Pienten eläinten kuljettamiseeen tarkoitetut Gak-vaunut 1910-luvulla

[Kurt Ristniemi]

1900-luvun alussa junamiehistöt alkoivat äänekkäämmin valittaa epähygienisiä oloja konduktöörinvaunuissa, joissa myös pienet eläimet kuljetettiin kylmänä vuodenaikana.

Vuonna 1910 tehtiin ehdotus vanhojen Ga-vaunujen varustamisesta kamiinalla, jotta pienet eläimet voitaisiin kuljettaa niissä. Litteraksi esitettiin Gak. Vuonna 1911 sanotaan näitä Gak-vaunuja rakennettavan.

Gak-litteraa ei kuitenkaan löydy tuon ajan vaunuluetteloista. Rakennettiinko näitä kamiinalla varustettuja vaunuja pienten eläinten kuljettamiseen jo silloin, ja jos rakennettiin, mikä niiden littera ja numeroavaruus oli?

Ensimmäinen löytämäni virallinen tieto Gak-vaunusta "pikku eläimiä varten" on vasta 1930- tai 40-luvun vaunukuvastossa. Siinä numeosarja on 31801-318834.

Gak-vaunu kuvataan myös vuoden 1959 opuksessa 'Tavaraliikenne II, Vaunukuormaliikenne':
"Gak vaunuissa on lämmitystä varten kamina ja saadaan näissä vaunuissa kuljettaa vain päällyksessä olevia pieniä eläimiä. Nämä vaunut on sijoitettu määrätyille kotiasemilleen, jonne ne aina kuljetuksen päätyttyä on palautettava. "

Valokuvaa en ole onnistunut löytämään. Ga-vaunuiltahan nuo tietenkin näyttivät, mutta littera ratkaisee.
 

[Petri Sallinen]

Erikoisyhdistelmä vuodelta 1926 kertoo seuraavaa: "katettu vaunu pikkueläimiä varten, 8 kpl". Yhdistelmä samalta vuodelta kertoo vaunujen numerosarjan olevan 4001-9900 — siis sama sarja, johon G+Ga on tuolloin sijoitettu. Nämä listaukset antavat vain karkeaa tietoa. Listoista toki voi seurata vuotuisten kappalemäärien muutoksia.

Kuvalaattapiirustusten mukaan Gak näyttää olleen muunnosvaunu Gd-vaunusta ja Ga-vaunusta. Vuonna 1926 Gd-tyyppisiä vaunuja näyttäisi olleen Gd:ltä näyttävän kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunut 4949, 5766, 6012, 6879, 9344, 8300, 8417, 9028. Listaan on tehty saman verran käsinkirjoitettuja lisäyksiä, joiden päiväyksistä ei ole mitään tietoa. Samalla osa em. numeroista on yliviivattu.

Vuodelle 1934 päivätyssä kuvalaattapiirustuksessa Gak-vaunut näyttävät olleen Ga-muunnoksia. Numerot ovat 4606, 4830, 4949 (sama kuin edellä Gd-kuvalaattapiirustukseen kirjattu), 5190, 5392, 5766, 6012, 9344 (nämä kolme samoin), 7848, 8300, 8417, 8500, 8765, 8918, 8994, 9028, 9071. Numerot todennäköisesti ovat oikein, koska ne ovat vaunukorttinumeroita. Kuvalaattapiirustus (Ga-tyyppinen) ja numerokohtainen luettelo löytyy myös vuodelta 1935.

Vuoden 1939 kuvalaattapiirustus on myös Ga-tyyppinen. Siihen Gak-numerosarjaksi on kirjattu 31801-31834. Vaunukohtaisesta listauksesta on jossain vaiheessa (?) vedetty yli numerot 31805 ja 31831.

[Kurt Ristniemi]

Mahtoikohan Gak-vaunuissa olla tuuletusta varten torpedoventtiilit? Nehän oli otettu käyttöön tavaravaunuissakin jo 1890-luvulla. Haju kun varsinkin porsaita kuljettavissa vaunuissa oli lukeman mukaan iljettävä.

Lienee niin, että Gak-vaunujen littera vaunun kyljessä - ainakin alkuaikoina - oli 'Ga'.
Käsikirja Liikenneosaston Asema- ja Junapalvelijoille II vuodelta 1916 nimittäin kertoo:
Mustia [=tavaravaununvihreitä] normaalivaunuja (merkityt N.M./H.P.), varustetut kamiinalla. Littera vaunussa 'Ga', raportissa 'Gak'. - Tämä selittäisi sen, miksi Gak-vaunut on vaunuletteloissa alkuaikona erittelemättä sisällytetty Ga-vaunuihin. Mutta tulikohan littera 'Gak' jossakin vaiheessa maalattavaksi vaunun kylkeenkin?

Oli miten oli, 1910-luvulta lähtien on ollut kamiinalla varustettuja katetuja tavaravaunuja, joista osa ei ollutkaan tarkoitettu sotilaiden (Gmbk), vaan pienten eläinten (Gak) kuljettamiseen. Gak-vaunuissa ei tietenkään ollut sotilassisustusta, mutta muuten ne saattoivat olla ulkoisesti aivan samannäköisiä, litteraa (Ga) myöten?
 
Pienoismallinrakentaja ei taida saadakaan uutta varianttia varhaisesta Ga-vaunusta? Muuten kuin niin, että esim. sekajunassa voikin olla vain yksi savutorvella varustettu Ga-vaunu, kun sotilaskuljetuksessa niitä olisi aika liuta.

[Kurt Ristniemi]

Kalustoharrastajana kiinnitän huomioni kaluston ulkonäköön, rakenteeseen, yksityskohtiin, väriin, litteraan, numeroihin, valmistusvuosiin yms. fyysiseen. Ja helposti unohdan sen maailman ja olot, joihin kalusto luotiin ja joissa sitä käytettiin.

Gak-vaunu syntyi paitsi pienten eläinten kuljettamiseen, ennenkaikkea myös helpottamaan junamiehistön sietämättömiä oloja. Konduktööriyhdistys kertoo vuonna 1910:

"... nykyinen tapa ei vastaa niitä vaatimuksia, mitä voidaan asettaa hyvin järjestettyyn eläinten kuletukseen, puhumattakaan niistä vaikeuksista, jotka johtuvat siitä, että eläimiä kuletetaan sellaisissa vaunuissa, joissa on kaikellaista ruoka-, matka- y. m. tavaraa, mitkä ehdottomasti pilaantuvat eläimistä lähtevästä löyhkästä ja jätteistä.

Nämät olosuhteet ovat olleet ja ovat sitä laatua, että Konduktööriyhdistys ei voi olla lausumatta sitä vakavaa toivomustaan, että konduktöörit samoin kuin muukin junamiehistö vapautettaisiin siitä tukalasta asemasta, jonka vasikkain, sikain, porsaitten y. m. eläinten kuletus konduktöörivaunuissa tuottaa heille.

Konduktöörivaunuhan on konduktöörin virkahuone, jossa hän suorittaa suuren osan virkatehtävistään samoin pakettimestarin; se on koko junamiehistön matkaeväitten säilytyspaikka ja ruokailuhuone, siinä kuletetaan sairaita, kaikenlaista lämminvaunutavaraa, n. k. hedelmiä, hiivaa, maitoa, juustoa y. m. tavaraa.

Jo inhimilliseltä ja terveydelliseltä näkökannalta katsottuna ei voitane pitää soveliaana pakoittaa ihmisiä oleskelemaan, jopa kokonaisia päiviä, sellaisissa vaunuissa, joissa ilma on saastutettu mitä inhoittavimmalla hajulla, saatikka, että siellä voisi säilyttää sen tarmon ja vakavuuden, joka rautatieoloissa on välttämätöntä."


Kalustohistoria saa ihan uutta väriä ja syvyyttä, kun perehtyy myös niihin arkipäivän oloihin, joihin kalusto luotiin ja joissa sitä käytettiin.