonvaihto Porin radalla tehtiin 1957--58. Muuan naapuruston "alan mies" pysähtyi hetkeksi kysymään vanhemmalta veljeltäni kylmätislauksesta. Hänellä oli pari 30:stä kiskoa reen perässä. Kuvan irtokiskot näyttävät minusta samanpainoisilta kuin raiteen kiskot. Muistitiedon mukaan Harjavallassa ei ollut VR;n Vv13- veturia.