Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia

[Juhana Nordlund]

Mitä eroa on Eds ja Edfs vaunuilla?

Eds:ssä on välitason osasto samanlainen kuin Ed:ssä (pieni avo-osastotyyppinen matkustajaosasto). Edfs:ssä on vastaavassa kohdassa konduktöörin toimistokoppi ja sitä vastapäätä kärrymyynnin tukipiste. Nykyään Eds:issäkin on konnarikoppi, mutta se on sijoitettu yläkertaan. Alunperin Eds:issä ei ollut konduktöörin toimistotiloja, vaan Eds-kokoonpanoissa käytettiin Rx-ravintolavaunua, jossa tämä konnaritila taas sitten on.

[Oula Ahlholm]

Miksi Venäläisissä tavaravaunuissa ei ole puskimia?

[Topi Lajunen]

Miksi Venäläisissä tavaravaunuissa ei ole puskimia?

Ne eivät tarvitse niitä. Sekä veto- että työntövoimat välittyvät automaattikytkimen kautta.

Vähän kuin vaikkapa Pendolinossa.

[Petri Sallinen]

Vuoteen 1968 asti Neuvostoliitosta Suomeen liikennöiviin venäläisiin vaunuihin ruuvattiin ennen rajan ylitystä sivupuskimet. En muista, milloin naapurissa otettiin käyttöön keskuspuskimet jenkkityyliin — oiskohan ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen.

http://vaunut.org/kuva/137013?t=Vgk

[Teemu Salonen]

Junakulunvalvonnasta:

Jos kuljettaja näkee tolpassa ajon sallivan opasteen, mutta jkv on vakaasti sitä mieltä, että tolpassa palaa punainen valo, niin kumpaa totellaan? Onko tälläinen tilanne ylipäätään mahdollinen?

[Teemu Sirkiä]

Jos kuljettaja näkee tolpassa ajon sallivan opasteen, mutta jkv on vakaasti sitä mieltä, että tolpassa palaa punainen valo, niin kumpaa totellaan? Onko tälläinen tilanne ylipäätään mahdollinen?

On mahdollista, koska meillä on pistemäinen JKV, joka päivittää tietojaan veturiin vain kun baliiseja ylitetään. Jos opastimessa palaa vihreä, kuljettajan täytyy kuitenkin ajaa JKV:n vaatimuksen mukaisesti kunnes tieto päivittyy.

[Teemu Salonen]

Jos kuljettaja näkee tolpassa ajon sallivan opasteen, mutta jkv on vakaasti sitä mieltä, että tolpassa palaa punainen valo, niin kumpaa totellaan? Onko tälläinen tilanne ylipäätään mahdollinen?

On mahdollista, koska meillä on pistemäinen JKV, joka päivittää tietojaan veturiin vain kun baliiseja ylitetään. Jos opastimessa palaa vihreä, kuljettajan täytyy kuitenkin ajaa JKV:n vaatimuksen mukaisesti kunnes tieto päivittyy.

Kiitos nopeasta vastauksesta kaimalle. Mites jollain tiettömällä metsätaipaleella, jossa kauniin vihreä valo palaa peittäen puhtaan valkoisen lumen epätodelliseen utuun ja vekki seisoo/istuu tumput suorana ohjaamossa kun JKV esittää tilanteesta jyrkän vastalauseen. Nähdäänkö todellinen tilanne liikenteenohjauksessa josta syntax error pystytään kuittamaan ja saamaan juna liikkeelle vai pitääkö vekin vannoa käsi raamatun päällä, että vihreää täällä tarjotaan sanoo teidän laitteet mitä tahansa

[Teemu Sirkiä]

Mites jollain tiettömällä metsätaipaleella, jossa kauniin vihreä valo palaa peittäen puhtaan valkoisen lumen epätodelliseen utuun ja vekki seisoo/istuu tumput suorana ohjaamossa kun JKV esittää tilanteesta jyrkän vastalauseen.

Tuo olisi siis virhetilanne. Toki sellaisessa tilanteessa JKV:n voi käynnistää tarvittaessa uudelleen tai erillisellä luvalla jatkaa matkaa ilman JKV:tä, jos siihen on tullut vikaa.

Se on taas ihan normaalia ja jokapäiväistä, että JKV kertoo seis-opasteesta, vaikka opastin on jo edessä vaihtunut vihreäksi, mutta tilanne tosiaan korjaantuu ylittämällä seuraavat baliisit. Yhdellä opastimella on siis tyypillisesti baliisit juuri ennen opastinta ja sitten toistobaliiseja yksi tai kaksi kappaletta kauempana opastimesta sen vuoksi, että tieto päivittyisi nopeammin.

JKV:n mielestä punaista opastinta (olipa se sitten oikeasti sillä hetkellä punainen tai vihreä) saa lähestyä JKV:n osoittamalla valvontanopeudella (yleensä 10 km/h tai 35 km/h) ja jos opastin on edelleen oikeasti punainen, kun ylitetään opastimen baliisit, niin JKV tekee hätäjarrutuksen. Tällä siis estetään sellainen tilanne, että JKV pakottaisi pysähtymään, mutta tieto ei enää koskaan päivittyisi  

[Topi Lajunen]

Yllämainituista syistä on hyödyllistä, että toistobaliisit on merkitty B-merkeillä. Kun kuljettaja näkee opastimen opasteen vaihtuneen ajonsallivaksi, voi hän JKV:n edelleen pakottaessa nopeuden jarrukäyrän alle, tähdätä jarrutuksen irrotuksen tai muutoin sovittaa ajonsa luottaen, että toistobaliisin kohdalla tieto päivittyy.

Tarina kertoo, että radanomistaja jossain vaiheessa oli ihan itse pähkäillyt, että B-merkit ovat kuljettajille turhia, ja oli olemassa suunnitelma niiden poistamiseksi. Onneksi joku kuljettaja sai jotain kautta vihiä aikomuksesta, ja onnistui selittämään toimistoihmisille, miksi niitä ei missään tapauksessa pidä poistaa. Ja samalla ehkä muistutti, että muutoksia suunniteltaessa ylipäätään kannattaisi olla käyttäjiin ensin yhteydessä.

[Lasse Reunanen]

Katselin Google mapsin ilmakuvaa ja yllättäen silmiini osui "katkennut" juna. Mikkelin ja Hiirolan välillä, jotakuinkin Vääräläntien ex. tasoristeyksen kohdalla on juna, mistä puuttuu pätkä välistä. Olisiko tuo pendolino ja jotenkin satelliittikuva on pompannut eri kohtaan, että näyttää kuin osa vaunuista olisi poikki. Onko tuo yleistä vai onko joku erikoisempikin tapaus? Linkittää en tähän puhelimella osannut, mutta eiköhän tuo löydy kerrottujen paikkojenkin avulla.

[Mika Hakala]

Katselin Google mapsin ilmakuvaa ja yllättäen silmiini osui "katkennut" juna. Mikkelin ja Hiirolan välillä, jotakuinkin Vääräläntien ex. tasoristeyksen kohdalla on juna, mistä puuttuu pätkä välistä. Olisiko tuo pendolino ja jotenkin satelliittikuva on pompannut eri kohtaan, että näyttää kuin osa vaunuista olisi poikki. Onko tuo yleistä vai onko joku erikoisempikin tapaus? Linkittää en tähän puhelimella osannut, mutta eiköhän tuo löydy kerrottujen paikkojenkin avulla.

Juna ollut ensimmäisen sateliittikuvauksen alueen rajamailla ja tullut toisen alueen kuvaukseen mukaan osin?

Tuollaisesta gmailin sateeliittikuvauksesta hyvä esimerkki Talvivaaran rata, jossa osa radasta vielä rakentamatta ja koskematonta talvista metsämaisemaa, toisessa rakenteella olevaa ja kolmannessa valmista.

[Lasse Reunanen]

Näitä kohtia olen nähnyt useita, missä selvästi muuttuu eri aikaan, esim. kesä/talvi, mutta tuossa sama juna näkyy kuin pätkä puuttuisi välistä. Eli kuvien ottamisella on väliä muutama sekunti.

[Topi Lajunen]

Nuo tarkemmat "satelliittikuvat" ovat yleensä oikeasti lentokoneesta otettuja ilmakuvia. Käsitykseni mukaan kone lentää suoraa linjaa, ja kamera napsii kuvia sopivin välein. Digitaalisesti sitten yhdistetään kuvat yhdeksi suuremmaksi kuvaksi. Kuvien oton välillä saattaa juna ehtiä liikkumaan kuva-alojen välillä sopivasti siten, että se näkyy katkenneena, venyneenä tai lyhentyneenä, suunnasta ja sattumasta riippuen.

[Lasse Reunanen]

No tämä selittää...

[Panu Breilin]

Mihin tarkoitukseen käytetään pitkiä raideruuveja? Siis sellaisia jotka ovat normaalin raideruuvin paksuisia, mutta pituutta niillä on noin 30 cm, eli kymmenisen senttiä enemmän kuin tavallisella raideruuvilla.

[Teemu Salonen]

Kiinnitin taannoin huomiota hesarilla (siis rataverkon ulkopuolella) huomiota spårakiskoihin jossa vaihde olis jo pysäkin kohdalla. Matkaan siis lähdetään tuplaraitella. Toiset suuntaa arabiaan ja toiset ytimeen. Mikä tässä mahtaa olla ideana? Keskustaan suuntaavien vaunujen nopeus vai joku muu?

[Jorma Rauhala]

Kiinnitin taannoin huomiota hesarilla (siis rataverkon ulkopuolella) huomiota spårakiskoihin jossa vaihde olis jo pysäkin kohdalla. Matkaan siis lähdetään tuplaraitella. Toiset suuntaa arabiaan ja toiset ytimeen. Mikä tässä mahtaa olla ideana? Keskustaan suuntaavien vaunujen nopeus vai joku muu?

Eteenvedetty kielisovitus. Estetään poikittaisen Hämeentien keskustan suunnan katuliikenteen talvihiekoitushiekan sekä muun moskan pääseminen vaihdekielialueelle, kuten lumen paakkuuntuminen kielien uriin. Samoin kielisovitukset olisivat perinteisen lyhyen vaihteen tapauksessa raskaan linja-autoliikenteen jatkuvan mekaanisen ylijyräämisen alla. Nyt vaihteen arin ja tärkein osa on saatu siirrettyä pienen välimatkan päähän suojaan ja toimii hyvin. Näitä on käytössä muuallakin.

[John Lindroth]

Mitähän veturisarjaa kutsuttiin Pasilassa Voivoiksi?

[John Lindroth]

Voivoivoi ,eikö kukaan tiedä?

[Teppo Niemi]

Mitähän veturisarjaa kutsuttiin Pasilassa Voivoiksi?

Ei kai vain veturia, jota muualla kutsuttiin teerieriksi tai taskuaseeksi.
Toinen vaihtoehto voisi olla Vv15, eli myöhemmin Dv15.

[John Lindroth]

Loistavaa Teppo tietää ne olivat ne jälkimmäiset kaksi.Sitä en tiedä tuliko sanonta jo Vr11 veturien aikaan?

[Teppo Niemi]

Mutta kysytäänpä meitä (siis Johnia ja minua) nuoremmilta sitten, että millä sarjalla tai sarjoilla oli yhtenä lempinimi terrieri. Mistä syystä, entä mitä muita lempinimiä kyseisellä sarjalla oli?

[Esa Niemelä]

Suurin osa Suomen Hr1/Tr1 -vetureista omasi Wagner savunohjauspellit. Miksiköhän rullalaakeroituihin Hr1/Tr1 -vetureihin asennettiin pienemmät Witten savunohjauspellit?

Tarkoitan, että eikö molemmat veturisarjat olisi voitu varustaa Wagnereilla sarjojensa loppuun asti...

[Petri Nummijoki]

Suurin osa Suomen Hr1/Tr1 -vetureista omasi Wagner savunohjauspellit. Miksiköhän rullalaakeroituihin Hr1/Tr1 -vetureihin asennettiin pienemmät Witten savunohjauspellit?

Tarkoitan, että eikö molemmat veturisarjat olisi voitu varustaa Wagnereilla sarjojensa loppuun asti...

Asia on selitetty kuvan http://www.vaunut.org/kuva/83686 yhteydessä. On myös esitetty, että Witte-pelleillä näkyvyys parani mutta mahtaako tarkoittaa juuri ikkunoiden likaantumisen vähentymistä, jota ei vain ole selitetty auki vai konkreettisia näkymäalueitakin? Lähietäisyydelle Witte-pelleillä varustetussa veturissa varmaan näkeekin paremmin mutta miten mahtaa olla kaukaisuuden kanssa, kun Witte-pellit ulottuvat Wagner-peltejä korkeammalle?

[Sara Turunen]

Onko täällä sivustolla aihetta jossa olisi käsitelty rautatieaiheisia kirjoja? Eli sellasta mistä selviäisi mitä kaikkea rautatiekirjoja on saatavilla tai yleensäkin tehty. Itse olisin kiinnostunut kirjoista jotka käsittelee suomalaista rautatietä, vetureita yms. Voisi sitten yrittää niitä ostaa kun tietäisi mitä kaikkea löytyy.