Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
|
« : Helmikuu 09, 2017, 18:32:42 » |
|
Lähin asuinkelpoinen tähti on hiljattain löydetty Proxima Centauri b, se on vain neljän valovuoden päässä. Valo matkustaa sinne siis neljässä vuodessa, mutta kuinka kauan matka kestäisi miehitetyltä avaruusalukselta? Sitä on pohdittu tässä: http://tieku.fi/maailmankaikkeus/matka-toiseen-tahteen-veisi-kymmenia-vuosiaSitten on otettava myös huomioon, että alus pitäisi kiihdyttää nopeuteen 0,1c siten, että kiihtyvyys ei ota matkustajia hengiltä. Vielä on monta mutkaa matkassa? |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2017, 10:37:18 kirjoittanut Vesa Höijer »
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
|
« Vastaus #1 : Helmikuu 09, 2017, 19:33:14 » |
|
Mitäpä minä siellä?  Eikä näytä ihan hetikohta olla näköpiirissä mahdollisuuttakaan. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
[Tunnus poistettu]
Vieras
|
|
« Vastaus #2 : Helmikuu 09, 2017, 20:57:55 » |
|
Ei sinne taida saada edes junan säästölippuakaan. Eikä edes Marsiin, vaikka sinne periaatteessa ihmisiässä ehtisi junaa nopeammalla kulkuneuvolla. Mutta miksi ihan aikuisten oikesti sinne pitäisi päästä?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 359
|
|
« Vastaus #3 : Helmikuu 10, 2017, 08:23:53 » |
|
Paljon enemmän mielelläni matkustaisin VR-yhtymän tai muun jonkin toimijan kaupallisella ja säännönmukaisella junalla esim. Kannonkoskelle, Äänekoskelle, Uuteenkaupunkiin, Ristijärvelle, Ämmänsaareen, Vaajakoskelle, Jämsänkoskelle, Loviisaan, Heinolaan, Rajamäelle, Mänttään, Valkeakoskelle, Kaskisiin, Tuupovaaraan, Valtimoon, Outokumpuun, Koskenkorvaan/-lle tai Vuokattiin.
Taitaisi kuitenkin Proxima Centauri olla halvemmin ja miljardi kertaa helpommin saavutettavissa kuin esim. edellämainitut paikkakunnat kaupallisen liikenteen junalla.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 970
|
|
« Vastaus #4 : Helmikuu 10, 2017, 09:59:40 » |
|
Kuu kävisi päinsä mutta muut taivaankappaleet ei. Jos pitäisi jossain avaruusaluksessa käkkiä vuosikaupalla niin siinä tulisi hulluksi. Mulla kun on sellainen luonne että muut kyydissä olevat saisivat muutaman päivän jälkeen minusta tarpeekseen  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Herpman
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 351
|
|
« Vastaus #5 : Helmikuu 10, 2017, 11:56:05 » |
|
Sinänsä avaruusmatkailuun on tulossa mielenkiintoinen testi tänä vuonna. Eli kiistelty ajoaineeton moottori on suunniteltu lähetettäväksi avaruuteen testattavaksi. Eli moottoriin syötetään vain sähköä ja se saa aikaan työntövoimaa, tätä ei tiede pysty selittämään mutta Laboratorio-olosuhteissa tässä on onnistuttu. Eli EM-Drive tai siitä uusi kehitys Cannae-Drive.
Mikäli tämä osoittautuu toimivaksi, kyseessä on tieteelle pähkinä ja mahdollisesti avain avaruusmatkailuun. Sähköä kun saadaan jo nykyisin tavalla tai toisella tehtyä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Keski-Petäjä
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 331
|
|
« Vastaus #6 : Helmikuu 10, 2017, 20:19:35 » |
|
Paljon enemmän mielelläni matkustaisin VR-yhtymän tai muun jonkin toimijan kaupallisella ja säännönmukaisella junalla esim. Kannonkoskelle...
Taitaisi kuitenkin Proxima Centauri olla halvemmin ja miljardi kertaa helpommin saavutettavissa kuin esim. edellämainitut paikkakunnat kaupallisen liikenteen junalla. - Asuin Kannonkoskella nuoruuteni ja lapsuuteni, ja olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut ja harrastanut myös tähtitiedettä. - Olisin antanut mitä tahansa, että olisin päässyt käymään toiselle planeetalle tai Kuuhun... mutta niin vain piti silloin jo linja-autolla päivittäin kulkea Saarijärvellä lukiossa... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 573
|
|
« Vastaus #7 : Helmikuu 11, 2017, 09:16:08 » |
|
Lähin asuinkelpoinen tähti on hiljattain löydetty Proxima Centauri
Halotaan vähän hiuksia. Proxima Centauri on tähti kuten esim. Aurinko täällä meidän aurinkokunnassamme. Planeetat eli kiertotähdet ovat sitten niitä kappaleita, jotka kiertävät tähtiä, siis kuten vaikkapa tämä Tellus ja muut aurinkokuntamme jäsenet Auringon ympärillä. |
|
|
|
|
tallennettu
|
"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
|
|
|
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 314
|
|
« Vastaus #8 : Helmikuu 11, 2017, 17:06:39 » |
|
Niin, Proxima Centauri b (eli Proxima b) on eri asia kuin Proxima Centauri. Edellinen on eksoplaneetta, joka kiertää jälkimmäistä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 138
|
|
« Vastaus #9 : Maaliskuu 09, 2017, 15:42:03 » |
|
Sinänsä avaruusmatkailuun on tulossa mielenkiintoinen testi tänä vuonna. Eli kiistelty ajoaineeton moottori on suunniteltu lähetettäväksi avaruuteen testattavaksi. Eli moottoriin syötetään vain sähköä ja se saa aikaan työntövoimaa, tätä ei tiede pysty selittämään mutta Laboratorio-olosuhteissa tässä on onnistuttu. Eli EM-Drive tai siitä uusi kehitys Cannae-Drive.
Mikäli tämä osoittautuu toimivaksi, kyseessä on tieteelle pähkinä ja mahdollisesti avain avaruusmatkailuun. Sähköä kun saadaan jo nykyisin tavalla tai toisella tehtyä.
Humbuugia on. Kts: https://www.youtube.com/watch?v=jCAqDA8IfR4 |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 465
|
|
« Vastaus #10 : Syyskuu 03, 2017, 00:07:28 » |
|
Enpä halua, pitäisi olla aikamatka, ja ennakkotieto olosuhteista edes suurin piirtein. Kuvittelisin aikamatkan olevan helpompaa taaksepäin, - mielikuvituksessa ainakin. Juhlapuhuja Alameri käytti esimerkkinä muiden muassa vasemanpuoleista liikennetä: "Millaisessa maailmassa elettiin, kun SRHS perustetiin." Ainakin ajajasta tuntui toiselta ulottuvuudelta.
Tänään on kulunut 50 vuotta tuon merkin poistamisesta. SRHS on siis hiukan vanhempi. Kuva vielä lisää viikon verran.
|
 Vänster-trafik.jpg (893.39 kilotavua, 2095x1285 - tarkasteltu 740 kertaa.)
Näin-meillä----Ekin-hyllystä.jpg (101.34 kilotavua, 1060x750 - tarkasteltu 321 kertaa.)
|
|
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 22, 2017, 20:26:34 kirjoittanut Reino Kalliomäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
|
« Vastaus #11 : Syyskuu 03, 2017, 10:29:57 » |
|
Vertailumielessä sietää todeta, että Suomi siirtyi oikenpuoliseen liikenteeseen 8.6.1858 :
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus matkustajain welwollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa väistää.
Kiittää saamme Keisari Aleksanteri, Toista ja kenraalikuvernööri Bergiä.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen vahvisti Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa.
Tuli halvemmaksi kuin ruotsalaisille vuonna 1967.
Todettakoon että tästä Julistuksesta seurasi myös Suomen rautateiden oikeakätisyys (pääasialliset kulkusuunnat rinnakkaisraiteilla, veturinkuljettajan ja -lämmittäjän puolet vetureissa).
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
