Valtion rataverkko

[Jari Välimaa]

 
Uudet rautatieliikenteen kuljetuskäytävät tarkastelussa pohjoisella alueella– tavaraliikenteen potentiaali vaihtelee eri rataosuuksilla

12.2.2026

"New North -hankkeessa laadittu selvitys tarkastelee uusien ja nykyisten rautatiekäytävien roolia tavaraliikenteessä ja tulevaisuuden kuljetusvirroissa Pohjois-Euroopassa

Nyt valmistuneessa selvityksessä tarkastellaan rautatieliikenteen uusia ja kehittyviä kuljetuskäytäviä Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa. Selvityksen lähtökohtana on ollut tunnistaa erityisesti uusien rautatieyhteyksien merkitys tavaraliikenteelle sekä arvioida niiden tulevaisuuden kuljetuspotentiaalia suhteessa nykyiseen rataverkkoon. NewNorth on hanke, joka keskittyy pohjoisten alueiden liikenteeseen, logistiikkaan ja toimitusvarmuuteen. Hanke kattaa Lapin, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen yhteistyön Suomessa, Merenkurkun neuvoston Kvarkenin sekä Västerbottenin ja Norrbottenin alueet Ruotsissa, sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin alueet Norjassa.

Eurooppalainen raideleveys voi kuitenkin olla perusteltu ratkaisu uusilla rautatiekäytävillä tai rajat ylittävissä yhteyksissä muista näkökulmista. Tunturirata nousee selvityksessä esiin poikkeuksena, jossa eurooppalainen raideleveys voisi olla toimiva osa laajempaa kokonaisuutta. Tässä selvityksessä ei käsitelty sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden tai henkilöliikenteen näkökulmaa. Nämä tekijät huomioiden eurooppalaisen raideleveyden lisäarvo ja merkitys voi olla laajempi.

Ruotsissa rakenteilla oleva Uumajan ja Luulajan välinen Norrbotniabanan vahvistaa rannikon teollisuuden yhteyksiä ja tarjoaa tavaraliikenteelle vaihtoehtoisen reitin nykyisen pääradan rinnalle pitkällä aikavälillä."

https://kainuunliitto.fi/uudet-rautatieliikenteen-kuljetuskaytavat-tarkastelussa-pohjoisella-alueella-tavaraliikenteen-potentiaali-vaihtelee-eri-rataosuuksilla/

[Jari Välimaa]

Itäradan yleissuunnitelman ja mittausperustan hankinnat ovat käynnistyneet

20.3.2026

"Itäradan yleissuunnitelman ja mittausperustan hankinnat on julkaistu Hilmassa. Yleissuunnittelu toteutetaan yhteistoiminnallisena suunnitteluhankkeena ja kilpailutetaan neuvottelumenettelyllä.  Mittausperusta kilpailutetaan avoimella menettelyllä, jossa valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin hinta.

Yleissuunnitelman laatiminen koostuu kahdesta osasta

Yleissuunnitelman laatiminen on jaettu kahteen kokonaisuuteen:

Osa A: Lentorata – Porvoo
Osa B: Porvoo – Koria.

Osat A ja B kilpailutetaan yhtenä hankintana neuvottelumenettelynä. Ehdokas tai ehdokasryhmittymä voi tarjota yhtä tai useampaa osaa. Osallistumishakemus jätetään Cloudiassa 30.3.2026 klo 13.00 mennessä."

https://www.itarata.fi/itaradan-yleissuunnitelman-ja-mittausperustan-hankinnat-ovat-kaynnistyneet/

[Jari Välimaa]

Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasaistettu perusteltu päätelmä on julkaistu

"Lentorata-hankkeen yhteysviranomainen on antanut ajantasaistetun perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävimmistä ympäristövaikutuksista.

Lentoradasta laadittiin vuosina 2022–2023 YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), josta hankkeen yhteysviranomainen, Uudenmaan ELY-keskus, antoi perustellun päätelmänsä helmikuussa 2024. Osana yleissuunnittelua Lentoradan linjausta muutettiin keväällä 2025 siten, että linjaus liittyy päärataan jo Keravan aseman eteläpuolella. Yhteysviranomainen edellytti 4.6.2025 antamassaan lausunnossa, että ympäristövaikutusten arviointiselostusta täydennetään uuden linjauksen osalta.

Lentoradan YVA-selostuksen täydennys asetettiin nähtäville Ympäristöhallinnon verkkopalveluun 8.12.2025, ja siitä oli mahdollisuus antaa lausuntoja ja jättää mielipiteitä hankkeen yhteysviranomaiselle 1.1.2026 saakka. Nähtävillä olon aikana raportti oli luettavissa sekä verkossa että painettuna myös kaikissa hankealueen kunnissa eli Helsingissä, Vantaalla, Keravalla ja Tuusulassa.

Yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toimi 31.12.2025 saakka Uudenmaan ELY-keskus. Tammikuun 2026 alusta lähtien Lupa- ja valvontavirasto on korvannut alueelliset ELY-keskukset YVA-lainsäädännön tarkoittamana yhteysviranomaisena. Täydennettyä arviointiselostusta koskevia lausuntoja yhteysviranomaiselle toimitettiin 15, mielipiteitä 10."

https://lentorata.fi/ymparistovaikutuksia-koskeva-ajantasaistettu-perusteltu-paatelma-on-julkaistu/

[Jari Välimaa]

Maakuntajohtaja Tytti Määtän Pohjois-Savo 2040: ”Lisää syitä tulla ja jäädä”

"Miltä näyttää Pohjois-Savo 2040-luvulla, kun Itärata parantaa koko itäisen Suomen saavutettavuutta? Maakuntajohtaja Tytti Määtän visiossa maakunnan kasvu on vauhdittunut, yrityksille avautunut uusia mahdollisuuksia ja arki sujuu. Jotkin asiat myös pysyvät ennallaan: ”Kuuluisa savolainen lupsakkuus ja tarinankerronnan kulttuuri tuovat omaleimaisuutta ja lämpöä.”

2040-luku ei ole Pohjois-Savon maakuntajohtajalle Tytti Määtälle kaukaista tulevaisuutta, vaan vauhdilla lähestyvä etappi. Aivan kuten rautateitä, myös maakunnan tulevaisuutta suunnitellaan vähintään vuosikymmenten aikajänteellä.

Niinpä oman maakunnan tulevaisuuden visiointi parinkymmenen vuoden päähän ei vaadi kristallipalloa, sillä suunnitelmat ovat olemassa. Enemmän kyse on siitä, mitkä suunnitelmista toteutuvat ja missä järjestyksessä. Maakuntajohtaja näkee, että Itäradan myötä moni positiivinen kehityskulku saa tuulta siipiensä alle.

”Itärata on paljon enemmän kuin yksittäinen liikennehanke. Uudessa nopeassa raideyhteydessä on kyse koko Itä-Suomen alueen elinvoimasta, saavutettavuudesta, turvallisuudesta ja kilpailukyvystä kauas tulevaisuuteen. Kun liikennöinti Itäradalla alkaa, vaikutukset näkyvät lyhyempinä matka-aikoina ja parempina yhteyksinä sekä siinä, miten Pohjois-Savo ja sen vahvuudet pääsevät kehittymään.”"

https://www.itarata.fi/maakuntajohtaja-tytti-maatan-pohjois-savo-2040-lisaa-syita-tulla-ja-jaada/

[Jari Välimaa]

Pääjohtaja Wihlman: Yhteinen varautumisen liikennejärjestelmäsuunnitelma vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä

 26.3.2026

"Pohjoismaiden liikenneministerit sopivat 11.3.2026 yhteisestä varautumisen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jonka tavoitteena on varmistaa, että vahva, toimiva ja kriisinkestävä pohjoismainen liikennejärjestelmä, joka pysyy toimintakykyisenä kaikissa turvallisuustilanteissa. Maamme Nato-jäsenyyden myötä pohjoismainen liikennejärjestelmä on noussut keskeiseksi turvallisuuskysymykseksi, jossa korostuvat tarve vahvistaa sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Suunnitelmassa korostuvat myös vaihtoehtoisten logististen reittien ja pohjoisen infrastruktuurin kehittäminen ja keskeiset kuljetuskäytävät, kuten Narvik–Tornio–Haaparanta–Pohjois-Suomi, ovat olennaisia niin logistiikan kuin turvallisuuden kannalta.

Keskiössä on niin sanotun kaksikäyttöisen infrastruktuurin kehittäminen, joka palvelee sekä siviili- että sotilastarpeita. Esimerkkinä tästä Pohjois-Suomen rautatieverkon Ruotsiin eurooppalaisella raideleveydellä Rail Nordica -hanke, jonka suunnittelu on Väylävirastossa käynnissä."

https://vayla.fi/-/paajohtaja-wihlman-yhteinen-varautumisen-liikennejarjestelmasuunnitelma-vahvistaa-pohjoismaista-yhteistyota

[Jari Välimaa]

Länsiradan ratasuunnitelma Espoon ja Histan välillä lainvoimaiseksi

25.3.2026

"Länsirata Oy:n laatima ratasuunnitelma Espoon ja Histan väliselle uuden raideyhteyden rakentamiselle on saanut lainvoiman. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom hyväksyi ratasuunnitelman 9.10.2025 ja kuulutti hyväksymispäätöksen 10.11.2025. Hyväksymispäätös oli nähtävillä 17.12.2025 asti eikä siihen tullut käsiteltäviä valituksia, joten päätös tuli lainvoimaiseksi.

Espoo–Hista-ratasuunnitelma on osa Espoo–Lohja-ratasuunnitelmakokonaisuutta sekä Länsiradan kokonaishanketta, eli Helsingin ja Turun välisen luotettavan ja nopean raideyhteyden rakentamista lähi- ja kaukojunaliikenteelle. Espoon ja Histan välille suunnitellaan rakennettavaksi uutta raideyhteyttä.

Espoo–Hista-ratasuunnitelma on noin 10 km pitkä kaksiraiteinen sekaliikennerata, joka alkaa eteläsuunnasta katsottuna Espoosta nykyisistä rantaradan raiteista. Sen varrelle sijoittuu yksi uusi liikennepaikka, Hista, ja yksi asemavaraus, Myntinmäki. Suunniteltu rata alittaa Kehä III-valtatien pitkässä tunnelissa ja ylittää tärkeitä vesistökohteita (Espoonjoki, Gumbölenjoki, Kvrarnträsk, Svartbäckträsket) ratasilloilla. Radalle on suunniteltu myös eteläsuunnasta katsottuna ennen uutta asemaa pitkä alikulkusilta, joka alittaa nykyisen Turun moottoritien. Suunnitelma sisältää myös uuden Histan asema-alueen liityntä- ja tieyhteysmuutoksia.

Käytännössä ratasuunnitelman hyväksyminen tarkoittaa sitä, että yhtiö voi valmistautua ratatoimituksen käynnistämiseen ja ratasuunnitelman mukaisen radan rakentamiseen. Rakentamisvaiheeseen siirtyminen vaatii kuitenkin vielä Länsiradan osakkaiden päätöksen, joten välittömiä vaikutuksia ratasuunnitelman hyväksynnällä ei tässä vaiheessa vielä ole."

https://lansirata.fi/lansiradan-ratasuunnitelma-espoon-ja-histan-valilla-lainvoimaiseksi/

[Jari Välimaa]

Rail Nordican kilpailutus

"ALUSTAVA AIKATAULU Tilaajan tavoiteaikataulu markkinavuoropuhelun ja hankinnan toteuttamiselle on: - Infotilaisuus hankinnasta 12.11.2025 - Osallistumispyynnön julkaisu 12/2025 - Osallistumishakemusten jättö 01/2026 - Tarjousvaihe 01-05/2026 - Hankintapäätös 06/2026 -----

Tilaaja varaa oikeuden kutsua toimittajia myös kahdenkeskisiin neuvotteluihin tai jatkaa vuoropuhelua muulla erikseen ilmoitettavalla tavalla, joista ilmoitetaan tarvittaessa myöhemmin. Tässä ennakkoilmoituksessa esitetyt kuvaukset ja hankintailmoituksen arvioitu julkaisupäivämäärä ovat alustavia ja suuntaa antavia hankinnan ennakkotietoja. Osallistuneille yrityksille ei makseta korvausta vastaamisesta tai osallistumisesta.
Sisäinen tunniste: VÄYLÄ/7459/Vv-02.01.00/2025"

https://ted.europa.eu/fi/notice/-/detail/715173-2025

[Jari Välimaa]

 
Itäradan ilmakuvaukset käynnistyvät – lentokone kuvaa ratalinjaa matalalla lentäen noin 100 kilometrin matkalta

"Itäradan yleissuunnitelmavaiheeseen liittyvä tiedonkeruu käynnistyy pääsiäisviikolla, kun sääolosuhteet sallivat maastotöiden aloittamisen eli signaloinnin. Lentokoneella suoritettava tiedonkeruu tehdään signaloinnin jälkeen arviolta huhtikuussa. Signalointeja tehdään muutaman päivän ajan maastossa ja tiedonkeruulento kestää 1–2 päivää sääoloista riippuen. Tiedonkeruuta tehdään ratalinjalla, joka on pituudeltaan noin 100 kilometriä.

Ennen ilmakuvausten alkua maastoon asennetaan maalis-huhtikuussa valkoisia, 50 cm x 10 cm kokoisia ristisignaaleja. Ne maalataan asfaltoituun pintaan tai rakennetaan maastoon puutavarasta ja kovalevystä. Signaalit toimivat kuvauksissa käytettävinä kiintopisteinä.

”Kevät on edennyt niin nopeasti, että pääsemme aloittamaan ilmakuvaukset ennakoitua aikaisemmin. Lentokone lentää ratalinjaa pitkin edestakaisin melko matalalla, noin 600 metrin korkeudessa, joten se todennäköisesti kiinnittää alueen asukkaiden ja alueella liikkuvien huomion. Ilmakuvaukset aloittavat laajemman maastotutkimusten kokonaisuuden”, kertoo Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.

Varsinaiset maastotutkimukset alkavat ratalinjalla toukokuussa, jolloin käynnistyvät muun muassa kairauskoneilla tehtävät tutkimukset. Maastotutkimuksia jatketaan koko yleissuunnitelmavaiheen ajan vuoteen 2028 saakka. Itäradan ratalinjan vaikutusalueella on noin 3 500 maanomistajaa, joihin kaikkiin pyritään olemaan yhteydessä kevään aikana, jotta maastotutkimusten tekemisestä voidaan sopia tarkemmin. Itärata Oy:llä on ratalain mukainen lupa tehdä tutkimuksia maastossa."

https://www.itarata.fi/itaradan-ilmakuvaukset-kaynnistyvat-lentokone-kuvaa-ratalinjaa-matalalla-lentaen-noin-100-kilometrin-matkalta/

[Jari Välimaa]

Digirata herätti laajaa kiinnostusta eurooppalaisessa ERTMS-foorumissa Helsingissä

25.3.2026

"Digirata esitteli ratkaisujaan eurooppalaisille rautatiealan vaikuttajille Helsingissä järjestetyssä ERTMS-foorumissa. Erityisesti radioverkkopohjainen toteutus ja yhteistyömalli herättivät kiinnostusta. Digiradan eteneminen ja kansainvälinen kiinnostus ovat Suomen kannalta keskeisiä myös tulevaisuudessa.

Junaliikenteen eurooppalaista kulunvalvontajärjestelmää (ERTMS) edistävät organisaatiot, viranomaiset ja EU-tason toimijat kokoontuivat maaliskuussa Helsinkiin liikenne- ja viestintäministeriön, Väyläviraston sekä Fintrafficin isännöimään ERTMS-foorumiin.

Suomen päivän keskiössä olivat erityisesti suomalaiset ratkaisut junien kulunvalvonnan digitalisoimiseksi. Esillä olivat muun muassa radioverkkopohjainen ratkaisu, yritysten kehittämät innovaatiot, turvallisuusnäkökulmat sekä käynnissä olevat testaukset. Myös rautatiealan tiivis yhteistyö nousi keskusteluissa esiin keskeisenä tekijänä hankkeen etenemisessä.

Digirata herätti osallistujissa runsaasti kiinnostusta erityisesti radioverkkopohjaisen Pre-FRMCS-ratkaisun osalta. Useat EU-komission, ERA:n sekä eri jäsenmaiden edustajat olivat kiinnostuneita Suomen ratkaisun valmiusasteesta sekä sen mahdollistamista kustannussäästöistä. Lisäksi kiinnostusta herättivät allianssimalli sekä ensimmäisen kaupallisen rataosan, Tampere–Pori/Rauman, nopeasti edenneet rakennustyöt."

https://digirata.fi/digirata-heratti-laajaa-kiinnostusta-eurooppalaisessa-ertms-foorumissa-helsingissa/

[Jari Välimaa]

Tampere–Pori/Rauma-rataosan testaukset etenevät kohti käyttöönottoa

26.3.2026

"Digirata-hankkeessa modernisoidaan ja peruskorjataan rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmä. Pilottiosuudeksi valittu Tampere–Pori/Rauma-rataosa on keskeinen osa kokonaisuutta ja valmistuu liikennöitäväksi syyskuussa 2029. Rataosa tarjoaa arvokasta tietoa Digiradan pitkäaikaisen kustannustehokkuuden ja järkevän koko Suomea koskevan toteutuksen suunnitteluun.

Tampere–Pori/Rauma-rataosalla edetään määrätietoisesti kohti uutta eurooppalaista rautatieliikenteen hallintajärjestelmää (ERTMS). Kyseessä on Suomen ensimmäinen kaupallinen rataosa, jossa uusitaan keskitetty turvajärjestelmä (CSS), ulkolaiteohjaimet (OC) sekä kauko-ohjausjärjestelmä. Järjestelmien toimivuutta testataan parhaillaan osana kokonaisuutta.

Rataosalla otetaan myös käyttöön useita uusia teknologioita ja kokonaisuuksia: radioverkkopohjainen ETCS Level 2 -järjestelmä (eurooppalainen junankulunvalvontajärjestelmä), EULYNX-rajapinta ja HTD-toiminnallisuus, jonka avulla junien sijaintia voidaan määrittää tarkemmin ja radan kapasiteettia kasvattaa ilman fyysisten opastimien lisäämistä."

https://digirata.fi/tampere-pori-rauma-rataosan-testaukset-etenevat-kohti-kayttoonottoa/