Resiina 3/2017

[Jonne Seppänen]

200. Resiina-lehti on vielä painossa, postitukset alkavat toivon mukaan pikapuoliin marraskuun puolella. Oma aikataulumme hieman venyi joka aiheuttaa lisäviivytystä kirjapainon alkuperäiseen aikatauluun muiden jonossa olevien töiden takia. Mutta tulossa on!

[Lari Nylund]

Kiitos ajatusten lukemisesta ja tiedottamisesta. Just illalla mietin onkohan lehti kadonnut postituksen yhteydessä. Hyvää kannattaa odottaa ja talkootyönä tehtävän lehden toimituskunnalle antaa aikaa. Tiedottaminen asiasta toki otetaan ilolla ja ymmärryksellä vastaan.

[Jorma Rauhala]

Jonnen omasta alatunnisteesta löytyvät ratapiha.com-kuvat ovat kai Tyttö&Juna-kategoriaa?

[Jonne Seppänen]

Jonnen omasta alatunnisteesta löytyvät ratapiha.com-kuvat ovat kai Tyttö&Juna-kategoriaa?

Kappas näyttäisi enemmän olevan nimenomaan sitä ensimmäistä. Näköjään nettisivujen päivitys hoitunut 10 vuoden tauon jälkeen automaattisesti

[Jonne Seppänen]

Tiedoksi vielä: kolmosnumero ei kuulemma ole vielä ennättänyt postin viiveiden takia joka kolkkaan. Itselle tuli keskiviikkona. Ikävästi useampi viivytys tämän numeron osalta, mutta eiköhän alkuviikosta tule nyt paitsi jääneille..

[Ari Elenius]

Resiinassa 3/2017 oli erittäin mielenkiintoinen ja asiantunteva artikkeli "Rautatietapahtumia Suomen itsenäisyyden ajalta". Oli ainoastaan yksi miinus: Miksi vanhat rajat oli piirretty täysin pieleen, sekä Karjalan että Sallan-Kuusamon osalta? Nykyinen raja sensijaan on piirretty pilkuntarkasti oikein ihan jokaisen mutkankin osalta. Vanha raja kulki paljon idempää, puoli Laatokkaa kuului Suomeen, ja vanha raja erkanikin paljon pohjoisempaa. Asian olisi etukäteen voinut hyvin tarkistaa vanhoista kartoista, mutta kun ei niin ei.

[Erkki Nuutio]

Luulisi jo johtajien päästäneen postiljoonit ruohonleikkuu- ja lumenluontitöistä jakamaan III luokan postia (kuten Resiina 3/2017) meille IV luokan ihmisille (Suomen kansalaisille).
Onko tällainen touhu selitettävissä muutoin kuin postijohtajien optioilla?
1964-mallin postiljoonina en ymmärrä.

[Timo Oinonen]

On tainnu ruohonleikkuri tukehtua lumeen koska Resiinaa ei vieläkään ole näkynyt täällä susirajan takana. Toisaalta päivän posti taitaa olla vieläkin tulematta 

[Robert Sand]

Ei ole myöskään Pohjanmaan Alaveteliin vielä saapunut. Pidedän peukut ja toivon että vielä tällä viikolla tulee.

[Petri Sallinen]

Jos yhtään lohduttaa, niin ei lehteä Espoossakaan ole näkynyt.

[Teppo Niemi]

Luulisi jo johtajien päästäneen postiljoonit ruohonleikkuu- ja lumenluontitöistä jakamaan III luokan postia (kuten Resiina 3/2017) meille IV luokan ihmisille (Suomen kansalaisille).
Onko tällainen touhu selitettävissä muutoin kuin postijohtajien optioilla?
1964-mallin postiljoonina en ymmärrä.

Ja olen kuullut viimekesältä, että poliisiviranomaisetkaan eivät luota enää postin kuljetusnopeuteen. Lupa pitu hakea poliisilaitokselta, koska posti on niin epäluotettava!

[Juha Kutvonen]

Asiakkaan unohtaminen tärkeysjärjestyksen häntäpäähän tuntuu olevan yhteistä sekä Suomen Postin, että VR:n toiminnalle nykypäivänä.

Esimerkkinä 1. luokan kirje Helsingin sisällä, jonka toimittamiseen tässä taannoin meni viikko! Muutenkin tuntuu, että Helsingissä postia jaetaan vain kerran viikossa, yleensä torstaisin.

Resiinaa odotellen...

[Timo Salminen]

Resiina tuli 11100:aan. Taisivat tuoda resiinalla...

(Sijapääte korjattu.)

[Timo Oinonen]

Ja 81720 kuittaa Resiinan saapuneen viimein  pääteasemalle.

[Petri P. Pentikäinen]

51540 kuittaa, saapunut jakoauton oikeanpuoleisesta sivuikkunasta pudottaen postilaatikkoon, joka 23 m pääraiteen keskilinjasta länteen.

Onnittelut vireälle 200-kertaiselle!

[Otto Karikoski]

04430:aankin kolahti juhlanumero tänään.

[Miika Tuomela]

28660 kuittaa myös.

[Petri P. Pentikäinen]

Katsaus satavuotiaan Suomen rautatietapahtumiin on kuin kilo ketsuppia, johon on käytetty kaksi kiloa herkullisia tomaatteja.

Pienenä korjauksena, että sivun 39 jääkiekon MM-kisajunia mainostava juliste on tehty vuoden 1965 Tampereen kisoihin. Neidon mailan lavassa on kyseisten kisojen logo, joka esiintyy täälläkin yhdessä kuvassa: http://vaunut.org/kuva/89134

[Jyrki Talvi]

86300 kiittää ja kuittaa Resiinan saapuneeksi hyvä lukupaketti jälleen.

[Simo Virtanen]

33250 kuittaa ja kiittää huikean hienosta lukupaketista.

[Tuomas Pätäri]

Saapui eilen myös 00910:aan. Oikein mielenkiintoiselta näyttää, vaikka tarkempi perehtyminen jäänee ensi viikolle (luettavien jonossa ei etuilla!)

[Timo Salminen]

Miksi vanhat rajat oli piirretty täysin pieleen, sekä Karjalan että Sallan-Kuusamon osalta?

Sivuilla 26 ja 27 on asiavirhe, joka kuuluu tavallaan samaan sarjaan tuon raja-asian kanssa: kummallakin sivulla Moskovan vuoden 1940 rauhansopimusta nimitetään välirauhansopimukseksi. Sitähän se nimenomaan ei ollut vaan oikea rauhansopimus. Se alettiin vain suomalaisessa propagandassa esittää pelkkänä välirauhansopimuksena, koska valmistautuminen uuteen sotaan yhdessä Saksan kanssa alkoi käytännössä saman tien. Moskovan välirauha solmittiin 1944 ja vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

Sivuilla 25 ja 26 esiintyy oikein sana "rauhanehdot" vuoden 1940 sopimuksen ehtojen nimityksenä.

Sivulla 16 sanotaan, että Pönttövuoren tunnelin kiskotus olisi valmistunut talvella 1919. Pitäisi käsitykseni mukaan olla 1918. Seuraavana talvena valmistuneenahan sillä ei olisi ehtinyt olla mitään vaikutusta käytyyn sotaankaan.

Aikatauluvertailuissa jäin miettimään ja vähän ihmettelemäänkin yhtä asiaa. Sivulla 17 luvataan vertailussa olevan kunkin vuoden nopein junayhteys Helsingistä Tampereelle. Kuitenkin vuoteen 1968 asti vertailujunana on aina yöjuna, vaikka se tuskin on ollut ainakaan kaikkina vuosina nopein yhteys - vai miten asian laita on? En ole itse nyt ehtinyt ryhtyä tekemään vertailevia selvityksiä.

[Erkki Nuutio]

Moskovan rauha 1940 koettiin alussa välirauhaksi koska kuviteltiin, että Euroopassa käynnistyneen sodan päätyttyä pidetään rauhankokous, kuten I maailmansodan päätyttyä pidettiin Versaillesissa.
Kyse ei ollut propagandasta, vaan Talvisodan ja rauhan vääryydestä kärsineiden tavallisten kansalaisten, etenkin evakkojen toiveajattelusta.
Se oli monelle vääryyttä kärsineelle tarpeellinen henkinen oljenkorsi. Tällaista vääryyttä  kokemattoman ihmisen ei pidä pilkata typertyneiden ihmisten hakemaa pakotietä.

On täysin virheellistä kuvitella että uutta sotaa olisi heti alettu valmistella.
Suorastaan mieletön on väite, että olisi ryhdytty valmistelemaan hyökkäystä Saksan kanssa.
Saksa oli 22.6.41 asti Neuvostoliiton kumppani. Kumppani pelasti Saksan Brittien taloussaarrolta öljyn, viljan ja muiden sotimiselle välttämättömien materiaalien massiivisena toimittajana.
Jopa Brittien kansainyhteisöstä peräisin ollut kumi tuli Saksalle Neuvostoliitosta.

Talvisodan päätyttyä Saksaa VIHATTIIN Suomessa, jopa ne harvat natseja ihannoineet.
Suomen johto (Ryti, Mannerheim, Tanner) toimi rauhan tultua 1940 vastuuntuntoisesti:

1/ Käytiin tiiviitä neuvotteluja etenkin Britannian kanssa sotakauppasopimuksesta.
    Oltiin jo lähelle tulosta kun puolustuksensa täysin tyrineet Norja ja Tanska kukistuivat.
    Tästä johtuen Suomi Ruotsin kanssa joutui Saksan ja sen liittolaisen piirittämäksi.
    
2/ Hankittiin aseita ja ammuksia mistä vain saatiin ja linnoitettiin puolustusta varten.
    Neuvostoliitto painosti koko ajan ja kerjäsi Saksalta lupaa hyökätä Suomeen.

3/ Aloitettiin määrätietoisesti evakkojen asuttaminen ja sodan tuhojen korjaaminen.

Saksan alettua valmistautua itähyökkäykseen, heräsi sen kiinnostus Suomeen.
Suhteet lämpenivät. Välttämättömät vilja-, poltto- ja voiteluaine- ja asetoimitukset alkoivat.
Sotilasneuvottelut konkretisoituivat sensijaan vasta viime viikkoina ennen Barbarossaa.

Kun Saksan hyökkäyksen toteutuminen alkoi selvitä, oli Suomella välttämätön tarve:
Välttää joutumasta Saksan ja Neuvostoliiton sotamaastoksi ja turvata kansanhuolto.  
Valtio- ja sotilasjohtomme onnistui tässä käsittämättömän hyvin.

Saksalle Suomi asetti ehdottoman vaatimuksen: Suomi ei aloita sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
Se ei salli Suomessa olevien saksalaisjoukkojen hyökätä tai muuten loukata neuvostorajoja Suomen kautta ennenkuin Neuvostoliitto on aloittanut sodan Suomea vastaan.
 
Suomi ja Saksa toimivat juuri tällä tavalla: Barbarossa alkoi 22.6.41 ja Suomi pysyi sodan ulkopuolelle. Miehistöjunat kulkivat Hangon tukikohdan ja Leningradin väliä ja pikajunat Helsingin ja Leningradin väliä.
Mutta sitten 25.6.41 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen lähes 500 koneella ja pommitti noin 20 Suomen paikkakuntaa ja aiheutti suuria henkilö- ja omaisuustuhoja.
Se aloitti näin jatkosodan.
Suomen armeija oli tällöin osin asettunut, osin vasta asettumassa puolustusryhmitykseen. Liikekannallepanokutsut oli lähetetty vasta 17.6.41.

Kirjoitin näin laajasti, jotta suomettumisen aikainen hölynpöly Suomen syyllisyyksistä vihdoin loppuisi. Olen silti voinut tarkastella vain päälinjoja Välirauhan aikaista tapahtumista.
Mahdolliset syytökset pienimpienkin yksityiskohtien vaikutuksestanäihin  päälinjoihin voin oikaista, mutta sitä ei liene tarpeen tehdä Vaunut-sivuilla.

On siis hölynpölyä, että Moskovan rauhaa 1940 alettiin "suomalaisessa propagandassa esittää pelkkänä välirauhansopimuksena, koska valmistautuminen uuteen sotaan Saksan kanssa alkoi käytännössä samantien." Tämä on täyttä hölynpölyä!
 

[Jonne Seppänen]

Kiitokset tässä vaiheessa palautteesta koko toimituskunnan puolesta. Valitettavasti aina lehteen jää virheitä ja 88 sivuisessa lehdessä työmäärän kasvaessa kasvaa myös asia/huolimattomuus/painovirheiden määrä.

Virheet pyritään kuitenkin korjaamaan mieluiten aina seuraavassa numerossa. Täten toivonkin että lähettäisitte mahdolliset huomiot sähköpostitse toimitus@resiinalehti.fi. Toimitussihteerin sanoin aina ilmestyy seuraava numero jos edellisessä on korjattavaa

Noissa aikatauluissa kävi kuvatekstiä kirjoittaessa itselle ajatusmoka, ajatus oli vaihtaa vertailu nopeimpiin yhteyksiin kun alkuperäinen vertailu oli tehty ajatellen matkustajamäärällisesti suosituinta yhteyttä. Karttojen suhteen on annettava täysi tunnustus Jarmolle suuresta työpanoksesta, mainituista pienistä epätarkkuuksista huolimatta ne toimivat mainiosti suunnitellussa tarkoituksessaan:  kuvaamassa rataverkkomme kehitystä.

[Jarmo Puntanen]

Suomi ja Saksa toimivat juuri tällä tavalla: Barbarossa alkoi 22.6.41 ja Suomi pysyi sodan ulkopuolelle. Miehistöjunat kulkivat Hangon tukikohdan ja Leningradin väliä ja pikajunat Helsingin ja Leningradin väliä.
Mutta sitten 25.6.41 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen lähes 500 koneella ja pommitti noin 20 Suomen paikkakuntaa ja aiheutti suuria henkilö- ja omaisuustuhoja.
Se aloitti näin jatkosodan. "

 

Ajopuuteoriaan ehkä joku amatööri vielä visusti uskoo, mutta eivät asiaa ammatikseen tutkivat.


"Esa Mäkinen
Helsingin sanomat

Suomi ei käynyt jatkosodassa erillissotaa vaan oli natsi-Saksan liittolainen. Näin ajattelee enemmistö 28 historian professorista, joilta Helsingin Sanomat kysyi, onko perusteltua puhua erillissodasta.

Professoreista kuusi oli erillissodan kannalla, 16 vastasi ei, ja loput eivät antaneet suoraa vastausta.

Salzburgissa 25.5.1941, Helsingissä 2.-6.6.1941 ja Kielissä 6.6.1941 käydyissä neuvotteluissa Suomi ja Saksa sopivat konkreettisesta sotilaallisesta yhteistyöstä. Varsinaista kirjallista sopimusta ei tehty. Saksalaiset neuvottelijat paljastivat suomalaisille Barbarossa-suunnitelmasta ainoastaan Leningradin suunnan hyökkäyksen pääpiirteet. Näissä neuvotteluissa sovittiin suomalaisten liikekannallepanon ajankohdasta, saksalaisjoukkojen tulosta Pohjois-Suomeen ja Suomen armeijan päävoimien hyökkäyksen liittymisestä Saksan hyökkäykseen Neuvostoliiton Leningradin suunnalla. Saksalaisten toiminta-alueeksi sovittiin Oulun ja Oulujärven pohjoispuolinen alue, lisäksi suomalaiset suostuivat alistamaan saksalaisarmeijalle Pohjois-Suomen puolustamiseen suunnitellun sodanaikaisen armeijakunnan (III AK). Saksan Norjan armeijan ja Suomen Päämajan johdossa olevien joukkojen väliseksi vastuurajaksi sovittiin Oulu-Oulujärvi-Lentiira-Sorokka."

http://nimierkki.blogspot.fi/
http://nimierkki.blogspot.fi/2007/01/jatkosodan-alku.html