Sikäli myydään, että ei ne automaattisesti palaudu koska ne on pakkolunastettu ja siitä on maksettu korvaus, joten jos ratapohjan haluaa itselleen tulee siitä maksaa. Hinnasta en tiedä onko se käypä hinta vai jokin soviteltu alempi summa. Joskus rata-alueet on myyyty myös vapaalla kaupalla rataa tehdessä.
Valitettavasti hallituksen esityskään ei anna vastausta siihen, mitä on pidettävä vähäarvoisena. Ei sellaisella pitkällä soirolla kiinteistöllä kovin paljoa taloudellista arvoa ole, jos se vielä jaetaan naapurikiinteistöjen mittaisiin pätkiin. Puuton metsäpohja ei nimittäin paljoa maksa per hehtaari.
Aikoinaan tievaltion leivissä olen ollut lakkauttamassa useita maanteitä ja silloisen lain mukaan maapohja lahjoitettiin naapurikiinteistöjen omistukseen 99 %:ssa tapauksista juuri tuolla vähäarvoisuudella perustellen.
Nyt on näemmä maantie- ja ratalakien säännökset yhtenäistetty, joten en ole täysin varma tulkinnasta.
Mutta tuohon epäilyysi, niin kyllä, naapurikiinteistöjen omistajat saivat lahjana vanhan tiepohjan takaisin, vaikka se oli heiltä aiemmin täyteen hintaan lunastettu.
