Kiskojen yhteenhitsaus

[Timo Vuorinen]

Kuulin väitteen, että kiskot olisi (muistaakseni Parkano-Oulu -väliltä) hitsattu lämpölaajenemisraoistaan toisiinsa kiinni. Voiko tämä pitää paikkaansa, ja mitä tällä saavutetaan?

[Olli Keski-Rahkonen]

Kuulin väitteen, että kiskot olisi (muistaakseni Parkano-Oulu -väliltä) hitsattu lämpölaajenemisraoistaan toisiinsa kiinni. Voiko tämä pitää paikkaansa, ja mitä tällä saavutetaan?

Kuulemasi väite on ihan totta, tosin noin pitkää yhtenäistä kiskoa ei mm. ratapihojen ja vaihteiden takia tietenkään ole olemassa. Pääratoja alettiin tehdä ns. jatkuvakiskoraiteiksi jo 50-60-luvuilla termiittihitsauksella, ja nykyään lyhyistä kiskoista tehdyt radat ovat Suomessa jo harvinaisuus.

Seuraavaksi tietenkin herää kysymys, onko jossain Oulun seudulla systeemi jolla radan lämpölaajeneminen kompensoidaan Tosiasiassa radan sepelinen tukikerros tehdään raskailla tukemiskoneilla niin vahvaksi, että lampölaajeneminen ja -supistuminen jäävät jännityksenä itse raiteeseen. Mikäli kiskoja joudutaan liittämään kovalla pakkasella, täytyy niitä lämmittää ennen hitsausta jottei lämpölaajeneminen kesällä kävisi kohtuuttomaksi. Osin tämän takia suuremmat ratatyöt ja kiskonvaihdot tehdäänkin aina kesäisin.

[Jaakko Tuominen]

Aikoinaan kysyin rataosaston miehiltä kyseisestä asiasta että mitä vastaan ulkopuolisille uteliaille. Sanoivat että. "Siellä Siperian perukoilla on h.....tin iso kela minne sitä rataa menee ja tulee." 

[Kjell Knapas]

Vuorinen havaitsee asian paikkaansapitävyyden itsekin siitä, että esim Haapamäen radoilla junissa kuuluvaa kiskonjatkosten aiheuttamaa kolketta ei pääradoilla kuulu. Kiskojen yhteenhitsauksella saavutetaan mm suuremmat nopeudet.

Mitä tulee jatkuvakiskoraiteen fysiikkaan, niin olen suhteellisen varma siitä, että rataosastollakin vain insinöörit sen kunnolla ymmärtävät. Sinänsä mitään mystistä asiassa ei ole. Kieltämättä siinä yritetään ikään kuin väkivalloin voittaa luonto, mutta luonnonlakeja ei voi väkivalloin kumota. Kuten Keski-Rahkonen ansiokkaasti antoi ymmärtää, jatkuvakiskoraide todella lämpölaajenee kuten kaikki muutkin rakenteet. Eri asia on sitten, että lämpölaajeneminen supistetaan jatkuvakiskoraiteessa väkivalloin takaisin. Tätä kuvaa lukiostakin tuttu jousivoimalaki F=-kx. Tietyllä voimalla jousta voi venyttää tai supistaa tietyn voimaan verrannollisen poikkeaman x. Kisko käyttäytyy jousen tavoin jousivakion k ollessa vaan todella suuri, mutta ei ääretön. Näin ollen, tukemalla raide niin hyvin, että tukikerros pystyy tuottamaan lämpöelämisen kumoamiseen tarvittavat voimat, jatkuvakiskoraide saadaan pysymään aisoissa.

Asiasta löytyy lisää juttua eräästä onnettomuustutkintakeskuksen raportista:
http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/6sx68bp178toy.pdf

[Tapio Muurinen]

Vieläköhän nämä nykyajan kiskot paukahtelevat lämpötilamuutosten seurauksena?  Entivanhaan soraratojen kiskot paukkuivat kumeasti kesäisin aamuin illoin.