Katsomo: Radalla.

[Petri Soronen]

Katsomossa uusi tositv sarja Radalla, kuvaa vr:n henkilöstön arkea.

https://www.katsomo.fi/sarja/radalla-33011196

[[Tunnus poistettu]]

Näytetään myös Subilla tiistaisin klo 20.

[Timo Keski-Petäjä]

Olihan tuo ensimmäinen jakso paikoitellen absurdia katsottavaa. Saapa nähdä jatkossa, ovatko kamerat esimerkiksi kiertäneet ruuhkaisilla vuoroilla kuulostelemassa asiakkaiden tuntoja? Esimerkiksi aamuisin Turusta Tampereelle tulevassa junassa saa kahvikupin kanssa haahuta pitkin junaa etsimässä vapaata paikkaa, ja tuolla pohjoisessa ajaa kolistellaan tyhjillä vaunuilla. Miksi vaunut eivät ole siellä, missä asiakkaat?

Ehkä absurdeinta antia ohjelmassa oli, kun pohjoisesta Helsinkiin matkannut juna seisoi Tampereen asemalla Sr2-veturiin tulleen laakerivian vuoksi. Odottelun aikana kamera seurasi kaikessa rauhassa toisen junan konduktöörin sienenmetsästystä aivan toisaalla (mielenkiintoista sinänsä), ja Tampereen junaa seuratessa keskiössä oli konduktööri, joka rauhoitteli sekavasti käyttäytynyttä matkustajaa.

Olisi kuitenkin ollut kiinnostavaa tietää, miksi junan annettiin seistä Tampereen asemalla tunti, ennen kuin Sr1 saatiin keulille? Miksi ei otettu käyttöön vararunkoa? Mitä kaikkea tapahtui tuon tunnin aikana? Oliko pula vetureista (mitä suuresti epäilen) vai kuljettajista? Kuka asiaa hoiti ja kuinka aktiivisesti?

Tällaista sitä ajattelee maksavana asiakkaana. Tunti on pitkä aika. Mutta ohjelman tekijöitä syyt ja taustat myöhästymiseen eivät kiinnostaneet pätkän vertaa.

[Jaakko Pehkonen]

Lisäksi tähän Tampereen tapaukseen olisi voinut ottaa VR:n operatiokeskuksen lisäksi liikenteenohjaajan näkökulman.

[Joona Kärkkäinen]

Olihan tuo ensimmäinen jakso paikoitellen absurdia katsottavaa. Saapa nähdä jatkossa, ovatko kamerat esimerkiksi kiertäneet ruuhkaisilla vuoroilla kuulostelemassa asiakkaiden tuntoja? Esimerkiksi aamuisin Turusta Tampereelle tulevassa junassa saa kahvikupin kanssa haahuta pitkin junaa etsimässä vapaata paikkaa, ja tuolla pohjoisessa ajaa kolistellaan tyhjillä vaunuilla. Miksi vaunut eivät ole siellä, missä asiakkaat?

Ehkä absurdeinta antia ohjelmassa oli, kun pohjoisesta Helsinkiin matkannut juna seisoi Tampereen asemalla Sr2-veturiin tulleen laakerivian vuoksi. Odottelun aikana kamera seurasi kaikessa rauhassa toisen junan konduktöörin sienenmetsästystä aivan toisaalla (mielenkiintoista sinänsä), ja Tampereen junaa seuratessa keskiössä oli konduktööri, joka rauhoitteli sekavasti käyttäytynyttä matkustajaa.

Olisi kuitenkin ollut kiinnostavaa tietää, miksi junan annettiin seistä Tampereen asemalla tunti, ennen kuin Sr1 saatiin keulille? Miksi ei otettu käyttöön vararunkoa? Mitä kaikkea tapahtui tuon tunnin aikana? Oliko pula vetureista (mitä suuresti epäilen) vai kuljettajista? Kuka asiaa hoiti ja kuinka aktiivisesti?

Tällaista sitä ajattelee maksavana asiakkaana. Tunti on pitkä aika. Mutta ohjelman tekijöitä syyt ja taustat myöhästymiseen eivät kiinnostaneet pätkän vertaa.

Jos veturia ruvetaan vaihtamaan kesken matkan niin tunti on lyhyt aika.

[Teppo Niemi]

Viime lauantaisen kokemukseni perusteella saksalaisessa museoliikenteessä tuo veturin vaihto sujui huomattavasti tuota tehokkaammin. Joskin on huomioitava, että veturi ja sen miehistö olivat 'valmiina palvelukseen' joskin junan 'väärässä päässä'. (No paluumatkan uutta nopeutettua aikataulua (pieneltä väliosuudelta tosin 'uudelleen reititettyä') sotkivat sitten radan infraviat ja muu junaliikenne (kuten myös muita operaattoreitakin).

[Mikko Herpman]

Niin, monta "goofsia" oli tuossa lauantaisessa. Toki tavalliselle matkaajalle juna on vaan juna.. Eli muut kuin asiasta kiinnostuneet tuskin huomasivat tai kiinnittivät huomiota leikkauksissa vaihtuneisiin junarunkoihin... Sinänsä voisi sanoa hieman epäammattimaista ohjelmantekoa jatkuvuus-näkökulmasta..

Mitä tulee varaveturin saamiseen junaan, sehän ottaa aina aikaa. Mikä olisi minimi, olettaen että junaan sopiva veturi on heti valmiina varikolla ja jos löytyy heti huoltokuljettaja/kuljettaja siirtämään veturin varikolta junan eteen. Miten menee aikataulu/kapasiteetti, vaihtotyönä kaiketi.. Olisiko Tampereen kohdalla parhaimmillaan uusi veturi puoleen tuntiin Perkiöstä asemalle? Siis mikäli kaikki osuu juuri kohdalleen ja ei tarvitse odotella/järjestellä. Mikäli missään vaiheessa tulee odottelua tai järjestämistä menee toki kauemmin.
Miten Perkiössä esim. on huoltokuljettajaa saatavilla? Tai miten käytännössä voisi mennä, ehtisikö johonkin junaan tuleva kuljettaja ensin "heittämään " varaveturin toiseen junaan ja palata tämän jälkeen varikolle hoitamaan oman junansa. Onko tällaiseen aikaa tai mahdollisuutta.. lienee toki tilanteesta ja myös henkilöstäkin kiinni? Tähän olisi mielenkiintoista saada ammattilaisen kommentit.

[Jaakko Pehkonen]

Olin näkemässä 4.2.2018, kun Oulun asemalla vaihdettiin veturi 266:een. Toki uusi veturi oli "tilattu" luultavasti jo linjalta mutta itse vaihto kävi sangen nopeasti. Siitä kun vanha veturi lähti pois, niin uusi oli jo kymmenen minuutin kuluttua paikallaan kytkettynä. Tähän päälle jarrujenkoettelu.

Tuurilla on näissä paljon merkitystä. Jos veturi(t) hajoaa Kolarissa vähän ennen junan lähtö niin uusien saaminen kestää väkisin monta tuntia.

Tuota tuntia Tampereella voi kuitenkin pitää mielestäni ihan hyvänä suorituksena.

[Timo Keski-Petäjä]

Olin näkemässä 4.2.2018, kun Oulun asemalla vaihdettiin veturi 266:een. Toki uusi veturi oli "tilattu" luultavasti jo linjalta mutta itse vaihto kävi sangen nopeasti. Siitä kun vanha veturi lähti pois, niin uusi oli jo kymmenen minuutin kuluttua paikallaan kytkettynä. Tähän päälle jarrujenkoettelu.

Tuurilla on näissä paljon merkitystä. Jos veturi(t) hajoaa Kolarissa vähän ennen junan lähtö niin uusien saaminen kestää väkisin monta tuntia.

Tuota tuntia Tampereella voi kuitenkin pitää mielestäni ihan hyvänä suorituksena.

Jos tunti veturinvaihdossa Tampereen asemalla on hyvä suoritus, niin ehkä jossakin valmiudessa olisi tarkistamisen varaa?

Ainakin ohjelmassa esitetyn mukaan koneen ajovalmius oli, mutta toimivaa konetta ei. Töissä ollessa tunti ei tokikaan ole pitkä aika, mutta matkustamisen pysähtyessä on. Nähdäänkö matkustajien aika arvokkaana resurssina, jonka eteen tehdään valmiuden kautta kaikki voitava?

[Mikko Herpman]

Sinällään ohjelmassa puhuteltiin Perkiön henkilökuntaa. Ei jäänyt mieleen oliko tarkastuksia tekevä kaveri huoltokuljettaja vaiko asentaja/huoltomies. Jos on yhden miehen show, eli henkilö on myös samalla huoltokuljettaja. Ei taida olla monestikaan niin valmiina että voisi siltä istumalta lähteä esim. viemään varakonetta asemalle.

Ja millainen on VR:n prosessi tällaiseen, miten notkeasti voi irrottaa koneen mikä mahdollisesti olisi varattuna jo toiseen junaan?

Itsellekin kerran sattui vastaava tilanne muistaakseni Vuohijärvellä. Veturista hajosi kompressori, en enää muista tarkkaan mutta oletan että Kouvolasta (tai jostain vastaantulevasta junasta) saatiin varaveturi alle tunnissa. Eli matka jatkui tunnin sisään tapahtumasta. Menetettiin tosin vaihtoyhteys Helsinkiin muistaakseni pendoon. Allegro tuli lähes tyhjänä Kouvolaan, kysyttiin päästäänkö sillä Helsinkiin. Ensin oli tiukka ei, ja hieman terävien kommenttien jälkeen ääni muuttui ja pääsimme Allegrolla Helsinkiin.

[Timo Keski-Petäjä]

Toisesta jaksosta poimittua.

Helmenä nuori rautatieharrastaja, joka kertoi taitavasti ja asiallisesti rautateistä, kalustosta ja harrastuksestaan. Häntä opasti kaukojunassa tilannetajuinen konduktööri.

Sitten oli varmaankin mietitty, että mitenkähän tätä oikein kuvaisi tätä hirveätä hässäkkää, joka syntyi kun lähijunissa lopetettiin lipunmyynti - ja samaan aikaan useissa paikoissa ei ollut lipunmyyntiautomaatteja, koska toimittajalle oli sattunut iso tuotantohäiriö. Esimerkiksi Toijalassa molemmat lippuautomaatit olivat poissa pelistä toista kuukautta. Silloin olisi ollut "Karpolle asiaa", jos vain "Kamera olisi kiertänyt".

No. Tuotantotiimille syntyi idea. Mennään hakemaan asiakaspalautetta pääkaupunkiseudun paikallisjunista!

Mennään juhannuksena!

No. Hiljaistahan siellä oli. - Ilmaisen kyydin saivat sellaiset matkustajat, joille ei kielimuurin takia pystytty edes selittämään mistä on kyse. Muut asiakkaat olivat tietysti juhannuksen vietossa

Saapa nähdä palataanko aiheeseen ohjelman edetessä.

Kyllä sitä silloin kuuli mahtavia keskusteluja kun vain matkusti paikallisjunissa, joissa oli matkustajia! Ja keskusteluissa olivat mukana myös konduktöörit, jotka joutuivat ikävään välikäteen. Oltiin siinä monta kertaa kaikki noin niin kuin äimän käkenä tilanteesta. Siitä olisi saanut mukavaa realityä!

[Teemu Salonen]

Samaan aikaan kun tuo lipunmyynti lähijunissa loppui, työskentelin junissa järjestyksenvalvojana. Siinä konduktöörien kanssa läheistä yhteistyötä tehdessä tuli kuulluksi kaikki uskomattomat ja vielä uskomattomammat selitykset, miksei lippua ole. Jo parissa vuorossa oppi mikä selitys pitää oikeasti paikkaansa, ja mikä on puhdasta paskaa. Ja voin kertoa että selityksistä 99% oli sitä itseään. Hienosti konduktöörit jaksoivat tämän yhden prosentin kanssa. Lopuille yhdeksällekymmenelle yhdeksälle palvelu olikin sitten vähän toista luokkaa

[Timo Keski-Petäjä]

Jakso 3. Todella hyvä. - Savonlinnan tiimiltä ei taitaisi veturin vaihto kestää Tampereellakaan tuntia.

Nyt tunnisti fiilikset asiakkaankin näkökulmasta ja ammattilaisuus tuli hienosti esiin kaikkialla. Jäi kovat odotukset jatkosta.

[Erno Pintinen]

Jarkko joka oli ensimmäisessä jaksossa? Onkohan sama, kuka täällä kirjoittelee? Tavarajunista saisi olla enemmän juttua!

[Esko Ampio]

Mukava oli nähdä entisiä, mukavia työkavereita, turvalaitevikojen kimpussa. Samaa "matalalentoa" näyttää olevan. Tämä jakso oli myös hieman selkeämpi. Paitsi edelleen pomppimista kohteissa eestaas. 60-luvulla konduktöörinä oli mm. eräs painia harrastanut. Vielä virkapuku ja koppalakki. Siinä matkustajat ei juuri ryppyilleet. Arvovalta-asia. Nyt tässäkin jaksossa sinänsä leppeä konnari samalla kuitenkin näkee ja huomaa, pitää silmällä.

[Antti Havukainen]

Näin hörhön näkökulmasta katsottuna antaa melko "halvan" vaikutelman, kun samoja Pepallonmäen tunnelin vieressä dronella kuvattuja pätkiä pyöritetään joka jaksossa kymmeneen kertaan. Riippumatta siitä, missä päin Suomea todellisuudessa ollaan menossa. Viime jaksossa sentään ensimmäistä kertaa oikeasti oltiin jopa paikan päällä.

[Taavi Ahonen]

Näin hörhön näkökulmasta katsottuna antaa melko "halvan" vaikutelman, kun samoja Pepallonmäen tunnelin vieressä dronella kuvattuja pätkiä pyöritetään joka jaksossa kymmeneen kertaan. Riippumatta siitä, missä päin Suomea todellisuudessa ollaan menossa. Viime jaksossa sentään ensimmäistä kertaa oikeasti oltiin jopa paikan päällä.

Vähän samaa on kun sanotaan IC:n saapuvan Tampereen asemalle, mutta kuvissa laituriin saapuu Pendolino. Tämä ongelma kai on vähän kaikissa tuollaisissa sarjoissa. Poliisit sarjassa muuten pyörii lähes joka jaksossa numerolla 212 merkattu poliisiauto välikuvissa, ja tuo 212 on peräisin varmaan ensimmäisestä kaudesta.

Tässä jaksossa oli kyllä hyvää kuvaa ohjaamosta Parikkala-Savonlinna väliltä

[Timo Keski-Petäjä]

Jakso neljä: ihan kiinnostava. Hienoa oli seurata mm. veturinkuljettajakoulutukseen hakeneen ja pääsevän konduktöörin vaiheita.

Jakso viisi: hyvinkin kiinnostava ja monipuolinen; inhimillistä ja pohtivaa, omaäänistä näkökulmaa sekä konduktöörien että veturinkuljettajan työhön. Hauskana anekdoottina islantilaisten jalkapallofanien tilausjuna - Islannissa kun ei junia tunneta. Tuhat litraa kului olutta matkalla Helsingistä Tampereelle, ja meno oli sen mukaista.

Myöhästymisiä käsiteltiin monesta näkökulmasta, joista kiinnostavimpana nykyisen kaukojunaoperaattorin operaatiokeskus. Tuonne oli ympätty erittäin erikoinen käsite "hajautettu junaverkko". Se selitettiin katsojille niin, että silloin junia operoisivat muutkin toimijat kuin tämä nykyinen. Ja sitten seurasi melkoinen pohdinta siitä, miten epävarmaa ja hankalaa tuolloin olisi matkustaa Helsingistä Rovaniemelle 

Olisi hienoa, jos jossakin jaksossa käsiteltäisiin myös matkustajainformaation ongelmaa. Esimerkiksi tiistaina 27.2. oli Tampereen asemalla seuraavanlainen tilanne.

Aikataulun mukaan asemalta lähtee Turun satamaan IC 924 klo 16.06. HL 9696 lähtee aikataulun mukaan klo 16.11, ja se pysähtyy tietenkin väliasemilla matkallaan kohti Riihimäkeä ja Helsinkiä. Arkisen kokemuksen mukaan missään tilanteessa ei ole päästetty H-junaa lähtemään ennen IC 924:ää, vaikka myöhästymistä olisikin tullut.

Nyt tiedettiin IC 24:n kulkevan 20 minuuttia aikataulustaan jäljessä. Konduktööri kuuluttikin, että odotamme matkustajia tuosta junasta, ja ilmoitti että Toijalaan menevien matkustajien kannattaa siirtyä H-junaan. En tietenkään uskonut, koska tästä ei ole koskaan ollut hyötyä. Moni kyllä uskoi ja siirtyi H-junaan.

Lopulta IC 924 pääsi lähtemään 19 minuuttia aikataulusta myöhässä, ja niin kävi, että vasta sen jälkeen lähti H-juna 18 minuuttia aikataulusta jäljessä. Siihenkin näkyi menevän vaihtavia matkustajia myöhässä kulkeneesta IC 24:stä. 

Kuulutuksen syyksi paljastui, että oli tullut ilmoitus että H-juna lähtee ensin.

Perinteiseen tapaan H-junan matkustajainfomonitorissa ei näkynyt mitään tietoa myöhästymisestä kuin vasta yli 10 minuutin kuluttua (tämäkin johtaa harhaan niitä, jotka näkevät vain H-junan lähtöajan ja samalla IC 924:n olevan myöhässä). - Perinteiseen tapaan IC 924:n myöhästyminen näkyi siis infomonitoreissa heti ja oikein, vaikka ensin olikin arvioitu 5 minuttia optimistiseen suuntaan. Tällainen johtaa harhaan matkustajia - he luulevat infomonitorien perusteella tällaisessa tilanteessa lähes aina, että H-juna lähtee ensin, koska myöhästyminen ei tule H-junan monitoriin riittävän ajoissa (ts. ennen sen lähtöaikaa).

Infomonitorit eivät siis ota huomioon sitä, minkä "kauko" todennäköisesti tietää, eli että H-juna ei koskaan ja missään tilanteessa lähde ennen tuota IC:tä (ainakaan tähän päivään mennessä). Matkustajia tulee myös väliasemayhteyksille, ja lisäksi H-junan päästäminen ensin jättäisi Turun junaa myöhään vain entisestään.

Jostakin tuli väärää informaatiota. Lisäksi kuulutuksia ei annettu matkustajille lainkaan siitä, että samalla raiteella 5 oli HDM 427 Keuruulle peruttu kokonaan ja korvattu linja-autoilla. Noin 70 matkustajaa odotteli pakkasessa ja tuulessa, missä Vankka viipyy.

Näyttää siis siltä, että LiVin kuulutusjärjestelmä ei kommunikoi riittävästi operaattorin ja "kaukon" kanssa. Kaikki palaute ja kiukku tulee kuitenkin konduktöörien niskaan. Ei hyvä.

[Timo Keski-Petäjä]

Jaksossa 6 Pendolinon kallistusjärjestelmän vikaantunutta sylinteriä korjattiin. Korjaus onnistui, ja työnjohtaja sanoi: "Viekää romut pois". - Ajattelin, että nopeastihan se Pendo siitä sitten lähteekin, mutta työnjohtaja tarkoittikin vaihdettua sylinteriä ja työkaluja! Pendo lähti vasta hetken kuluttua.

Mielenkiintoinen jakso ja kiinnostavia ammattilaisia jälleen esillä. - Käytännön hyötynä opin, että ravintolavaunusta voi saada vaikka lihapullat take-away -versiona. Täytyypä kokeilla!

[Timo Keski-Petäjä]

Mielenkiintoisia tarinoita ja näkökulmia jaksoissa 7-9. Rautatieläisyys ja elämän kirjo.

[[Tunnus poistettu]]

Nyt sitten olisi viimeinenkin Radalla-televisiosarjan jakso päättynyt.

[Osku Reinikka]

Tästä on tulossa toinen kausi, ja olen siinä mukana. Olin junassa 274 Roi-Hki.

Mitä sitten?