4G

[Teemu Saukkonen]

Kellä kaikilla on 4G kotinettinä ja miten toimii? Elisan 10/1 ADSL on hidas, ulosmenevä kun tukkeutuu niin vähällä ja hyydyttää tuonkin kympin. Lisäksi Suuren ja Rakastetun johtelijan möläytykset vaativat vaihtamaan liittymää.
(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ek-johtajan-puheet-palkkaleikkurista-poyristyttavat-tienasi-70-kertaa-enemman-kuin-tavallinen-palkansaaja/6345750)

[Lauri Uusitalo]

DNA toimii meillä ok. Lukitsee 4G:hen ja 1800MHz kaistaan niin yleensä noin 30/30. Poika pelaa niin latenssitkin kohdallaan. Tosin pelaaminen ei yleensä kestä samanaikaista striimaamista...

edit. siis lukittu 1800MHz

[Reino Kalliomäki]

Toiminta riippuu vahvasti paikasta. Mökki - koti ja usein Tampere saivat aikaan 4G-yhteyden hankkimisen. Mökillä matka mastoon on pitkä, siellä ymmärtää horjumisen. Kotona toimii hyvin, mutta keskellä Tamperetta toisinaan taantuu 3G:ksi.

[Mikko Mäntymäki]

Täällä tulee noin 30 mbit yöllä, lähin masto 1,4 km päässä, lisäantenni voisi parantaa asiaa.

[Nikolas Peippo]

Olen käyttänyt Soneran 4G:tä kodin ainoana yhteytenä kohta kahden vuoden ajan, enkä voi valittaa. Ei ole mitään ongelmia pelien eikä streamauksen kanssa. Liittymänopeus on muistaakseni 100 tai 150Mbit/s, toteutunut nopeus vaihtelee yleensä noin 40-70Mbit/s välillä. Lähin tukiasema on alle puolen kilometrin päässä.

[Uwe Geuder]

Kysymykseen on mahdotonta vastata. 4G toimii monessa paikassa (jossa ihmiset asuvat) hyvin, joissakin ei ollenkaan ja sitten kaikki siinä välissä.

Käytännön lähestymistapa on, että lainaat joltakulta uudehkon mokkulan tai tukiaseman ostat muutamalla eurolla prepaid SIM:in (tai muuten vain SIM:in jonka saa irtisanottu kuukauden jälkeen, niitä on nykyisin paljon). Jos toimii tarpeeksi hyvin ostat saman mallin. Jos on käytössä uudehko/parempi älypuhelin, voit myös sen verkkoyhteyttä WiFi:n kautta ja testata muutaman päivän aikana. Tai kutsua kaverin kylään, jolla on semmoinen. Paras olisi tietysti, jos voisit ostaa palautusoikeudella (vaikka pakkaus on avattu / laite testattu). Mutta epäilen, ettei semmoista palvelua Suomesta löydy. Olen joskus aikaisemmin kysynyt, koska käytän Linuxia ja sen kanssa voi olla, että joku lisälaite ei toimi. Ja vastaus on aina ollut, että palautusoikeus vain avaamattomalla pakkauksella. En tiedä, onko joku uusi toimija jo tuonut parempaa asiakaspalvelua.  Ikealle saa jopa palauttaa patjan, jos ei nuku hyvin...

Teoreettinen lähestymistapa on, että opit tekniikasta. 4G:nä myydään 3 tekniikkaa: DC, (perus-) LTE, LTE cat 6. DC on paljon hitaampi kuin LTE, cat 6 on nopein. Sitten on 4 taajuutta, 700, 800, 1800 ja 2600 MHz. Mitä pienempi taajuus, sitä paremmin se toimii sisätiloissa ja jos näköyhteys maston on huono. 700 MHz tuli vasta tänä vuonna, ei sitä ole vielä paljon. Epäilen, että monet päätelaitteet edes tue sitä (niin kuin varmasti cat6:kaan). 2600 MHz taitaa myös olla harvoin käytetty. Tietääkseni nopeusero taajuuksien välissä ei sinänsä ole, paitsi että matala taajuus toimii paremmin etäisyyden kasvaessa. Operaattorien peitto- tai kuuluvuuskartat näyttävät käytössä olevaa tekniikkaa ja signaalin vahvuutta täysin vertailukelvottomalla tavalla. Yksityiskohdilla ei hemmotella. Voidaan kuitenkin olettaa, että paremmin kuin kartassa väitetty asiat tuskin ole.  Varsinkin Elisan kartta näyttää liiankin hyvältä ollakseen totta (mutta Elisaa et olekaan ilmeisesti nyt hakenut;)

[Uwe Geuder]

Unohdin vielä...

Käyttäjien näkökulmasta tehtyjä kuuluvuuskarttoja löytyy osoitteista https://www.cellmapper.net ja https://opensignal.com/

Muuta ne ovat vain niin hyviä, kuin kyseisen sovelluksen käyttäjiä ovat liikkuneet kyseisellä aluella. Minulla ei ole kokemuksia, oppiiko niistä yhtään mitään. En ymmärrä, miksi ne näyttävät enimmäkseen teitä. Luulisin, että ihmiset käyttävät verkkoa myös kotonaan.

[Juhani Pirttilahti]

Unohdin vielä...

Käyttäjien näkökulmasta tehtyjä kuuluvuuskarttoja löytyy osoitteista https://www.cellmapper.net ja https://opensignal.com/

Muuta ne ovat vain niin hyviä, kuin kyseisen sovelluksen käyttäjiä ovat liikkuneet kyseisellä aluella. Minulla ei ole kokemuksia, oppiiko niistä yhtään mitään. En ymmärrä, miksi ne näyttävät enimmäkseen teitä. Luulisin, että ihmiset käyttävät verkkoa myös kotonaan.

Varmaan siksi näkyy vain kulkureittejä, että ihmisten yksityisyyden suojaamiseen tarvitaan riittävä otos eli suuri määrä näytteitä. Ja Suomessa tämä korostuu harvaan asuttuna maana.

[Teemu Saukkonen]

No, kävin reitittimen lainaan Oikeasta Puhelinkaupasta (jossa on paikallinen huoltokin). Kohta pääsee testaamaan. Nyt kun ADSL:n uloskaista on käytännössä 0,7Mb/s, niin youtubeen videoiden laittokin pitää jättää yöksi päälle koska muuten on koko netti tunteja tukossa.

[Teemu Tuomisto]

Iteltä löytyy Huawein matkakokoinen kuljetettava wi-fi(?), jossa on 4G ja toimii erittäin hyvin. Liittymänä Tele-Finland. Muutenkin olen erittäin tyytyväinen kyseiseen liittymään, sillä 4G on esimerkiksi aivan mahtava! Itsell'äni oli aiemmin Sonera, joka minulla ainakin pätki koko ajan, vaikka periaatteessahan Tele-Finland ja Sonera ovat sama asia, mutta kuitenkin olen huomannut, että on auttanut liittymän vaihtaminen. Saattaa toki johtua katveistakin ja että missä päin Suomea ja missä kaupungissa asuu... 

[Teemu Tuomisto]

https://kauppa.tele.fi/telefinland/valikoima/laite.aspx?DeviceName=Huawei+E5577T&PaymentPlan=Cash Laite on tuon näköinen "häkkyrä".

[Lauri Uusitalo]

Teoreettinen lähestymistapa on, että opit tekniikasta. 4G:nä myydään 3 tekniikkaa: DC, (perus-) LTE, LTE cat 6. DC on paljon hitaampi kuin LTE, cat 6 on nopein. Sitten on 4 taajuutta, 700, 800, 1800 ja 2600 MHz. Mitä pienempi taajuus, sitä paremmin se toimii sisätiloissa ja jos näköyhteys maston on huono. 700 MHz tuli vasta tänä vuonna, ei sitä ole vielä paljon. Epäilen, että monet päätelaitteet edes tue sitä (niin kuin varmasti cat6:kaan). 2600 MHz taitaa myös olla harvoin käytetty. Tietääkseni nopeusero taajuuksien välissä ei sinänsä ole, paitsi että matala taajuus toimii paremmin etäisyyden kasvaessa.

Korkeammilla taajuuksilla on operaattoreilla käytettävissä leveämmät taajuusalueet. Joten mitä korkeampi taajuus, sitä suuremmat nopeudet. Mutta samalla tehollinen etäisyys pienenee.

[Uwe Geuder]

En ymmärrä, miksi ne näyttävät enimmäkseen teitä. Luulisin, että ihmiset käyttävät verkkoa myös kotonaan.

Varmaan siksi näkyy vain kulkureittejä, että ihmisten yksityisyyden suojaamiseen tarvitaan riittävä otos eli suuri määrä näytteitä. Ja Suomessa tämä korostuu harvaan asuttuna maana.

Jalo ajatus:)

Katsoin vähän enemmän, kuinka heidän softa toimii. He vaativat GPS:ä ja liikkeen suuntaa. Voisin arvata, että sitä käytetään heidän laskelmissa, missä masto sijaitsee ja mikä antennin keila on.

Taloissa ei ole yleisesti GPS-fiksi ja vaikka olisikin liike/suunta on vain satunnaista heilunta.

Epäilen, että siksi niitä mittauksia ei voida käyttää.

[Uwe Geuder]

. Tietääkseni nopeusero taajuuksien välissä ei sinänsä ole, paitsi että matala taajuus toimii paremmin etäisyyden kasvaessa.

Korkeammilla taajuuksilla on operaattoreilla käytettävissä leveämmät taajuusalueet. Joten mitä korkeampi taajuus, sitä suuremmat nopeudet. Mutta samalla tehollinen etäisyys pienenee.

Ok, sitten semmoinen epäsuora riippuvuus onkin olemassa.

Toinen epäsuora riippuvuus on, että matalamman taajuuden solu on isompi. Sitä voi teoreettisesti jakaa enemmän käyttäjien kesken, siis jokaiselle jää vähemmän. Toisaalta jos se on maalla, paljon käyttäjiä edes ole, verrattuna johon lähiöön, jossa on opiskelijataloja.

Jos asia olisi helppo minun mummosta olisi tullut radiosuunnittelija (Mutta hän kuoli jo ennen GSM edes keksittiin
 

[Teemu Saukkonen]

Youtubeen siirtyy videot yli 10 kertaa nopeammin.

[Uwe Geuder]

. En ymmärrä, miksi ne näyttävät enimmäkseen teitä.

Varmaan siksi näkyy vain kulkureittejä,

Juu, katsoin vain minun kodin ympäristöä ja siellä on vain teitä. Mutta, kun ollaan rautatiefoorumissa, pitäisi myös katsoa ratoja. Ja totta, radat näkyvät. Myös laivaväylät.

(cellmapper.net siis)

[[Tunnus poistettu]]

Tuo Cellmapper on mullakin ollu käytössä nyt reilu kolmisen viikkoa ja pelottavan tarkasti se laskee datan perusteella oletettujen tukiasemien sijainnit. Eli softan toimintahan perustuu siihen että se kerää puhelimen radiolta tietoa solujen signaalien voimakkuuksista naapurisoluista ym. ja yhdistää ne GPS-dataan. Kaikki tuo data lähetetään koordinaattien kanssa Cellmapperin serverille jossa data lasketaan ja kartalle ilmestyy mittauspisteet ja oletetut tukiasemien sijainnit. Jos tietää tolpan varman sijainnin niin sen voi käydä hiirellä siirtään oikeaan paikkaan. Mun mielestä tämä Cellmapper on todella hyvä vastine operaattorien politiikalle jossa tukiasemien sijainnit eivät ole lähtökohtasesti julkista tietoa eikä solujen suunnat, mutta näinhän ne voidaan mitata esiin. Softan käyttö ei vaadi käyttäjältä muuta kuin asennus, tunnusten luonti, asetuksien määritys, taustalle käyntiin puhelin matkaan ja ajelulle. Virransäästö kannattaa ottaa pois käytöstä niin ei sovelluksen toiminta häiriinny. Pistän alle vielä linkin youtube videoon jossa suomi tekstit.

https://www.youtube.com/watch?v=WJ0bmYCnOHI

[Kari Siimes]

DNA mokkula 4 G käytössä.

Toimii hyvin sekä kaupungissa että mökillä.