Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #4 : Tammikuu 11, 2018, 13:03:20 » |
|
1920-luvun loppupuolella Kai Donnerin, Th. Svedlinin ja Heikki Nurmion toimittamasta Suomen vapaussota I-VIII (Gummerus) -kirjasarjasta voi poimia Mannerheimin päämaja- ja esikuntajunan muoto- ja sijaintitietoja. Tiedot ovat lähinnä osista III ja VIII. Tässä junassa oli ulkopuolisiin linjoihin kytkettävät sähkötyslaitteet ja mukana kulkuvälineitä. Esimerkiksi S. Vapaussota I s.183 esittää Vilppulassa noin 21.3.18 luultavasti Mannerheimin junaa, jonka veturin 269:n kulkutasolla on Harley Davidson. Kulkee vaikka rikotulla radalla, jos ei töyssyistä piittaa ja kuulia väistelee. Epäilemättä myös hevosvaunu otettiin tarvittaessa mukaan.
Viestiyhteyksien ylläpitämiseksi ei kyseisiä vaunuja usein liikuteltu, vaan Mannerheim ja osa päämajasta (lähinnä sen yleisesikunta) liikkui tällöin tarvitsemillaan vaunuilla. Ilmeisesti näin tapahtui esimerkiksi 8.3. Mannerheimin neuvotellessa Kauhajoella Wetzerin ja Linderin kanssa ja palatessa sitten Suupohjan radalta Seinäjoelle.
Esikuntajunia oli useita (esimerkiksi Wetzerillä ja Sihvolla) eri ratoja seuralleilla rintamilla, mutta näissä junissa ei ollut viesti- eikä kulkuvälineitä.
Mannerheimin juna oli sotajohdon majoitus- ja yöpymistila noin kahden kuukauden ajan. Koska tämä aika päättyi noin 10.-15.4., jolloin päämaja muutti kiinteisiin tiloihin Mikkeliin, on junaa alettu koota lopulliseen muotoonsa Seinäjoella noin 10.2. alkaen. Ravintola- ja makuuvaunujenkin kulku Helsinki-Pietari -välillä päättyi joskus 1917 loppupuolella. Sen vuoksi niitä lienee siirretty Helsingin-Oulun-Tornion juniin ja siksi lienee niitä jäänyt ehkä juuri Seinäjoelle.
Kuljetuksista päämajassa vastasi 18.2. lähtien Etappiesikunta (johdossa G.Theslöf ja 7.3. alkaen Rudolf Walden) ja sen alainen Liikenneosasto. Helmikuun alussa "Esikunnan jäsenet olivat, mikäli vain tila salli, majoitetut asema-alueelle sijoitettuun junaan, ateriat nautittiin asemaravintolassa. Kaikilla, niin esikunnan jäsenillä kuin muillakin, tuntui olevan vapaa pääsy asioineen ylipäällikön luo".
Ylipäällikkö määräsi esittelyn tapahtuvaksi 10.2., jolloin oli päätettävä mm. komendantuurin perustamisesta ja uudelleenjärjestelyistä junassa, johon päämaja oli sijoitettu. "Vaunujärjestystä muutettiin tämän jälkeen niin, että etummaisiksi tulivat ne vaunut, joihin operatiivisen osaston ja yhteysjaoston henkilökunta oli aiottu, senjälkeen toimisto ja operatiivisen osaston työhuone, sitten ravintolavaunu ja lopuksi ylipäällikön ja päämajan vanhimpien virkailijoiden vaunut." "Juna oli näihin asti seissyt aivan aseman edessä, mutta nyt se vaihdettiin sivuraiteelle ja ympäröitiin korkealla rautalanka-aitauksella, jonka piti olla suojana yllätyksien varalta ja samalla helpottaa puheillepyrkivien valvontaa." Työrauha ja eristyneisyys lisääntyi senkin kautta, että suurin osa päämajan henkilöstöä tästälähtien nautti ateriansa ravintolavaunussa, eikä asemaravintolassa. Toimenpiteet toteutettiin päämajan komendantin, ruotsalaisen kapteeni Petersénin johdolla. Ylipäällikön palatessa 11.2. Vaasasta olivat nämä työt jo sangen pitkällä. Vaunuja junassa oli siis ainakin 7 kpl. Ilmeisesti kaksoisveto oli tarpeen.
Osa vaunuista sekä Mannerheim ja päämajan yleisesikunta siirtyi ilmeisesti Haapamäelle noin 16.3. Sitä ei kuitenkaan katsottu sopivaksi paikaksi, ja Seinäjoelle palattiin 20.3. 20.3. irroitettiin lennätinlinjat Seinäjoella ja koko juna siirtyi Vilppulaan, jonne saavuttiin 21.3. Koska lennätinyhteyksiä ei heti saatu, jatkoi tärkein osa junasta Orivedelle ja pysähdyttiin Siitaman pysäkillä neuvotteluihin. Illalla palattiin Vilppulaan, jossa lennätinyhteydet jo toimivat.
Yksiraiteinen rata ja sen pikku pysäkki Suinulassa 23.3. ja 25.3. Vehmaisten itäpuolella ajettu tukkoon, kun miehistöjunia ei viety aina tyhjentyneinä vuorollaan takaisinpäin. Kävi kuten Itä-Karjalassa 1941 ennen kuin kenraalimajuri Roos nimitettiin kuljetusdiktaattoriksi.
27.3. Mannerheim ja osa junasta päämajasta siirtyi Kangasalan asemalle ja muut muu jäi vielä Vilppulaan. Tampereen kukistuttua lähti Mannerheim päämajan yleisesikunnan kanssa oletettavasti osalla vaunuista (varmaan Tampereen ja Haapamäen kautta) Antreaan, palaten Tampereelle 8.4. Ilmeisesti muu osa junasta oli jätetty 7.4. Tampereelle.
Päämaja muutti kiinteisin tiloihin Mikkeliin 10.4. alkaen ja sijoitus ja majoitus junaan päättyi. Mitä junalle ja sen vaunuille sen jälkeen tehtiin, ei paljastu kirjoista. Kuitenkin Viipurin pian valloituksen 29.4 jälkeen Mannerheim esiintyy Viipurin asemalla ilmeisesti aiemman junansa kanssa. Vaunuista yhdessä erottuu numero 2228.
|