Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 54 55 [56] | Siirry alas Tulostusversio
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 248


« Vastaus #1375 : Toukokuu 06, 2026, 09:11:23 »


Rautatieyhtiöt vaativat digiradan lykkäämistä – ”Puolentoista miljardin tarpeeton hanke”

"Suomen rautateille kehitetään junien tulevien vuosikymmenten kulunvalvontajärjestelmää, joka otetaan käyttöön 2030-luvulla.

Suomen suurimmat rautatieyhtiöt haluavat suunniteltua pidemmän siirtymäajan junien uuden kulunvalvontajärjestelmän käyttöönottolle. Muutoin yhtiöt joutuvat poistamaan vanhimpia vetureita käytöstä etuajassa.

Digirata-hankkeessa uusitaan sekä rataverkon että junien kulunvalvontajärjestelmä.

Koko maan rataverkossa tehtävä uudistus maksaa noin puolitoista miljardia euroa ja valmistuu 2030-luvun loppuun mennessä.

– Kyseessä on välttämätön korvausinvestointi, mutta sen toteutusta voisi porrastaa. Emme usko, että VR:n osuus investoinnista tulee maksamaan itseään takaisin, sanoo VR:n kalustojohtaja Joonas Roivainen.

Fenniarailin toimitusjohtaja Lauri Helke suhtautuu hankkeeseen vielä kriittisemmin.

– Olemme investoimassa puolitoista miljardia uuteen tekniikkaan, vaikka sille ei ole mitään pakottavaa tarvetta juuri nyt. Tämä raha tarvittaisiin perusväylänpitoon ja korjausvelan poistoon, sanoo Helke.

Uudistuksen näkyvin muutos on, että radan varrella olevat opastimet poistetaan.

Opastimet korvataan yhteiseurooppalaisella järjestelmällä. Kuljettaja saa näytöltä tiedon edessä olevan rataosuuden tilanteesta, esimerkiksi suurimmasta sallitusta nopeudesta ja muiden junien liikkeistä rataosuudella. Juna on jatkuvassa radioyhteydessä liikenteenohjausjärjestelmään.

Helken mukaan tieto saadaan jo nykyisestä kulunvalvontajärjestelmästä.

Fenniarailin toimitusjohtaja Lauri Helke selittää, miten junien nykyinen kulunvalvontajärjestelmä toimii Lappeenrannan ja Kouvolan välillä."

Yhtiöt vastuvat eurooppalaistumista ?

https://yle.fi/a/74-20222890

Mitä hyötyä tästä "Eurooppalaistumisesta" on? Kuten jutussa todetaan nykyinen tekniikka ei ole elinkaaren päässsä, kaluston varustelu on todella kallista, Suomeen on tulossa nyt erilainen radioverkko tätä varten kuin muualla Euroopassa jne. Lisäksi ei tiedetä minkälainen ETCS:n elinkaari on.

Jutussa puhutaan myös korjausvelasta ja siitä että se aiheuttaa nopeusrajoituksia. Se pitää paikkaansa, mutta kehtaisiko joku kertoa missä päin rataverkkoa nopeutta on rajoitettu turvalaitteiden elinkaaren loppupuolella olemisen takia?

Kokonaan liian vähälle huomiolle on jäänyt myös se että ETCS ollaan menossa kakkostasolle jossa ei ole opastimia. Tämä tekee varustelemattomalla kalustolla liikennöinnistä lähes mahdotonta ja on myös huoltovarmuusuhka kun ETCS systeemiä on mahdollista häiritä.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2971


« Vastaus #1376 : Toukokuu 06, 2026, 09:20:55 »


Mitä hyötyä tästä "Eurooppalaistumisesta" on? Kuten jutussa todetaan nykyinen tekniikka ei ole elinkaaren päässsä, kaluston varustelu on todella kallista, Suomeen on tulossa nyt erilainen radioverkko tätä varten kuin muualla Euroopassa jne. Lisäksi ei tiedetä minkälainen ETCS:n elinkaari on.

Jutussa puhutaan myös korjausvelasta ja siitä että se aiheuttaa nopeusrajoituksia. Se pitää paikkaansa, mutta kehtaisiko joku kertoa missä päin rataverkkoa nopeutta on rajoitettu turvalaitteiden elinkaaren loppupuolella olemisen takia?

Kokonaan liian vähälle huomiolle on jäänyt myös se että ETCS ollaan menossa kakkostasolle jossa ei ole opastimia. Tämä tekee varustelemattomalla kalustolla liikennöinnistä lähes mahdotonta ja on myös huoltovarmuusuhka kun ETCS systeemiä on mahdollista häiritä.

Ylen jutun "faktat" on yhtiöiden kertomaa.

Näin Siemens kertoo todellisuudessa Vectron-veturin esitteessä eli kuinka monta kulunvalvontaa yksi etcs korvaa

https://assets.new.siemens.com/siemens/assets/api/uuid:cf39c980-8592-47e4-85b3-f65d9f81274a/vectron-technik-en.pdf


* eukulunvalvonta.jpg (126.67 kilotavua, 391x553 - tarkasteltu 59 kertaa.)
tallennettu
Kimmo Huhta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 84


« Vastaus #1377 : Eilen kello 13:26:34 »

Ja Siemens ei varmaankaan ole yhtiö. Sen sana on vastaansanomaton totuus.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2971


« Vastaus #1378 : Eilen kello 16:04:51 »

Ja Siemens ei varmaankaan ole yhtiö. Sen sana on vastaansanomaton totuus.

Siemens on yhtiö joka on rakentanut Sr3 veturit
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 1913


« Vastaus #1379 : Eilen kello 21:53:58 »

Ja Siemens ei varmaankaan ole yhtiö. Sen sana on vastaansanomaton totuus.

Onkohan hieman eri asia puhua rautatieoperaattoreista kuin veturin rakentaneensta konepajasta.

Viimeksi mainittu on saanut rahansa kun koneet on toimitettu ja ensiksi mainittujen on kustannettava uudistuvat laitteet.

Voi vetureissa jokin kunnossapitosopimus olla Siemensin kanssa, mutta yhtä kaikki, operaattoreiden niskaan järjestelmäuudistus osuu.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2971


« Vastaus #1380 : Tänään kello 06:50:07 »

Ja Siemens ei varmaankaan ole yhtiö. Sen sana on vastaansanomaton totuus.

Onkohan hieman eri asia puhua rautatieoperaattoreista kuin veturin rakentaneensta konepajasta.

Viimeksi mainittu on saanut rahansa kun koneet on toimitettu ja ensiksi mainittujen on kustannettava uudistuvat laitteet.

Voi vetureissa jokin kunnossapitosopimus olla Siemensin kanssa, mutta yhtä kaikki, operaattoreiden niskaan järjestelmäuudistus osuu.

Näissä Siemensin sr3 vetureissa on muuten valmiina etcs järjestelmä joten operaattoreiden ei tarvitse investoida kulunvalvontaan kun Suomessa on käytössä eurooppalainen etcs 2040 luvulla. 

Nykyiseen rataverkkoon kuuluuva JKV eli Ebicab900 vaatii veturiin miljoonan euron STM sovittimen jotta veturi voi toimia.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2971


« Vastaus #1381 : Tänään kello 16:29:52 »


Pohjoismainen varautumisen liikennejärjestelmästrategia julkaistu – tiiviimpää yhteistyötä kriittisten yhteyksien vahvistamisessa

11.3.2026

"Varautumisstrategia vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä

Strategia ohjaa kohti liikennejärjestelmää, jossa rajat ylittävät yhteydet, tiet, raiteet ja sillat toimivat ja kestävät kaikissa olosuhteissa. Tavoitteena on vahvistaa varautumista parantamalla rajat ylittäviä yhteyksiä, edistämällä sotilaallista liikkuvuutta sekä tukemalla turvallisia ja kriisinkestäviä kuljetusketjuja.

Strategiassa tunnistetaan neljä tärkeintä liikennekäytävää, joiden tulisi palvella sekä siviili- että sotilaallista liikennettä:

Varautumisen kannalta kriittiset merireitit, erityisesti Ruotsin rannikon läheisyydessä.

Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Øresund-Trelleborg-Göteborg/Gävle-Tukholma/Hanko-Turku-Naantali. Reitti haarautuu Osloon asti.

Reitti Ruotsista Suomeen väleillä Göteborg/Hallsberg/Haaparanta–Tornio/Oulu/Rovaniemi. Reitti haarautuu Ruotsin Bodenista Norjan Ofoteniin ja Narvikiin asti.

Reitti Norjasta Ruotsin kautta Suomeen väleillä Trondheiminvuono/Sundsvall/Rauma-Pori."

https://lvm.fi/-/pohjoismainen-varautumisen-liikennejarjestelmastrategia-julkaistu-tiiviimpaa-yhteystyota-kriittisten-yhteyksien-vahvistamisessa

Sama yksittäisinä kuvina



* pohjolanyhteydet.png (201.51 kilotavua, 560x567 - tarkasteltu 32 kertaa.)

* Suomen tehtävät1.jpg (115.78 kilotavua, 663x352 - tarkasteltu 23 kertaa.)

* Suomen tehtävät2.jpg (166.42 kilotavua, 702x477 - tarkasteltu 20 kertaa.)
tallennettu
Sivuja: 1 ... 54 55 [56] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Valtion rataverkko  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2026 Resiina