Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #25 : Lokakuu 25, 2017, 11:41:27 » |
|
Katselin kilometrejä: Porin kautta Mumbaihin 18000 km, josta junalla n. 2000 km. Vladivostokin kautta Kolkataan 13000 km, josta junalla n. 4000 km. Luultavasti ne junat maksavat todella paljon enemmän, joten tuo junamatkan puolittuminen lienee merkittävä tekijä. Etäisyydet mittasin hyvin karkeasti tämän avulla https://www.daftlogic.com/projects-google-maps-distance-calculator.htm hyvin karkeasti kartalle tökkien. Kilometrit eivät liene oikeat, mutta lukujen väliset suhteet ovat keskenään riittävän oikeat vertailun kannalta. Esim. artikkelissa puhuttiin 4000 km junamatkasta, kun mun linnuntie Novosibirsk-Pietari ja Pietari-Pori näyttäisi olevan 2000 km.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mikko Herpman
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 351
|
« Vastaus #26 : Lokakuu 25, 2017, 12:48:21 » |
|
Jos karttoja selailee ja koittaa tulkita miten pääsisi Novosibirskista Mumbaihin junalla. Matkaa olisi varmaankin 6000-8000km, riippuen reitistä. Ja toki eri raideleveyttä, joten telit pitäisi vaihtaa ainakin kerran tai siirtokuormata tavara.
Joten, lieneekö laskelmat niin että kannattaa ajaa hiili melko lailla kolme kertaa pitemmän matkan Porin kautta. Ilmeisesti kannattaa mutta kuten oli jo aiemmassa kommentissa että liikenne voi loppua yhtä nopsaan kuin alkaakin lienee täysin todellinen seikka. Jos ja kun laskelmat alkaakin näyttää toista, hiilivirta todennäköisesti kääntyy.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #27 : Lokakuu 25, 2017, 13:49:31 » |
|
telit pitäisi vaihtaa ainakin kerran tai siirtokuormata tavara.
Kahdesti, koska välissä on Iran 1435 mm raideleveytensä kanssa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 688
|
« Vastaus #28 : Marraskuu 01, 2017, 15:59:00 » |
|
Fossiilisten polttoaineiden käyttöä haihatteleville: eilen Euroopan laajuisesti (siis ne maat jotka ovat raportissa mukana) tuotettiin pelkästään tuulivoimalla huimat 14,8% sähköntarpeesta: https://windeurope.org/about-wind/daily-wind/Minä pidän tätä lukua melkoisen suurena, kun määrä on 1300 Gigawattituntia voimantuottomuodolle, joka on yleistynyt rajusti vasta kymmenen viime vuoden kuluessa. Tuulivoima on niin kehittynyttä että se ei tarvitse Brittien rannikkoalueilla enää tukea, vaan on voitollista ihan ilman tukiaisiakin. Muutos tässä tapahtui 2016. Tästä kuvasta taas näkyy nominaalikapasiteetti, joka rakennettiin vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana pelkästään tuulelle: https://www.statista.com/statistics/731358/new-european-wind-power-capacity/ 4775 Megawattia maan päälle ja 1344 Megawattia merelle Suuruusluokka selviää kun näitä vertaa esim. uuden Olkiluoto 3:n 1600 Megawatin tehoon. Maalla ei tosin aina tuule, joten joku määrä säätövoimaa tarvitaan edelleen. Mutta kuulemma Atlantilla tuulee aina, ja suhteellisen voimakkaasti, joten merimyllyt ovat tuottoisia niiden omistajille.
|
|
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 01, 2017, 16:17:22 kirjoittanut Juha Riihimäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #29 : Marraskuu 04, 2017, 20:33:21 » |
|
Hiililasti näkyy juuri sivuuttaneen Gibraltarin ja siirtyneen Välimerelle. Matkaa Intian itärannikolla, lähes Bangladeshin rajalla sijaitsevaan Paradipin satamaan on vielä ihan jonkin verran jäljellä. Matkalla on vielä merirosvojakin. Hiilijunat on pantu merkille Pispalassakin ja parikin naapuria on ihmetellyt ääneen, että mikä täällä oikein jyrisee ajoittain. Olen kertonut, että vanjan hiilivaunuja ne vain..
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 296
|
« Vastaus #30 : Marraskuu 04, 2017, 21:54:16 » |
|
Hiililasti näkyy juuri sivuuttaneen Gibraltarin ja siirtyneen Välimerelle. Matkaa Intian itärannikolla, lähes Bangladeshin rajalla sijaitsevaan Paradipin satamaan on vielä ihan jonkin verran jäljellä. Matkalla on vielä merirosvojakin. Hiilijunat on pantu merkille Pispalassakin ja parikin naapuria on ihmetellyt ääneen, että mikä täällä oikein jyrisee ajoittain. Olen kertonut, että vanjan hiilivaunuja ne vain.. Joo, tänään taas jatkui tauon jälkeen kuljetukset. Aikalailla porua tärinästä ollut myös lehdistä. Aika vaikuttavasti maa kyllä tärisee kolmella dv12 veturilla ja 33 vokilla hiiltä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 688
|
« Vastaus #31 : Marraskuu 05, 2017, 11:18:44 » |
|
Mielenkiintoista raportointia! Jännää että logistiset yhteydet ovat ilmeisesti paremmassa kunnossa meille kuin Vladivostokiin...sieltä ympäri laivalla matka on ehkä 10000 kilometriä lyhyempi. Hyvä että tällä kertaa kävi näin. Kun katsoo karttaa niin voi vain ihmetellä miksi tämä järjestelmä toimii näin; ehkä se kertoo meidän suomalaisten kyvystä saada asiat rullaamaan oikeasti. Hyvä suomaialaiset! Hiililasti näkyy juuri sivuuttaneen Gibraltarin ja siirtyneen Välimerelle. Matkaa Intian itärannikolla, lähes Bangladeshin rajalla sijaitsevaan Paradipin satamaan on vielä ihan jonkin verran jäljellä. Matkalla on vielä merirosvojakin. Hiilijunat on pantu merkille Pispalassakin ja parikin naapuria on ihmetellyt ääneen, että mikä täällä oikein jyrisee ajoittain. Olen kertonut, että vanjan hiilivaunuja ne vain.. Joo, tänään taas jatkui tauon jälkeen kuljetukset. Aikalailla porua tärinästä ollut myös lehdistä. Aika vaikuttavasti maa kyllä tärisee kolmella dv12 veturilla ja 33 vokilla hiiltä. Taustaksi: Eestissä on ollut ajoittain paljonkin näitä transito-kuljetuksia - tulevat ja menevät, joten noiden varaan ei kannata juuri infraa rakentaa. Tässä hiilijuna Sillamäessä/Vaivarassa. Kuten näkyy, aina ei tasoylikäytäviä korvata silloilla, vaan tässä on käynyt suhteellisen vilkkaalla radalla toisin päin kun neuvostosillan elinkaari on tullut loppuun...luulisi että tuollaisen järkevän rakenteen osaset olisi saanut vaihdettua samalla vaivalla kuin automatisoidun tasoylikäytävän rakentamisen paikan vierestä. EVR Cargon GE C36-7ai on kulkee tässä jostain syystä höyryveturimaisesti pitkä nokka edellä. Takana noin 70 vaunua täynnä hiiltä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #32 : Marraskuu 05, 2017, 12:07:41 » |
|
Juha, annat ymmärtää yllä olevan kuvan olevan sinun ottamasi. Vasemmasta yläreunasta tarkkaan tihrustaen kuitenkin voi nähdä, että kuvan on todellisuudessa ottanut John McKeys. Älä lähetä muiden kuvia ominasi!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 296
|
« Vastaus #33 : Marraskuu 05, 2017, 23:03:36 » |
|
Mielenkiintoista raportointia! Jännää että logistiset yhteydet ovat ilmeisesti paremmassa kunnossa meille kuin Vladivostokiin...sieltä ympäri laivalla matka on ehkä 10000 kilometriä lyhyempi. Hyvä että tällä kertaa kävi näin. Kun katsoo karttaa niin voi vain ihmetellä miksi tämä järjestelmä toimii näin; ehkä se kertoo meidän suomalaisten kyvystä saada asiat rullaamaan oikeasti. Hyvä suomaialaiset! Hiililasti näkyy juuri sivuuttaneen Gibraltarin ja siirtyneen Välimerelle. Matkaa Intian itärannikolla, lähes Bangladeshin rajalla sijaitsevaan Paradipin satamaan on vielä ihan jonkin verran jäljellä. Matkalla on vielä merirosvojakin. Hiilijunat on pantu merkille Pispalassakin ja parikin naapuria on ihmetellyt ääneen, että mikä täällä oikein jyrisee ajoittain. Olen kertonut, että vanjan hiilivaunuja ne vain.. Joo, tänään taas jatkui tauon jälkeen kuljetukset. Aikalailla porua tärinästä ollut myös lehdistä. Aika vaikuttavasti maa kyllä tärisee kolmella dv12 veturilla ja 33 vokilla hiiltä. Taustaksi: Eestissä on ollut ajoittain paljonkin näitä transito-kuljetuksia - tulevat ja menevät, joten noiden varaan ei kannata juuri infraa rakentaa. Tässä hiilijuna Sillamäessä/Vaivarassa. Kuten näkyy, aina ei tasoylikäytäviä korvata silloilla, vaan tässä on käynyt suhteellisen vilkkaalla radalla toisin päin kun neuvostosillan elinkaari on tullut loppuun...luulisi että tuollaisen järkevän rakenteen osaset olisi saanut vaihdettua samalla vaivalla kuin automatisoidun tasoylikäytävän rakentamisen paikan vierestä. EVR Cargon GE C36-7ai on kulkee tässä jostain syystä höyryveturimaisesti pitkä nokka edellä. Takana noin 70 vaunua täynnä hiiltä. Kyllä tuo kuitenkin on niin Tahkoluodon satamalle kuin Porin radallekin hyvä referenssi ja hyvä kuljetus näyttää, kun jaetaan rahaa niin kaupungin(satama) kuin valtionkin (rata). Tonnimäärä on niin suuri mitä tuossa kulkee. Eiköhän tässä ole takana ainakin ripaus politiikkaakin. En usko Putinin olevan pahoillaan, kun saa kuljetuksia pois NATO maista ja saa vähän kurittaa Baltian maita.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 296
|
« Vastaus #34 : Toukokuu 29, 2018, 20:54:27 » |
|
Mielenkiintoista raportointia! Jännää että logistiset yhteydet ovat ilmeisesti paremmassa kunnossa meille kuin Vladivostokiin...sieltä ympäri laivalla matka on ehkä 10000 kilometriä lyhyempi. Hyvä että tällä kertaa kävi näin. Kun katsoo karttaa niin voi vain ihmetellä miksi tämä järjestelmä toimii näin; ehkä se kertoo meidän suomalaisten kyvystä saada asiat rullaamaan oikeasti. Hyvä suomaialaiset! Hiililasti näkyy juuri sivuuttaneen Gibraltarin ja siirtyneen Välimerelle. Matkaa Intian itärannikolla, lähes Bangladeshin rajalla sijaitsevaan Paradipin satamaan on vielä ihan jonkin verran jäljellä. Matkalla on vielä merirosvojakin. Hiilijunat on pantu merkille Pispalassakin ja parikin naapuria on ihmetellyt ääneen, että mikä täällä oikein jyrisee ajoittain. Olen kertonut, että vanjan hiilivaunuja ne vain.. Joo, tänään taas jatkui tauon jälkeen kuljetukset. Aikalailla porua tärinästä ollut myös lehdistä. Aika vaikuttavasti maa kyllä tärisee kolmella dv12 veturilla ja 33 vokilla hiiltä. Taustaksi: Eestissä on ollut ajoittain paljonkin näitä transito-kuljetuksia - tulevat ja menevät, joten noiden varaan ei kannata juuri infraa rakentaa. Tässä hiilijuna Sillamäessä/Vaivarassa. Kuten näkyy, aina ei tasoylikäytäviä korvata silloilla, vaan tässä on käynyt suhteellisen vilkkaalla radalla toisin päin kun neuvostosillan elinkaari on tullut loppuun...luulisi että tuollaisen järkevän rakenteen osaset olisi saanut vaihdettua samalla vaivalla kuin automatisoidun tasoylikäytävän rakentamisen paikan vierestä. EVR Cargon GE C36-7ai on kulkee tässä jostain syystä höyryveturimaisesti pitkä nokka edellä. Takana noin 70 vaunua täynnä hiiltä. Kyllä tuo kuitenkin on niin Tahkoluodon satamalle kuin Porin radallekin hyvä referenssi ja hyvä kuljetus näyttää, kun jaetaan rahaa niin kaupungin(satama) kuin valtionkin (rata). Tonnimäärä on niin suuri mitä tuossa kulkee. Eiköhän tässä ole takana ainakin ripaus politiikkaakin. En usko Putinin olevan pahoillaan, kun saa kuljetuksia pois NATO maista ja saa vähän kurittaa Baltian maita. http://portofpori.fi/fi/ajankohtaisetSatama on alkanut rakentaa uusia raiteita hiilen purkuun Tahkoluotoon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 846
|
« Vastaus #35 : Toukokuu 29, 2018, 23:38:41 » |
|
Se on kyllä moraalisesti aika väärin (nyt näin, kohta jo muutenkin), että Suomessa aletaan panostamaan sellaiseen liiketoimintaan kuin hiilipisnekseen, se kun on niin mennyttä aikaa kuin vain olla voi. Hiili kuskataan varmaan jonnekkin maapallon köyhille alueille. Voisi verrata siihen että eihän aseitakaan saa viedä Suomesta kuin tosi tiukoilla ehdoilla. Lähimmän 10 vuoden aikana hiilen kanssa käy samalla tavalla kun tupakan kanssa, kyllä silloin näyttää tosi rumalta kun Porissa puretaan hiilijunia 10 raiteelta laivoihin ja se kuskataaan jonnekkin "pois silmistä".
Oliko vielä niin että se on ei julkista tietoa (liikesalaisuus) minne tämä hiili kuskataan. Johan näistä junista pöllyää hiiltä pienen hiilivoimalan verran Suomen luontoon, ja Eu määrää vielä perään että maiden "hiilitase" lasketaan maahantuodun hiilen määrästä, ei siellä käytetyn. Terveisiä vaan Porin satamajohtajalle.
Onhan se tietenkin myös suuri "meriitti" VR:le ottaa osaa tähän touhuun. Juna kulkee vihreätäkin vihreämmällä sähköllä mutta lasti on mustaakin mustempaa.
|
|
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Tero Korkeakoski
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 276
|
« Vastaus #36 : Toukokuu 30, 2018, 10:25:48 » |
|
Hiilestä voidaan tehdä määränpäässä vaikka mustaa väriainetta tai sitten sitä voidaan käyttää teräksen valmistuksessa, mistäs sinä Jouni sen tiedät.
Toisaalta, aika uhkarohkeaa lähteä rakentamaan näiden kuljetusten varaan yhtään mitään kun veli venäläinen voi laittaa stopin koska vaan. Kuten kävi 90-luvun teräskuljetuksille.
|
|
|
tallennettu
|
Mielipiteeni ja kommenttini ovat henkilökohtaisia mielipiteitä. Työasiat pidän omanani.
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2349
|
« Vastaus #37 : Toukokuu 30, 2018, 12:14:46 » |
|
Juha, annat ymmärtää yllä olevan kuvan olevan sinun ottamasi. Vasemmasta yläreunasta tarkkaan tihrustaen kuitenkin voi nähdä, että kuvan on todellisuudessa ottanut John McKeys. Älä lähetä muiden kuvia ominasi!
Hämmentävää, mutta Juha = John Minäkin olen harkinnut jotain lausuttavaa taiteilijanimeä, koska ulkomailla käydessä tulee hämmentäviä tilanteita.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 846
|
« Vastaus #38 : Toukokuu 30, 2018, 13:48:58 » |
|
No hiukan ehkä parantaa tämä antrasiitti tilannetta, mitenköhän sen käyttö teräksen valmistuksessa aiheuttaa päästöjä?. Toisaalta voihan sitäkin käyttää myös pelkästään polttamalla, mulla on siitä oiva esimerkki ihan tästä kotitalostani, isoisä laitatti tähän taloon 1967 vesikiertoisen keskuslämmityksen ja JäMä (Jäpsi ja Mäkinen) kattila nimenomaan käytti antrasiittiä. Muistan pikkuklossina kun sitä oli tuolla pihanperällä aina varastoituna laarissa kuorma-autolastillinen. Se oli muistini mukaan kiiltävämpää kuin hiili ja sen ominaispaino oli suurempi.
Teräksen valmistushan ei lopu koskaan, joten antrasiitin käyttö siihen on vain hyväksyttävä tulevaisuudessakin, mutta miksi Porin satama ei yritä hieman "valkaista" asiaa kertomalla, että kyse on antrasiitistä eikä törkyhiilestä?, ja kertomalla vielä että se menee jonnekkin vastuullisen teräksen valmistajan käyttöön (jos menee?). Onko vetureissa käytetty ollut aina nimenomaan hiiltä vaiko myös antrasiittiä?.
|
|
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 347
|
« Vastaus #39 : Toukokuu 30, 2018, 17:08:48 » |
|
No hiukan ehkä parantaa tämä antrasiitti tilannetta, mitenköhän sen käyttö teräksen valmistuksessa aiheuttaa päästöjä?. Toisaalta voihan sitäkin käyttää myös pelkästään polttamalla, mulla on siitä oiva esimerkki ihan tästä kotitalostani, isoisä laitatti tähän taloon 1967 vesikiertoisen keskuslämmityksen ja JäMä (Jäpsi ja Mäkinen) kattila nimenomaan käytti antrasiittiä. Muistan pikkuklossina kun sitä oli tuolla pihanperällä aina varastoituna laarissa kuorma-autolastillinen. Se oli muistini mukaan kiiltävämpää kuin hiili ja sen ominaispaino oli suurempi.
Teräksen valmistushan ei lopu koskaan, joten antrasiitin käyttö siihen on vain hyväksyttävä tulevaisuudessakin, mutta miksi Porin satama ei yritä hieman "valkaista" asiaa kertomalla, että kyse on antrasiitistä eikä törkyhiilestä?, ja kertomalla vielä että se menee jonnekkin vastuullisen teräksen valmistajan käyttöön (jos menee?). Onko vetureissa käytetty ollut aina nimenomaan hiiltä vaiko myös antrasiittiä?.
Siinä loppuu kuljetusyritykseltä ja satamalta aika äkkiä bisnes, jos ne rupeavat heristelemään asiakkailleen sormea, että hyi hyi. Jos nyt kuitenkin lähdettäisiin siitä, että kuljetusyrityksen tehtävänä ei ole lähteä arvioimaan laillisen tavaran sisällön moraaliutta tai epämoraaliutta. Ammattimaisen mielensäpahoittamisen pelikenttä on muualla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #40 : Toukokuu 30, 2018, 20:44:14 » |
|
No hiukan ehkä parantaa tämä antrasiitti tilannetta, mitenköhän sen käyttö teräksen valmistuksessa aiheuttaa päästöjä?. Toisaalta voihan sitäkin käyttää myös pelkästään polttamalla, mulla on siitä oiva esimerkki ihan tästä kotitalostani, isoisä laitatti tähän taloon 1967 vesikiertoisen keskuslämmityksen ja JäMä (Jäpsi ja Mäkinen) kattila nimenomaan käytti antrasiittiä. Muistan pikkuklossina kun sitä oli tuolla pihanperällä aina varastoituna laarissa kuorma-autolastillinen. Se oli muistini mukaan kiiltävämpää kuin hiili ja sen ominaispaino oli suurempi.
Teräksen valmistushan ei lopu koskaan, joten antrasiitin käyttö siihen on vain hyväksyttävä tulevaisuudessakin, mutta miksi Porin satama ei yritä hieman "valkaista" asiaa kertomalla, että kyse on antrasiitistä eikä törkyhiilestä?, ja kertomalla vielä että se menee jonnekkin vastuullisen teräksen valmistajan käyttöön (jos menee?). Onko vetureissa käytetty ollut aina nimenomaan hiiltä vaiko myös antrasiittiä?.
Siinä loppuu kuljetusyritykseltä ja satamalta aika äkkiä bisnes, jos ne rupeavat heristelemään asiakkailleen sormea, että hyi hyi. Jos nyt kuitenkin lähdettäisiin siitä, että kuljetusyrityksen tehtävänä ei ole lähteä arvioimaan laillisen tavaran sisällön moraaliutta tai epämoraaliutta. Ammattimaisen mielensäpahoittamisen pelikenttä on muualla. Jokaisen ihmisen tehtävänä on arvioida toimiensa moraalisuutta tai epämoraalisuutta. Eli jospa kuitenkaan ei tuosta ehdottamastasi lähdettäisi?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 846
|
« Vastaus #41 : Toukokuu 30, 2018, 21:25:25 » |
|
Tuukka: Avaatko hiukan tuota lausumaasi!. Sen verran lisäyksenä, että onko siitä vielä 10:kään vuotta kun Kimi R oli varsinainen ”malboromies”, miten on tänä päivänä, kohta parveketupakointikin pystytään kieltämään yksinkertaisella ääntenenenmistöllä yhtiökokokouksessa, onko siinä mitään järkeä, sen aika näyttää, synnyttää kyllä varsinaisen talopoliisijärjestelmän. Ps. itse en ole koskaan polttanut. Mutta niin kuin vanha sanonta kuuluu ”niin muuttuu maailma Eskoseni”, varmaan myös näissä hiiliasioissa, senkin aika näyttää.
|
|
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2349
|
« Vastaus #42 : Toukokuu 30, 2018, 21:43:32 » |
|
Nyt näiden ilmastopoliittisten muutosten jälkeen ollaan hyvin lähellä, että Briteissä hiilijunia kulkee vähemmän kuin Suomessa. Liitteenä kuljetettuja tonnimääriä.
|
|
|
|
Tuomo Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 32
|
« Vastaus #43 : Toukokuu 31, 2018, 07:34:37 » |
|
... Onko vetureissa käytetty ollut aina nimenomaan hiiltä vaiko myös antrasiittiä?.
Eikös ainakin Amiriikan höyryvetureissa käytetty Appalakkien antrasiittia.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1767
|
« Vastaus #45 : Kesäkuu 19, 2018, 20:30:52 » |
|
Uusien purkuraiteiden puolesta hiilijunien määrää voisi kasvattaa kolminkertaiseksi eli 6 junaparia. Taitaa nykyinen kapasiteetti Pori-Tahkoluoto välillä olla tiukilla jos kaikki ajettaisiin
Liikennettä mierontielle? Sitten vielä yksi silta Savonlinnaan ja vähän rataa Parikkalasta Elisenvaaraan. Kun tuo projekti saadaan valmiiksi, niin Vanja viekin hiilensä muualle.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2349
|
« Vastaus #46 : Kesäkuu 19, 2018, 21:50:13 » |
|
Uusien purkuraiteiden puolesta hiilijunien määrää voisi kasvattaa kolminkertaiseksi eli 6 junaparia. Taitaa nykyinen kapasiteetti Pori-Tahkoluoto välillä olla tiukilla jos kaikki ajettaisiin
Liikennettä mierontielle? Sitten vielä yksi silta Savonlinnaan ja vähän rataa Parikkalasta Elisenvaaraan. Kun tuo projekti saadaan valmiiksi, niin Vanja viekin hiilensä muualle. Luultavasti joku vielä oikeasti käyttää tätä faktaa mierontien kunnostamisen verukkeena poistamalla ensin puolet faktoista.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 415
|
« Vastaus #47 : Kesäkuu 20, 2018, 00:01:14 » |
|
"Kalliiksi käyvän kaksoisraiteen Kokemäki-Tampere välille, sekä myös Tampereen ratapihan ohittavan pohjoisen suunnan kolmioraiteen puute uhkaavat sekä Rauman ja Porin satamien kasvupotenttiaalia." Siitä on hyvä aloittaa puheet. Kylkiäisenä uutuutena palaavat liikennepaikat ovat bonusta sille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 846
|
« Vastaus #48 : Marraskuu 23, 2018, 08:00:06 » |
|
Porin sataman hiilijunien tärinä sapettaa asukkaita – "Talo nitisee ja natisee liitoksistaan kuin maanjäristyksessä" https://yle.fi/uutiset/3-10520783?origin=rss – Kivihiilijunat ovat laillista terrorismia. Vähemmän painoa, vähemmän junia, niin kaikilla säilyy mielenterveys ja talot ehijnä, Kojo sanoo. Hiilikuljetukset Porin satamaan lisääntyvät vielä tulevaisuudessa, kun Tahkoluodon uusi hiiliterminaali otetaan käyttöön. Hänen laskujensa mukaan junia menee tällä hetkellä 5-6 vuorokaudessa, kun alun perin asukkaille oli kerrottu, että määrä olisi yksi päivällä ja yksi yöllä. Mitenköhän on 20 luvun loppupuolella, kun hiilen käyttö Suomessa pitäisi lopettaa kokonaan. Eli sopiiko tähän kuvioon(imago), että Suomessa kuitenkin roudataan tätä ”törkytavaraa” vielä silloin suuria määriä. No voipi käydä niinkin, että tähänkin pisnekseen löytyy sitä ennen "kustannustehokkaampi" vaihtoehto. No ompahan meillä Porissa sitten tulevaisuuden varalta huippunykyaikainen hiilisatama. Uushankintahinta 70 miljoonaa euroa, nythän se ostettiin halvemmalla konkkapesästä Virosta. Tässä vielä linkki edelliseen https://yle.fi/uutiset/3-10465244
|
|
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 23, 2018, 10:18:48 kirjoittanut Jouni Halinen »
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 281
|
« Vastaus #49 : Marraskuu 23, 2018, 15:20:39 » |
|
"Kalliiksi käyvän kaksoisraiteen Kokemäki-Tampere välille, sekä myös Tampereen ratapihan ohittavan pohjoisen suunnan kolmioraiteen puute uhkaavat sekä Rauman ja Porin satamien kasvupotenttiaalia." Siitä on hyvä aloittaa puheet. Kylkiäisenä uutuutena palaavat liikennepaikat ovat bonusta sille.
Jos ajatusleikkinä näin massiivinen investointi olisi nyt tai lähitulevaisuudessa realistinen, niin olisiko vaihtoehtoisesti järkevämpää rakentaa kaksoisraiteeksi vain osuus Kokemäki-Äetsä ja sen lisäksi (myös nopean henkilöliikenteen mahdollistava) osuus Äetsä-Toijala (yksiraiteisena)? Tästä olisi alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna monia etuja, esimerkiksi Porista ja sähkömottiliityntäliikenteen kanssa myös Raumalta matka-ajat pääkaupunkiseudulle olisivat kumipyöriin verrattuna nykyistä huomattavasti kilpailukykyisemmät. Tavarajunien suunnat ovat sellaiset, että kapasiteetin näkökulmasta molemmat radat Kokemäeltä länteen kuin myös Äetsästä itään pelaisivat varmasti yksiraiteisina.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|