Gbg:ssä muutama päivä sitten vierailleena päivitän tänne köysiradan tilannetta.
Äsken kaupunki teki suunnittelusopimuksen sveitsiläisen Leitner Ropeways -yrityksen kanssa (
https://www.leitner-ropeways.com/en/ ), eli toteutus on yhä todennäköisempi.
Rakennusaikataulu 2021 venynee sopimuksista Gbg-Skanska tehtyjen valitusten vuoksi.
Luulin jo että hanke oli peruttu, koska parhaillaan tehdään uutta Hisingsbron -nimistä siltaa. Jo 2020 tämä korvaa Götaälvsbron -sillan vuodelta 1939.
Mutta totisesti ei Gbg:ssä ole liikaa siltoja ja tunneleita eikä jokipaatteja Götaälvin yli, ali tai siltä väliltä, joten köysiradasta on varmaan hyötyä.
Köysirata on tyypillisesti järkevä juuri jokien ylityksissä ja vastaavissa.
Katso esimerkiksi aihetta valaisevaa uutislehteä:
http://www.siurban.com/de/ .
Selvemmin rautatiemäinen ja pidemmille matkoille sopivampi ja pikkujääkaudenkin aikana ehkä toimivampi lienee palkkirata yksi- tai parikiskoisena, kuten SkyWayn Unicar (<150 km/h) tai Unibus (<500 km/h) :
http://www.sw-tech.by/Edellisen vaunu oli Innotrans -näyttelyssä, ja herätti suurta kiinnostusta.
SkyWay -konseptit ovat vilkkaassa vaiheessa. Niihin kuului parikiskoradalla kulkevat järkevän tuntuiset 20-50´ kontteja autonomisesti kuljettava "raiderekat" .
Niistä sain näyttelyssä edustavan ja täsmällisen noin 40-sivuisen esitteen.
Sitä vaan Unibus Hki-Tre -välille ja matka-ajaksi puoli tuntia välipysähdyksineen.
Ahtailla alueilla se voisi kulkea raidealueen päällä, siis aluelunastuskulut ovat vähäiset.
Ylipäätään Gbg:ssä on järjettömän paljon projekteja (
https://stadsutveckling.goteborg.se/sv/projekt/ ) , mutta toki se ei liene lähituleva kriisikunta (päinvastoin kuin Tre).
Gbg:n katuliikennejärjestelyt ovat kaoottiset (ehkä vielä kaottisemmat kuin Tukholman).
Koko läpikulkuliikenne (kuten E20, E6, E45) kulkee kaupungin keskiosien läpi jatkuvasti tiukasti kiertellen ja jyrkästi nousten ja laskien. Liittymiä tulee jopa muutaman sadan metrin välein alkaen noin 25 km ennen ja päättyen noin 25 km jälkeen keskustan.
En tiedä onko se ettei järjellisiä suorempia reittejä ja kehäteitä ajoissa tehty silloisten vihersossujen syytä. Kymmenien miljardien kruunujen kuluilla voi jälkikäteen yrittää edes välttäviä tunneliratkaisuja (Tukholmassa), kun pintaratkaisuja ei enää löydy.
Gbg oli ainoa paikka, jossa jouduin tekemään hätäjarrutuksen, kun eräs rekka oli harhautunut sekavassa monihaarautuvassa ja näkyvyysesteisessä (20 m näkyvyyttä sillan alle vieneen jyrkän alamäkikaarteen vuoksi). Lisää esimerkkejä voisi mainita, mutta totean vain, että olemme tieliikennejärjestelyissa valovuoden Ruotsia edellä. Myös viitotuksemme ovat jokseenkin Saksan-Tanskan tasolla ja ylivoimaiset Ruotsiin verrattuna. Tuli loppuun siis tieliikenneasiaa matkamökkeilijältä.
