Jokioisten museorautatielle uusi dieselveturi

[Marko Laine]

Jokioisten Museorautatielle saapuu torstaina 29.10. uusi dieselveturi.
Viimeksi Jokioisten rautatielle on tullut uusia vetureita 1960-luvulla,
jolloin Jokioisten Rautatie Oy osti lakkautetuilta Loviisan-Wesijärven sekä
Hyvinkään-Karkkilan rautateiltä käytettynä 1940-luvun lopussa valmistuneita
dieselvetureita. Museorautatielle on tämänkin jälkeen saapunut eri vuosikymmeninä useita
höyry- ja dieselvetureita, mutta ne kaikki ovat tulleet joko museoitaviksi
tai museojunaliikenteen käyttöön. Nyt saapuva veturi ei ole museoveturi,
sillä se on hankittu museorautatien ylläpitoa palvelevaan työjunakäyttöön.

Veturi on valmistettu Neuvostoliitossa, Udmurtiassa sijainneessa Kambarkin
veturitehtaassa vuonna 1970. Näitä TU4-tyypin kapearaiteisia vetureita
valmistettiin useita satoja kappaleita vuosina 1962­-74.
Museorautatieyhdistys ry:n nyt hankkima TU4-veturi on ollut käytössä muun
muassa Liettuassa. Viimeksi sitä on käytetty keskiliettualaisella Tytuvenain
turveradalla. Veturi jäi pois liikenteestä 2000-luvun alkupuolella ja on
tämän jälkeen seissyt useita vuosia ulkosalla.

Museorautayhdistyksen edustajat kävivät toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna
tutustumassa veturiin Liettuassa ja ostopäätös tehtiin varsin nopeasti.
Kesäkuun alussa huonokuntoinen veturi siirrettiin rekkakuljetuksena Viroon ja sille tehtiin mittava korjaustyö Baltic Marine Groupin konepajalla. Entisen neuvostovalmisteisen panssarivaununmoottorin tilalle
asennettiin käytetty ruotsalaisen Scanian valmistama linja-autonmoottori
vuodelta 1990. Veturiin jouduttiin tekemään paljon myös erilaisia metalli-
ja sähkötöitä sekä muita korjauksia. Lopuksi veturi maalattiin kauttaaltaan
museorautatielle sopiviin väreihin.

Veturi tuodaan laivalla Tallinnasta Helsinkiin ja edelleen rekkakuljetuksena
Minkiölle, jossa se lasketaan kahden autonosturin voimin kiskoille. Jokioisten rautatien perinteitä kunnioittaen myös uuden tulokkaan nokka asetetaan kohti Humppilaa, sillä Jokioisten radalla on ollut tapana sijoittaa kaikkien vetureiden etupäät Humppilan suuntaan.

Museorautatiellä uutta 18-tonnin painoista, neliakselista TU4-veturia
käytetään pääasiallisesti työjunien vetäjänä ja vaihtotöissä, mutta myös museojunien varaveturina sekä tarvittaessa tilausliikenteessä. Veturin teho on 260 hevosvoimaa ja huippunopeus noin 50 kilometriä tunnissa.

[[Tunnus poistettu]]

Olikos veturin suunnan valinnassa syynä se, että jyrkän mäen takia (ainakin jossain veturityypissä) vedet virtasivat väärään paikkaan tms?

[Marko Laine]

Minkiöltä Humppilaan mentäessä on Jokioisten rautatien jyrkin mäki, noin kilometrin mittainen Huhdinmäki, jossa höyryvetureilla ajettaessa veturin nokka oli kohti Humppilaa. Näin jyrkässä nousussa höyrykattilassa ollut vesi peitti varmasti tulipesän katon. Mikäli veturi olisi ollut toisin päin ja kattilassa olisi jostain syystä ollut vesi vähissä, olisi ollut riski, että tulipesän katto paljastuu veden kerääntyessä enemmän kattilan toiseen päähän. Eli käytäntö on tämän aikoinaan määrännyt ja samaa veturinsijoittelulinjaa on jatkettu myöhemmin myös dieselvetureiden osalta.