Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia

[Marko Laine]

Onko täällä sivustolla aihetta jossa olisi käsitelty rautatieaiheisia kirjoja? Eli sellasta mistä selviäisi mitä kaikkea rautatiekirjoja on saatavilla tai yleensäkin tehty. Itse olisin kiinnostunut kirjoista jotka käsittelee suomalaista rautatietä, vetureita yms. Voisi sitten yrittää niitä ostaa kun tietäisi mitä kaikkea löytyy.

Jokioisten Museorautatien kirjakauppa on valikoimaltaan Suomen laajin rautatiealan kirjakauppa. Löytyy paljon kotimaisia ja ulkomaisia rautatiealan kirjoja ja lehtiäkin. Tässä linkki kotimaisten kirjojen verkkokauppaan https://kauppa.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/12-kotimaiset-kirjat

Verkkokaupassa ei ole ihan kaikkia kirjoja, joita löytyy, mutta suurin osa.

[Panu Breilin]

Onko täällä sivustolla aihetta jossa olisi käsitelty rautatieaiheisia kirjoja? Eli sellasta mistä selviäisi mitä kaikkea rautatiekirjoja on saatavilla tai yleensäkin tehty. Itse olisin kiinnostunut kirjoista jotka käsittelee suomalaista rautatietä, vetureita yms. Voisi sitten yrittää niitä ostaa kun tietäisi mitä kaikkea löytyy.

Valtionrautateiden vuosina 1912, 1937, 1962 ja 1987 julkaisemista historiikeista löytyy todella paljon tietoa rata-, veturi-, vaunu- ja muusta tekniikasta, eri rataosien rakentamisesta, eri veturi- ja vaunutyypeistä, liikenteestä, huonerakennuksista, kunnossapidosta, hallinnosta yms. Näistä historiikeista on kaikista aikanaan otettu isot painokset, joten niitä on melko paljon myynnissä nykyisinkin.

Vuonna 2009 julkaistusta Radan varrella -kirjasta löytyy tietoa kaikista miehitetyistä liikennepaikoista mitä Suomen rataverkolla on ollut ja lisäksi listaus seisakkeista. Kirjassa on selostettu esimerkiksi eri liikennepaikkojen asemarakennuksia, liikennettä, miehitystä ja muita niiden keskeisiä vaiheita. Radan varrella -kirjan painos on myyty loppuun ja käytettynä sitä on aika harvoin myynnissä.

[Jorma Toivonen]

Kotimaisia (toki myös ulkomaisia) rautatiekirjoja voi ensi hätään katsella esimerkiksi seuraavista nettikaupoista:
Kustantaja Laaksonen https://www.kustantajalaaksonen.fi/category/4/rautatiekirjat

Trafiikkimuseot https://webshop.trafiikki.fi/kirjat 

Jokioisten Museorautatie https://kauppa.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/

Toki näissä on samojakin tuotteita, mutta erojakin tarjonnassa on.
SKS

[Sara Turunen]

Kiitos. Tässähän tulikin hyviä linkkejä

[Heikki Piirainen]

Eli sellasta mistä selviäisi mitä kaikkea rautatiekirjoja on saatavilla tai yleensäkin tehty.

Finna.fi:stä hakemalla saat ainakin jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä on yleensäkin tehty. Esimerkiksi tämä haku antaa tätä kirjoitettaessa 3506 tulosta, joissa aineistotyyppinä on kirja, kielenä suomi ja aiheena rautatiet. Pieni osa (650) on saatavilla verkossa, loput kirjastoissa ja arkistoissa ympäri maan.

[Teemu Salonen]

Laitan tän tänne, kun en katsonut aiheelliseksi avata uutta aihetta:

Jos ajatellaan tätä päivää, niin mikä on Helsingin raitiolinjoista pisimpään muuttumattomana pysynyt linja tällä hetkellä? Kolmonen (b ja t) myllättiin jokunen vuosi sitten. Samoin seiska (a ja b). Ykkösessä on ollut parikin versiota eli ykkönen ja 1a. Femma kulkee taas vuosien tauon jälkeen. Ysi on tainnut lyhyen elämänsä aikana kokea jo useamman muutoksen. Eli kolmen kärkeen jää 4, 8 ja 10. Mikä niistä on säilynyt muuttumattomana pisimpään?

[Jyrki Längman]

Raitiolinja 4 Munkkiniemi-Katajanokka vuodesta 1985

[Panu Breilin]

Osaisiko joku sanoa, että onko Joensuussa henkilöaseman ympäristössä joskus ollut käytössä sähkömekaaninen asetinlaite?

[Pauli Kyllönen]

Onko täällä sivustolla aihetta jossa olisi käsitelty rautatieaiheisia kirjoja? Eli sellasta mistä selviäisi mitä kaikkea rautatiekirjoja on saatavilla tai yleensäkin tehty. Itse olisin kiinnostunut kirjoista jotka käsittelee suomalaista rautatietä, vetureita yms. Voisi sitten yrittää niitä ostaa kun tietäisi mitä kaikkea löytyy.

Sitten vielä muiden ehdotusten lisäksi: https://www.antikvaari.fi/hakukone jonne tarkennettu kirjahakuun voi laittaa asiasanaksi rautatiet tai veturi niin löytää lisää kirjoja.

[Simo Virtanen]

Olikos täällä uutta HSL/VR lähiliikennekarttaa kuvattuna? Hesari on sen nostanut uutisiinsa.

Onhan se nyt hienoa, että TESOMA on nyt osa metropolia. Samaa metropolia kuin Kotka satama / Kotka hamn. 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009097231.html

[Jimi Lappalainen]

Uusi kirjainrimpsu on nyt siis PIAL EUXY DRZ TKIP.

[Simo Virtanen]

Uusi kirjainrimpsu on nyt siis PIAL EUXY DRZ TKIP.

Silloinkin jää OMG -junat puuttumaan.

[Kimmo Huhta]

Milloin tuli vävl + puolipuomilaitoksissa käyttöön se tapa, että kellojen soitto lakkaa, kun puolipuomit ovat alhaalla ja juna ohittaa? Vielä ainakin 90-luvulla junassa istuen huomasi kaikki varoituslaitokset äänestä, ja oli kiva kuulla se doppler-muutos äänen taajuudessa, kun ohitti.

[Mika Hakala]

https://www.youtube.com/watch?v=Kw-dT4vuJ7k
Onko tämä Koff 1:n mainos Jokioinen-Humppila väliltä kuvattu ja jos on, niin millä asemalla?

[Markku Naskali]

Eipä siltä radalta vaikuta, mutta on hauska esimerkki aikakaudestaan. Alkoholijuomia ei saanut mainostaa, kuten ei kovin vapaasti vieläkään, mutta kiertää yritettiin tavoin jos toisinkin.

[Rainer Silfverberg]

Jokioisten museorautatiellä, ns pitkällä radalla, luultavasti Forssan päässä, on 1970-luvun alussa kuvattu Turun Sinappi -mainos.

[Markku Naskali]

Mikä on nykyään juna?
Radan varressa asuneelle juna oli sellainen jossa oli veturi ja vaunuja perässä. Lättähattukin oli  noin nippa nappa juna. Joskus oli yksittäisiä vetureita liikkeellä mutta ne eivät olleet junia.
Nykyisin veturi ja kymmenet vaunut voivat olla  jotain vaihtoliikettä tai jotain yhtä kummallista mutta eivät junia.

[Teppo Niemi]

Mikä on nykyään juna?
Radan varressa asuneelle juna oli sellainen jossa oli veturi ja vaunuja perässä. Lättähattukin oli  noin nippa nappa juna. Joskus oli yksittäisiä vetureita liikkeellä mutta ne eivät olleet junia.
Nykyisin veturi ja kymmenet vaunut voivat olla  jotain vaihtoliikettä tai jotain yhtä kummallista mutta eivät junia.

Vuoden 1969 JT:n mukaan omalla konevoimallaan liikkuvaa välinettä siihen kytkettyine vauniuineen pidetää  junana kun se on ilmoitettu kulkuun junana. Tällöin noudatdtaan junaliikennettä koskevia turvallisuusmääräyksiä. Muuhun liikenteeseen nähden noudatetaan vaihtotyötä koskevia määräyksiä.

Tämän mukaan myös yksinäinen veturi o  juna, jos se oli asetettu kulkuun junana. 
Eli mielestäni tässä suhteessa perusasioissa ei ole tapahtunut oleellista.muutosta.

[Petri Soronen]

Tieliikennelaissa puhutaan toisaalta yleisesti ”junasta tai muusta rautatiekiskoilla kulkevasta laitteesta”. Luulisin että laissa näillä ”junilla” tarkoitetaan kaikkea mikä näyttää vetureille ja vaunuille ja ”laitteet” sitten resiinoista kaivureihin. Lisäksi tasoristeyksen x merkki (29.1 ja 29.2) kohdalla laissa puhutaan vain junasta, ei mistään laitteesta.

Tulkitsen siis että on ihan oikein puhua junasta vaikka kyseessä olisi vaihtotyö yksikkökin kyseessä, lain mukaan.

[Teppo Niemi]

Jokioisten museorautatiellä, ns pitkällä radalla, luultavasti Forssan päässä, on 1970-luvun alussa kuvattu Turun Sinappi -mainos.

Ei ole kuvattu Forssan päässä. Ratahan oli käsittääkseni jo kuvauksien aikana purettuna Forssan ja Jokioisten sekä myös Minkiön ja Humppilan väliltä, niin eipä tuohon kuvauspaikkaan jää juurikaan mahdollisuuksia.

Ja ainakin nuosta linkistä https://www.facebook.com/turunsinappia/videos/turun-sinappia-mainos-vuodelta-76/147613791930143/ pitäisi päästä näkemään tuo mainos. Vähänkin paikkoja tuntevalle ei jää epäselväksi, missä tuo on kuvattu....

[Topi Lajunen]

Rautatiesäännöstöllisesti juna tosiaan on enemmänkin sääntötekninen asia, kuin fyysinen juttu. Sille haetaan ratakapasiteetti (aikataulu) ja sitten se asetetaan kulkemaan junana sen mukaisesti. Se syntyy siinä vaiheessa, kun liikenteenohjaus vastaanottaa siltä lähtövalmiusilmoituksen, ja lakkaa olemasta siinä vaiheessa, kun se viimeisen kerran pysähtyy määräpaikallaan. Tästä kaikesta riippumatta, se voi alussa, lopussa, tai välissä liikkua myös vaihtotyönä, jolloin se onkin junan sijaan sen aikaa vaihtotyöyksikkö.

Kalustona voi olla oikeastaan lähes mitä tahansa.

Olen ymmärtänyt, että maailmalla tämäntyyppistä eroa junan ja vaihtotyöyksikön välillä ei niinkään ole, mutta Suomessa ero on selvä ja tärkeä. Eri liikennöintimuodoissa noudatetaan osittain eri määräyksiä, ja sama yksikkö ei voi koskaan olla molempia samaan aikaan.

Ja sitten on vielä ratatyö omana muotonaan.

Yleiskielessä "juna" sitten tarkoittaa jotain muuta. Ja varmaan tosiaan myös juridisessa kielessä.

[Pekka Siiskonen]

Entäpä mikä on yksikkö? Ei -- en tarkoita metriä tai ampeeria vaan sitä, mikä kiskoja pitkin kulkee. Onko ratapihalla seisova yksinäinen vaunu tai veturi yksikkö? Entäpä jos vaunuja tai vetureita on useampia yhteenkytkettyinä? Onko esim. Sm1-sähkömoottorivaunun ja sen liitevaunun yhdistelmä yksikkö?

Mikä on yksikön ja liikkuvan kaluston välinen suhde tai yhteys?

[Panu Breilin]

Osaisiko joku sanoa mitkä VR:llä käytetyt vaunut ovat valmistuneet vuonna 1923 L. Zieleniewskin tehtaalla Puolan Sanokissa? Tällainen valmistajanlaatta on, mutta ei tietoa siitä, että mistä vaunusta se on.

Entä mitä vaunuja Kockumsin tehtaalla Malmössä tehtiin VR:lle vuonna 1946? Rullalaakeroitujen Gb(r)-vaunujen alustoja vai jotain muuta?

[Topi Lajunen]

Entäpä mikä on yksikkö? Ei -- en tarkoita metriä tai ampeeria vaan sitä, mikä kiskoja pitkin kulkee. Onko ratapihalla seisova yksinäinen vaunu tai veturi yksikkö? Entäpä jos vaunuja tai vetureita on useampia yhteenkytkettyinä? Onko esim. Sm1-sähkömoottorivaunun ja sen liitevaunun yhdistelmä yksikkö?

Mikä on yksikön ja liikkuvan kaluston välinen suhde tai yhteys?

Sanoisin, että yksikkö on numerotunnuksen saanut taho, joka sitten yhdistyy kulloiseenkin kalustoon, jonka kanssa toimitaan. Esimerkiksi järjestelyveturi on se yksikkö (henkilöstöineen), ja kun se liikkuu vaunujen kanssa, vaunut ovat osa sitä yksikköä tällöin. Mikäli yksikkö liikkuu junana, sitä kutsutaan junaksi.

[Ari-Pekka Lanne]

Käsitteistöjä on viilailtu vuosikymmenten saatossa. Jt-1969:n määritelmistä ei löydy suorastaan termiä yksikkö, mutta kuitenkin termi juna: »Junana pidetään veturia, moottorivaunua, pienkalustoksi nimettyä, työkonetta yms. omalla konevoimallaan kiskoilla liikkuvaa välinettä yksinään tai vaunuja siihen liitettynä, kun se on ilmoitettu kulkuun junana. Tällöin on siihen nähden noudatettava junaliikennettä koskevia junaturvallisuusmääräyksiä. Muuhun liikenteeseen nähden noudatetaan vaihtotyöstä annettuja määräyksiä.»

Jt-2005:n määritelmiin sen sijaan on jo kirjattu yksikkö: »Yksikkö on juna tai muu raiteella liikkuva kalusto.» Sen lisäksi monisteen määritelmistä löytyy juna: »Juna on kalusto, joka on asetettu kulkuun junana. Junaan on sovellettava junaliikennettä koskevia säädöksiä.»

Jt-2021 muotoilee käsitteen yksikkö näin: »Yksiköllä tarkoitetaan kalustoa, joka liikkuu junaliikenteestä tai vaihtotyöstä annettujen määräysten ja ohjeiden mukaan.»  Lisäksi termin junaliikenne kohdalla raotetaan tämän verran: »Liikennöintimuoto, jossa noudatetaan junaliikenteestä annettuja määräyksiä ja ohjeita. Yksikkö muuttuu junaksi, kun lähtövalmiusilmoitus on vastaanotettu.»

Kirjahyllyssäni on laajoja aukkopaikkoja, mitä tulee eri aikojen Jt-kirjoihin ja -kansioihin. Tästä johtuen en voi kertoa, minkä vuoden Jt:ssä määritellään ensimmäisen kerran yksikkö. Mutta ehkä saamme tähänkin kohta vastauksen joltain historialliset Jt:nsä lukeneelta harrastajalta...