Pieniä kysymyksiä, pieniä vastauksia

[Jorma Rauhala]

Mikä mahtaa olla tällaisen kanisterin historia? Tekstikentässä lukee VR    Lko 02-1971

Tämä on aivan peruskanisteri, ei ole siis Rautavaltion ylijäämävarastosta. Itsellänikin on tällainen.
VR:n Liikenneosaston luvasta nro 2 helmikuulta 1971 todettaneen, että kanisteri on Rautatiekuljetussääntöjen mukaisesti kelpaava kuljetusastia nesteiden kuljetusta varten. Siis riittävän vahvasti valmistettu, ettei mene särki tavaravaunuunkaan nakattaessa. Kelpaa varmaankin muiden kuin herkästi palavien nesteiden kuljetukseen, vaikka sellaiseen tuollaista olen itse käyttänyt - siirtomatka bensiinipumpulta satamavarastoon.

[Jukka Viitala]

Mikä mahtaa olla tällaisen kanisterin historia? Tekstikentässä lukee VR    Lko 02-1971

Puolustusvoimien käyttämä Pomona-mehu (laimentamaton sekamehu, se punainen) virtasi varuskuntiin tuollaisissa kanistereissa ja 70-luvulla saattoi käydä niin, että trukin haarukka raapaisi kuormalavaan viillon, minkä jälkeen tilattiin ehjä lava tilalle ja saalis jaettiin syyllisten kesken, kotona oli vielä 80-luvun lopulla veneen bensakannuina 10 l Pomonakannuja. Kellarissa oli myös "kuljetusvaurioitunutta" Sotilashernekeittoa kilon purkeissa isoonkin nälkään, tavara-aseman jannut jakoivat surutta kuljetustappioita kollegoilleen, joskus 80-luvulla VR:n kuljetusten suuri hävikki joutui luupin alle ja tämä pienen palkan lisä tukittiin. Varuskuntasairaalan kuukausittaiseen 60 l pirtutynnöriin ei sentään kukaan uskaltanut kajota ja pahat kielet kertoivatkin sen siirtyneen sairaalan rampilta suoraan GAZiin, joka vei sen upseerikerhon sivuovelle, tynnörin hajoaminen olisi johtanut maanpuolustuksen kriisitilanteeseen polttoainepulan muodossa.

[Tauno Hermola]

Osaako joku kertoa, kuinka junia kulkee Krakova-Ostrava-Brno-Wien-Bratislava-Budapest(-Košice)-Krakova-kehällä? Matkat ovat suomalaisin silmin melko lyhyitä ja lipunhinnatkaan tuskin kohtuuttomia, mutta onko maiden välillä kansainvälistä liikennettä?

[Vesa Höijer]

Google-karttaan kun laittaa lähtöpaikan ja määränpään, saa näkyviin junayhteyksiä eri kaupunkien välillä.

[Tuukka Ryyppö]

Google-karttaan kun laittaa lähtöpaikan ja määränpään, saa näkyviin junayhteyksiä eri kaupunkien välillä.

...joiden aikataulut tosin usein perustuvat "valistuneisiin" arvauksiin.
Jos haluaa ihan oikeita aikatauluja nähdäkseen, kannattaa mennä osoitteeseen http://www.bahn.de . Siellä voi laittaa reitiksi vaikkapa Puistola-Peking, Tornio Itäinen-Torino tai Mankki-Madrid.

Lyhyesti kuitenkin: Noiden välillä kulkee junia. Osilla väleillä myös ilman mitään tukia ajavien yksityisten operaattorien junia, kuten Leo Express (mustat viivat LeoExpressin junia, vihreät Flixbusin junia, muut värit busseja)

[Tauno Hermola]

Google-karttaan kun laittaa lähtöpaikan ja määränpään, saa näkyviin junayhteyksiä eri kaupunkien välillä.

...joiden aikataulut tosin usein perustuvat "valistuneisiin" arvauksiin.
Jos haluaa ihan oikeita aikatauluja nähdäkseen, kannattaa mennä osoitteeseen http://www.bahn.de . Siellä voi laittaa reitiksi vaikkapa Puistola-Peking, Tornio Itäinen-Torino tai Mankki-Madrid.

Lyhyesti kuitenkin: Noiden välillä kulkee junia. Osilla väleillä myös ilman mitään tukia ajavien yksityisten operaattorien junia, kuten Leo Express (mustat viivat LeoExpressin junia, vihreät Flixbusin junia, muut värit busseja)

LeoExpressin ja kumppaneiden tarjonta osuukin mukavasti kysytylle alueelle, mutta näyttää vähän bussipainotteiselta. Pitääpä tutkia, mitä bahn.de tarjoaa.

[Ismo Puumalainen]

Voit myös yrittää kääntää https://www.xn--kntj-loaacb.nu/: lla. He käyttävät toista kääntäjää

[Erkki Nuutio]

Minä vuonna, missä ja millä kalustolla alkoi henkilökuljetus raiteitse polttomoottorikalustolla Suomessa, maamme hallinnon vahvistamilla matkalippujen hinnoilla ?  
Liikenteeseen käytetyn kaluston valokuva löytyy täältä Vorgistakin.

 

[Erkki Nuutio]

Vastauksena kysymykseeni 3.8. viittaan Dagens Press 15.4.14 s.1 uutiseen : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/782447?page=1
Yleinen henkilöliikenne polttomoottorikäyttöisellä resiinalla Loviisan ja Vesijärven välillä alkoi  vuonna 1914.   Keisarillinen Suomen Senaatti vahvisti 4.1914 sen matkalippujen hinnat.
Kalustona oli tämä : http://vaunut.org/kuva/85771?kv2=1923&tag0=23%7CMuu%7C  .
I Maailmansota alkoi 29.7.14.

[[Tunnus poistettu]]

Mikä on Vosk?

[Niko Padatsu]

Mikä on Vosk?

Näille pienille kysymyksille sopisi oikein hyvin tämä jo olemassa oleva ketju.

Vosk on venäläinen syväkuormausvaunu.
Syväkuormausvaunu on tarkoitettu pääasiassa suurien ja raskaiden tavaroiden kuljetukseen, joille vaikkapa tavallinen avovaunu ei sovi.

[[Tunnus poistettu]]

Mikä on Vosk?

Näille pienille kysymyksille sopisi oikein hyvin tämä jo olemassa oleva ketju.

Vosk on venäläinen syväkuormausvaunu.
Syväkuormausvaunu on tarkoitettu pääasiassa suurien ja raskaiden tavaroiden kuljetukseen, joille vaikkapa tavallinen avovaunu ei sovi.

Ai niinkuin osg

[Teppo Niemi]

En sanoisi, että niinkuin Osg, vaan niin kuin vanhemmat suurkuormavaunut (Osk Osa, Osb ja Ose). Kuvia näistä löytyy kun hkee sarjatunnuksiilla. VRn JTTn korjauslehti 17 95-01 kertoo Vosk vaunuista seuraavaa:  syväkuormausvaunut akseliluku 4  - 16, avovaunutyyppiset  akseliluku 4, 6 tai 8, muut akseliluku 4 - 32.

Hakemalla kuvia hakutekijöillä vaunut: venäläiset ja sarja Vosk Vorgista löytyy reilut 20 kuvaa. Toivottavasti näistä selviää, millaisia vaunuja kuuluu Vosk - sarjaan. Venäjällähän käytetään näistä omia tunnuksia, jotka poikkeavat oleellisesti niistä, joita vaunuista Suomessa käytetään.

[Tuukka Ryyppö]

Nuo V-alkuiset vaunulitterat on jänniä. Se V tulee sanasta "Venäjä".
Kun rajan yli tulee vaunu, katsotaan mitä suomalaista vaunutyyppiä se vaunu eniten muistuttaa, ja annetaan sille sitten kyseisen vaunutyypin littera, edessään V-kirjain.

Esim. tässä kuvassa näkyy ainakin neljää eri tyyppiä olevia vaunuja: http://vaunut.org/kuva/138614?tag0=24%7CVtad%7C
...mutta ne ovat Suomessa silti kaikki litteraltaan Vtad, koska Vtad tarkkoittaa ihan vaan "joku mikälie venäläinen katettu vijavaunu, ihan sama."

Venäläisvaunujen koot voivat olla aivan erilaiset, vaikka niillä olisi sama "suomalainen littera". V-litterat ovat hyvin kummallinen ilmiö.

[[Tunnus poistettu]]

Nuo V-alkuiset vaunulitterat on jänniä. Se V tulee sanasta "Venäjä".
Kun rajan yli tulee vaunu, katsotaan mitä suomalaista vaunutyyppiä se vaunu eniten muistuttaa, ja annetaan sille sitten kyseisen vaunutyypin littera, edessään V-kirjain.

Esim. tässä kuvassa näkyy ainakin neljää eri tyyppiä olevia vaunuja: http://vaunut.org/kuva/138614?tag0=24%7CVtad%7C
...mutta ne ovat Suomessa silti kaikki litteraltaan Vtad, koska Vtad tarkkoittaa ihan vaan "joku mikälie venäläinen katettu vijavaunu, ihan sama."

Venäläisvaunujen koot voivat olla aivan erilaiset, vaikka niillä olisi sama "suomalainen littera". V-litterat ovat hyvin kummallinen ilmiö.

no ei se näytä yhtääm Osgilta. Enemmänkin Shmmn...

[[Tunnus poistettu]]

Mikä ihmeen Vh?

[Olli Keski-Rahkonen]

Mikä ihmeen Vh?

Voit hakea litteroita ja katsoa kuvista minkälaisia vaunuja minkäkin takaa paljastuu.

[[Tunnus poistettu]]

Mikä ihmeen Vh?

Voit hakea litteroita ja katsoa kuvista minkälaisia vaunuja minkäkin takaa paljastuu.

Ei siellä ole kun vain heilahtanut kuva.

[[Tunnus poistettu]]

Minkälainen olisi Eilr tai Eril-lähiliikennevaunu?
Jos saisin kehittää sellaisen, se olisi muuten samanlainen, mutta siinä on ravintiola
Rx ja Eil risteytetty. 

[Teppo Niemi]

Olisi todennäköisesti sellainen, joita Saksassa oli sekä Hampurin (Stadeen)  että Kölnin alueen City-bahn junissa 1990-luvuilla. Eli siellä kyseisessä vaunussa on myös 1 lk osasto, ja sarjatunnus on ABnrzb772. Paikkaluku näissä vaunuissa on 28 1. lk ja 40 2. luokan istumapaikkaa. Nykyisin kaikki sarjan vaunut ovat poistuneet liikenteestä. Pari vuotta uudempi, 1995 julkaistu taskukokoinen kirja kertoo sarjamerkiksi ABnrkz490, paikkaluvun ollessa 28 + 32 paikkaa. Sama kirja kertoo myös pelkästä 2. lk vaunusta vuodelta 1992 sarjatunnuksella Bnrkz493. Tämän vaunun paikkaluku oli 72.
Kyseinen vaunu vastaisi mielestäni hyvin, millainen vaunu olisi Oulan tarkoittama vaunu. Siinä olisi keskellä olevassa osastossa pieni kahvilan keittiö ja muutama seisomapöytä. Ja puolet keskiosastosta olisi normaalia matkustajaosastoa.

Molempien vaunujen omapaino olisi 34 tn ja nopeus 140 km/h
(Lisätty uudemmasta kirjasta löytyvät tiedot)

[Jimi Lappalainen]

Mikä on Habins- sekä Simns-vaunujen tilanne tällä hetkellä?

[[Tunnus poistettu]]

Mikä on Habins- sekä Simns-vaunujen tilanne tällä hetkellä?

Kyllä heitä on runsaasti, Kato Juliadatasta, ja sieltä Kalusto. Niin löytyy.

[Jimi Lappalainen]

Runsaasti?

Habins-vaunuja on peräti yksi, ks. kuva.

Simns-vaunuja on useita, mutta ne ovat Simn-sarjan vaunuista muutettuja. Noita linkkaamiani on muutama vuosi sitten ollut kaksi kappaletta. Niiden tilasta haluaisin tietää, onko sellaisia tehty enemän.

Mahtaisiko alkuperäinen havainnoija Panu Breilin tietää?

[[Tunnus poistettu]]

Runsaasti?

Habins-vaunuja on peräti yksi, ks. kuva.

Simns-vaunuja on useita, mutta ne ovat Simn-sarjan vaunuista muutettuja. Noita linkkaamiani on muutama vuosi sitten ollut kaksi kappaletta. Niiden tilasta haluaisin tietää, onko sellaisia tehty enemän.

Mahtaisiko alkuperäinen havainnoija Panu Breilin tietää?

Aaa... Habbins, seja on enemmän.

[Jimi Lappalainen]

Aaa... Habbins, seja on enemmän.

Mistä tieto on peräisin?