Mikähän nyt myrkyn lykkäsi?

[Timo Valtonen]

Helsingissä seisoo junaliikenne.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Junaliikenne+seisoo+Helsingin+asemalla/1135250530034

Tietoa asiasta?

[Heikki Piirainen]

VR:n liikennetiedote:
5.11. klo 15.21 Junaliikenne on käynnistynyt
Liikenne on palautumassa vähitellen normaaliksi. Keskeytyksen syynä oli häiriö junien kauko-ohjausjärjestelmässä Helsingissä.

[[Tunnus poistettu]]

Ja jo herättänyt tietynlaisia kommentteja kun sattu samaksi päiväksi kun Helsingin seudun ensilumi  - ainakin melkein.

[Viljami Jokinen]

Ja jo herättänyt tietynlaisia kommentteja kun sattu samaksi päiväksi kun Helsingin seudun ensilumi  - ainakin melkein.

Joo, heti ton otsikon nähtyäni ajattelin "hohhoijaa taas sama juttu kuin viime vuonna, vaihteet ei käänny.. "

[[Tunnus poistettu]]

5.11. klo 16.34 Muutoksia junaliikenteessä

Seinäjoelta klo 15.45 Helsinkiin lähtenyt Pendolino (S62) noudattaa IC-junan (IC 180) aikataulua pysähtyen väliasemilla Tampereen ja Helsingin välillä.
 
Juna pysähtyy siis myös Lempäälässä, Toijalassa, Hämeenlinnassa ja Riihimäellä.

Muutenkin vähän liikenne sekaisin ainakin Helsinki- Tampere

[Andreas Ehnberg]

"Helsingin asetinlaite kaatunut. Mikään juna ei kulje Helsingistä ainakaan viiteentoista minuuttiin" oli kuulutus junassa noin klo 15. Tässä vaiheessa M-junan olisi pitänyt lähteä jo 15 min aiemmin helsingistä. Lopulta myöhästyminen oli reilut 30 min.

[[Tunnus poistettu]]

Vai on joku kääntänyt kampea liian voimakkaasti kun asetinlaite on kaatunut heh heh!

[Petri P. Pentikäinen]

"Helsingin asetinlaite kaatunut. Mikään juna ei kulje Helsingistä ainakaan viiteentoista minuuttiin" oli kuulutus junassa noin klo 15.

Ja matkustava yleisöhän varmasti tietää, mikä on "asetinlaite", eikä sellaisia vaikeita yleiskielisiä ilmaisuja kuten "liikenteenohjausjärjestelmä" voi käyttää.

[Jani Aas]

"Helsingin asetinlaite kaatunut. Mikään juna ei kulje Helsingistä ainakaan viiteentoista minuuttiin" oli kuulutus junassa noin klo 15.

Ja matkustava yleisöhän varmasti tietää, mikä on "asetinlaite", eikä sellaisia vaikeita yleiskielisiä ilmaisuja kuten "liikenteenohjausjärjestelmä" voi käyttää.

Asetinlaite,liikenteenohjausjärjestelmä,tms...tuskin se tavalliselle matkustajalle (ei harrastaja) tuo mitään selkoa asiaan.
Kunhan saa informatiivistä tietoa kauanko kestää ennen kuin pääsee kotiin.

[Antti Posti]

Itse kävin sellossa/leppävaarassa ja sieltä junalla kannelmäkeen (n.20.15-21.00).

M juna oli 10min myöhässä, Y juna joku 7min, E:et 7min ja 13min.
Y-juna joutui ajamaan huopalahden ja ilmalan ohi hirveän hiljaa, koska E juna meni edessä samaa raidetta enemmän myöhässä ja oli mennyt alle 5min sitten leppävaarasta. Joten huopalahdessa lähes pysähdyttiin.

Sitten A junat olivat 5min myöhässä suunilleen, lähes kaikissa oli siirretyt ajat

[Aulis Korva]

Mitä liikennevalot näyttivät tämän vian aikana?

[Runar Ruuska]

Mitä liikennevalot näyttivät tämän vian aikana?

Ainakin Mannerheikintiellä oli liikennevaloissa punaista ja vihreetä, joskus vilahti vähän keltaistakin.
Rautateillä sen sijaan on opastimia ja ne tapaavat vikatilanteissa punertaa.

[Tuukka Ryyppö]

Mitä liikennevalot näyttivät tämän vian aikana?

Ainakin Mannerheikintiellä oli liikennevaloissa punaista ja vihreetä, joskus vilahti vähän keltaistakin.
Rautateillä sen sijaan on opastimia ja ne tapaavat vikatilanteissa punertaa.

Virallisestihan autoillekin näytetään pää- ja toisto-opastimilla valo-opasteita. "Liikennevalo" on vain joku sivistymättömien puhekielistelijöiden ilmaisu.

[Matti Grönroos]

Virallisestihan autoillekin näytetään pää- ja toisto-opastimilla valo-opasteita. "Liikennevalo" on vain joku sivistymättömien puhekielistelijöiden ilmaisu.

Kyllä "liikennevalo" on aivan virallinen, lain ja asetusten mukainen termi. Tienristeyksessä olevat liikennevalot koostuvat opastimista.

[Kjell Knapas]

Joo, ja rautateillä se liikenteenohjausjärjestelmä koostuu opastimista, asetinlaitteista, kauko-ohjauslaitteista, JKV:stä, ym. On parempi, että annetaan täsmällistä tietoa tyyliin "asetinlaite kaatunut" kuin että puhutaan yleisesti liikenteenohjausjärjestelmän vioista. Itse asiassa nimen omaan VR osakeyhtiön suunnasta tulevassa viestinnässä on usein juuri päinvastainen ongelma: viestinnässä oletetaan, ettei kuulija tiedä mitään rautateistä, ja monesti suorastaan korostetaan tätä seikkaa. Erityisesti sellainen kuulija, joka tietää hyvin vähän rautateistä, tuntee helposti itsensä nöyryytetyksi, jos hän huomaa, että tarkoituksella käytetään "holhoavaa" kieltä kun "te ette kuitenkaan ymmärtäisi". Lisäksi on myös niitä, jotka tietävät itse asiassa hyvin paljon rautateistä, ja heille liian ylimalkainen viesti tuottaa vain tarpeen esittää kysymyksiä. Onhan täälläkin monta kertaa arvottu esim jukun yleisiä sanontoja, joiden alle voidaan kätkeä yllättävän erilaisiakin häiriöitä.

Luonnollisesti on myös huono juttu, jos puhutaan niin, että lähes kaikki sanat ovat erityisterminologiaa. Tällöinkin kuulija, ellei hän ymmärrä, tuntee itsensä nöyryytetyksi. Tämä viestinnän tasapainoiluongelma on hyvin tuttu lääkäreille, sillä keskustelu potilaiden kanssa on tässä suhteessa hyvin haastavaa: kumpi tahansa äärimmäisyys ja potilas pahoittaa mielensä.

Sitten on muuten sellainenkin juttu, että rautateillä käytännön keskustelukieli eroaa hyvinkin paljon ohjesääntöjen virallisesta rautatiekielestä. Tästä syystä esim minulla on toisinaan kommunikaatiovaikeuksia rautatieläisten kanssa. Kerran en meinannut tulla ymmärretyksi puhuessani "raiteensulusta", kun kaikki käyttävät siitä nimitystä poliisi. Enkä minä ymmärtänyt, kun muuan rautatieläinen kutsui siipiopastinta viiksiksi. Onneksi olen tajunnut olla käyttämättä esim ilmaisua "rinnankytketty risteysvaihde" ja puhunut suosiolla engelsmannista.

[Pekka Kerttula]

Itse oli ko. päivänä Pasilassa noin klo 17 aikoihin odottelemassa pääsyä Keravalle. Noihin aikoihin ainakin lähijunat pohjoiseen olivat kaikki 10-40 minuuttia myöhässä I-ja K-junia lukuunottamatta. Laiturinäytöt näyttivät aivan eri junia kuin mitä 3-ja 4-laitureille tuli. 3-laiturin näyttö ilmoitti vihdoin H-junasta, ja paikalle lipui veturivetoinen Eil-juna, joka ei arvatenkaan ollut H-juna, vaan aikataulun mukaan 16:20 lähtevä henkilöjuna Riihimäelle. Hämmentyneet ihmiset kerääntyivät konduktöörivaunun ympärille, mutta konnaria ei näkynyt missään, ennenkuin joku vimmatusti koputti konnarin ikkunaan. Olin vähän kauempana, mutta tuli sellainen vaikutelma, että vaitonainen konnari ei paljoa ihmisten kysymyksiin vastaillut ("onko tämä H-juna?" tai "pysähtyykö Keravalla?"). Muutamat rouvashenkilöt alkoivat kerätä painetta ja sivukorvalla seurasin heidän kommentointiaan suunnilleen näin:

Ensimmäinen: "Eikö tämä juna voisi nyt poikkeuksellisesti pysähtyä myös Keravalla?" (Ihan asiallinen kysymys.)
Toinen: "Eikö tätä voisi muuttaa H-junaksi?"
Kolmas: "Eikö tämä voisi muuttua Z-junaksi?"

Viimeksi mainittu vaikutti olevan ihan vakavissaan. Eipä tuossa tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.

[Petri P. Pentikäinen]

On parempi, että annetaan täsmällistä tietoa tyyliin "asetinlaite kaatunut" kuin että puhutaan yleisesti liikenteenohjausjärjestelmän vioista.

En nyt vain edelleenkään ymmärrä, miksi olisi parempi puhua "asetinlaitteesta", kun olosuhteet ovat seuraavat: a) yli 95% matkustajista ei ymmärrä, mitä tarkoittaa "asetinlaite" ja b) yli 95% matkustajista ymmärtää, mitä tarkoittaa "liikenteenohjausjärjestelmä".

Siitä luulisi olevan helppo valita.