Muistoja menneiltä ajoilta.

[Antti Lappi]

O len eläkkeellä oleva veturimies ikä 80v elikkä vanhus.Oppilaskoulu Kuopiossa alkoi 6.9.1955 kurssi oli numero25.Meitä oli 19 poikaa ,nuorin oli 15 vuotias vanhin 17.Aluksi oli 3 kuukaudenkoeaika jona aikana teimme oppilas työt.Siinä teimme suorakulman,teekulman,keskiökulman,sekä 3 erilaista harppia sekä jotain pienempää.Juotokset tehtiin ahjossa  puuraksin kanssa.Nuljuksennaulan teossa joutui hermot tiukalle eikähän sekaikilta onnistunut.Neliskanttinen rautapala 60mm kertaa 60mm paksuutta 30mm keskellä reikä 20mm. Reikä viilattiin neliskanttiseksi ja siihen neliskanttinen tappi jonka pää sylinterin muotoinen,tapin piti mennä reijästä läpi työntämällä mutta ei saanut pudota itsekseen ja joka kantilta eri  suunnalta sopivan tiukka.Kyllä sitä monta kertaa alasimen päällä  mukiloitiin tiukoille otti,Rasvaläppien teko kuului myös ohjelmaan ja ne tarkastettiin ettei päivä paistanut läpi olivat öljyn pitäviä.Työntömittaa ei ollut käytössä sekä smirkelin käyttö oli kielletty.Kahtena päivänä oli oppitunnit aineita oli monia viikko tunnit oli 47 .3 kuukautta ja oppisopimus allekirjoitettiin Meille maksettiin palkkaa 43 penniä tunti,sillä pystyi juuri vuokrat maksamaan

[Petri Nummijoki]

Kerrotko vähän lisää, mitä tuon koeajan jälkeen tapahtui? Minkä verran oli esim. harjoittelua varikolla, konepajassa ja pyörien päällä, ennen kuin lämmittäjän nimityksen saavutti? Se kai oli tuohon aikaan vähän pidempikin prosessi.

[Antti Lappi]

Äidinkielen ensimmäinen oppitunti kottoripäällikkö Matti M toivotti meidät tervetulleeksi taloon ja kertoi pelisäännöt jotka  meitä koskee. Pyrkijöistä valittiin 7   -  8 %.Aine oli lähinnä asiointi kirjoitusta.Kyllä kävi mielessä minkähän takia Minutkin valittiin.Fysiikan tunnilta on tapaus mielessä,ope Manu H kertoi että aineen pienen pieni osaon molekyyli ja niinhän siinä kävi,että kurssin pienin poika sai lempinimen Molekyyli J.Tunnilla laskettiin kuinka paljon on kattilan venymä ylöslämmitettäessä.Muistelen että veden lämpö on 15kg paineessa noin 200 astetta.Opettajina oli konepajan työnjohtajia hyviä ammattilaisia.Oppilas oli ammattimiehen,viilarin sälli kuukaudesta kahteen ja sitten latsi vaihtui.Ikävin työ tuli jokaiselle vuorollaan,kattilakiven hakkaus.Kattilakiven paksuus vaihteli,riippui miltä varikolta veturi tuli elikkä veden laatu.Kattila oli riisuttu sisältä tyhjäksi,höyrykuvun kautta letkut ja painevasarat sisälle.Silloin ei tunnettu kuulosuojaimia pienet kumitulpat korviin ja eikun töihin.Meteli kattilan sisäällä oli sanoinkuvaamaton kun 2 vasaaraa oli työssä ja kivenpöly vielä lisänä.Ei ihme jos siellä kuulovaurioita syntyi.  Työ tehtiin aina pareittain.  JATKUU...

[Antti Lappi]

Juna onnettoönmuus 1900 luvun alkupuolella kertoo Eeli Halosen olleen kolarissa mukana,hän oli meillä oppilastyönjohtaja.Kasvoissa hänellä oli arpia,mutta ei Hän kertonut niitten syntyperää.Isä Eeli.Muistelen veturisarjoja mitä Kuopion konepajassa korjattiin.Kana,Ankka ,Kukko ,Mullikuhnuri,olivat päivysvetureita Pr,paikkurit lähijunissa, linjalla  Satikat, Amerikansatikat,Pikkujumpot,Jumpot,Wilssonit,henkilöjunissa ,Hv sarjaa Mörssit.Saattoi olla muitakin .Kun veturi tuli konepajalle pesupilttuuseen Uuno pesi joka puolelta puhtaaksi.Sieltä purkupuolelle,siellä riisuttiin alkutekijöihin.Raato lähti kattonosturin mukana korjausraiteelle,kiikkui siellä muitten yläpuolella,näytti alkuun aika huimalle.7 - 8 veturia mahtui kerralla halliin .Laakereitten kaavaus oli oppilaitten hommia .Pyörien akselinkaulat, hiottiin laakerit valettiin,koneistettiin,jasitten värin kanssa kokeiltiin laakeria ,kaavattiin ja kokeiltiin,ammattimies ajastaan hyväksyi työn jäljen.

[Antti Lappi]

Oppilaskoulunk  esto oli 4 vuotta.Konepaja aika 3 vuotta ,johon sisältyi varikko aika.1 vuosi lämmitys aikaa.Työnäyte  annettiin veturimestarille välillä Ilm  - PM, veturina hv3 eli mörssi juna oli henkilöjuna 78.Vettä otettiin tenderi täyteen Siilinjärveltä ei ois muuten Pmlle riittänyt.Näyte onnistui ja siintähän se pitkä työ rupeama alkoi.Lämmittäjänä jokunen vuosi ja sitten nimitys lämmittäjän toimeen.Sakkoja ei saanut olla minkään laisia,5 vuotta sakko  oli esteenä nimitykselle.Ilman nimitystä et päässyt yrittämään kuljettajakurssille.Konepajan töistä kerron asbestin käsittelystä joka tuli tutuksi.Oli iso sammio johon kaadettiin vettä ja päälle asbestijauhoa seosta hämmennettiin puisella melalla ,taikinan  jäykkyys oli yhtä tarkkaa kun muurarille laastin teko.Paakkuja ei saanut olla ne puristeltiin pois.Veturissa oli monia putkia jotka eristettiin piti tehdä siistiä jälkeä,taikinan päälle kierrettiin säkkikangasnauha.Hytissä kattilaa suojattiin tällä samalla  aineella paljaskäsin sitä lapsyteltiin ilman minkään laisia suojaimia ei ollut mitään vaaraa.Jälkeenpäin kuulin,että ammattilaiset jotka tekivät eristyksiä työkseen ,eivät 50 vuotis synttäreitä nähneet,noutaja tuli ennen  aikojaan tuttuja  kasvoja...Tietämys asioista on muuttunut paljon niiltä ajoilta...

[Antti Lappi]

-Tulipa mieleen tämä Kinnin tapahtumat .Veturina Risto 1000 tonnia perässä , täystonnijuna lahtö Kinnin toiselta raiteelta -.Mäki painoi jo heti lähtiessä vastassa käyrävaihde kallion leikkaus kaarre ja mäki jatkui .Risto oli tiukoilla hiekoitustakin saattoi tarvita.Radan varressa vasemmalla oli kiviuuni jossa oli paistettu leipää radanrakentaj-ille .Voikoski oli seuraava liikennepaikka .Televisio kertoi onnettomuuteen johtaneet syyt ei tiedetty että ratapiha on viettävä.Kyllä höyryveturi  ajalla radan korkeus erot tuli tutuksi .Risto junalla aikataulussa mainittu perusnopeus oli n-oin 36 km tunnissa eletään --50   --60 lukua. Kinni oli ikävä kohtauspaikka.Kyllä Minä niin mieleni pahoitin....

[Petri Nummijoki]

Kiitos kirjoituksista. Tositarinoita on aina mukava lukea. Tr1-vetoisten tavarajunien aikataulut oli Savon radalla 50-luvulla ja 60-luvun alkupuolella laadittu tyypillisimmin perusnopeutta 42 km/h käyttäen, joka merkitsi 6-8,5 h matka-aikaa (aikataulun mukaan) Pieksämäeltä Kouvolaan riippuen junakohtauksien määrästä.

[Antti Lappi]

Kiitos kiitoksista.Viime päivinä on puhuttu paljon kiusaamisesta ja tulipa mieleen tapahtumia konepajalla.Pesu U oli 50  mies Aapelin sanoilla,luojalta saamapuolelle jäänyt.Häntä kiinnosti kovasti naissukupuoli ja sinnehän jutut aina suuntautui.PU.n vessa käymisiä jotkut veijarit piti silmällä ja satuttivat sinne yhtäaikaa.Vessa oli iso 6 pyttyä , välissä matalat sermit näkö ja kuuloyhteys hyvä joka suuntaan.Iso tila tupakointiin ja turpakäräjille suosittu paikka. Puhetta johti   KA tunnettu naisten mies hän oli sorakieli ,puhetta seurattiin tarkkaan, kaikilla työkaluilla oli omat nimet eikä sitä rr sieltä hevin tullut.PU tuli tarpeilleen paikka löytyi hetkessä.Tarinat alkoi suuntautua naisiin ja PU siinä herkisteltiin sopivilla jutuila.Eikä mennyt kauan kun kuului kova parkaisu PU nousi pytyltä kansi mukana istui alas ja pippeli jäi puristuksiin. Väki vessasta pikkuhiljaa lähti oli nähty mitä tultiin katsomaan .Työpaikkakiusaaminen ei ollut silloin tuttu käsite .                     Astalo asiasta joku kertoi ,siintä saatta olla vihiä...

[Antti Lappi]

Kerron työ vaiheesta jota monet seurasivat mielenkiinnolla .Höyryveturin vetopyörien renkaan vaihto.Kun pyöränrenkaat  oli kuluneet niin että niissä ei ollut sorvaus varaa vaihdettiin uudet tilalle.Vanha rengas polttoleikattiin poikki  lukitusrengas pois nosturilla pyörä ilmaan rengas jäi alapuolelle ja lähti lekaalla irti putos lattialle.Uusi rengas oli sorvattu  sopivaksi tilalle. Ahjossa oli kovat tulet rengas nostettiin tulille osa lämpeni ahjossa sen lisäksi 2 voimakasta kaasu liekkiä  lisänä .Rengasta pikkuhiljaa pyöritettiin että se lämpeni tasaisesti.Kun rengas oli riittävän lämmin laskettiin se lattialle  ja  tuotiin sovitettava pyörä paikalle ja laskettiin renkaan sisälle pikkuhiljaa.Lukitusrengas paikoilleen ja siinnä hän se oli .Kyllä miehillä paita kastui ,oli mukava seurata ammattilaisia .Kun pyörät maalattiin niihin tuli pieni valkoinen kohdistus  merkki pyöränrunkoon ja renkaaseen josta nähtiin ettei rengas käy sutimaan .Trymppi tiukkojahan nämä oli.                        Dm 4 ohjaamo ajon aikana oli hyvin meluisa ei siellä pystynyt keskustelemeen kuin huutamalla kuulosuojainten käyttö  oli hyvin vähäistä.Tätä asiaa joku tuntui pohtivan.Lätissä sama tilanne alkuun ajettiin moottori päästä että sai tarkkailla käyntiä.Myöhemmässä vaiheessa ajo siirtyi hiljaiseenpäähän alettiin puhua meluhaitoista.Näin ne ajat ja ajatukset  muuttuu ajan kanssa   u

[Antti Lappi]

Tällä kertaa muistelen höyryveturin luistikoneistonjaosta sanoittaisko sytytyksen ajoituksesta.Veturi alkoi olla valmis korjausten osalta.Tietty paikka missä tämä jako tehtiin.Veturia liikutettiin paaksaamalla.Paakit oli 2 ¨¨3 metriä pitkiä puuvartisia vipulaitteita joissa oli alapäässä rauta nivel,sillä saatiin voimakas vääntö kiskon ja pyörän renkaan välille.Paakilla saatiin veturi liikkumaan ja oppilaitten hommaahan se paaksaus oli.Ensiksi haettiin kuolokohdat männällesylinterissä eteen ja taakse asennoissa niistä tehtiin merkit johtokiskoon sekä pyöränkehälle Seuraavaksi alettiin säätamään höyrunjakoluistimäntien asentoa se oli millin tarkkaa hakemista.Paaksaamista riitti siinä ihan kyllästymiseen asti.Matti joka tässä oli mestarina hallitsi työnsä ,koeajolla kuunneltiin tarkkaan ontuuko kone eikä ne ontuneet.Matti jäi eläkkeelle  Arvi tuli tilalle alkoi tulla ontuvia vetureita koeajolta ,vei aikansa ennenkuin jako onnistui.Jos veturi ontui halttasi linjalla sen kyllä kuuli ja tunsi säätömutterit saattoi joskus löystyä.Konepajan vaihtotyöt tehtiin Leenalla pienen pieni höyryveturi 2akselinen,jonka Pojat ajoi kääntöpöydän monttuun ...

[Pasi Seppälä]

Antille kiitokset mukavista tarinoista. Näitä on mielenkiintoista lukea.

[Topi Lajunen]

Paaksausrautoja käytetään tarvittaessa edelleen, esimerkiksi olen nähnyt kokonaista Sm4-yksikköä kammettavan kohdilleen tunkkiraiteella, kun "joku" pysäytti yksikön halliraiteelle pitkäksi...

[Antti Lappi]

Tuli työmääräys tavarajunan haku PM...KAJ ...PM. Juna menomatkalla oli 75 elikkä Kalakukko.Pieksämäelle juna tuli Dr 12 vetämänä veturi ei vaihtunut.PM stä lähti junan keulaan 2 Dr 12 hakemaan Kajaanista paperi junaa.Oli se komia pötkylä Kalakukon keulassa 3 hurua Dr 12 peräkkäin.Piti laskeutua laiturille katsomaan ihmettä oli se senverran harvinainen näky ja vieläkin harmittaa oispa ollut kamera mukana ...Eihän näistä kotonta lähtiessa tiennyt.Olin keulaveturissa kuskina nuorin porukasta oli siinä vähän kilintunteita..Vanhemmat halus katella maisemia..Jarrut kokeiltiin ,lähtölupa tuli ja eikun menoksi..Kyllä sen matkan varrella huomas että potkua on ,aikataulu hillitsi menoa henkilöjunalla sai tulla asemalle 3  minuuttia etuajassa.Kajaaniin mennessä olis helposti pystynyt ajamaan 30 minuuttia aikaa kiinni jos olis myöhässä kulettu..Tänäpäivänä aikataulut on hyvin tiukkoja ei ole tämmöisiä pelivaroja..Kajaaniin tultiin aikataulun mukaisesti,keulasta 2 hurua pois 75 jatkoi kohti Kontiomäkeä..Molemmille vetureille oli junat tonnimääriä en tarkkaan muista aikaa tästä on noin 40 vuotta..Matkan varrella joitakin kontaktoreita saattoi joutua putsaamaan tehot hävis ei joka reissulla ,aikalailla varmoja olivat..Alkuun istuimet oli eriittäin huonot ,kuskin jakkara muotoiltua vaneria ,kyllä siinä pitkällä reissulla paikat puutu..Tämä tuli mieleen kun joku Kalakukosta mainitsi...

[Teemu Salonen]

Kiitokset Antille mukavista tarinoista. Jos nyt pientä kritiikkiä voisi tarjota niin kielioppiin voisi kiinnittää hieman enemmän huomiota. Tekstiä olisi huomattavasti mukavampi lukea kun välimerkit olisivat oikeilla paikoillaan. Meneehän noi muistelot jakeluun nytkin, viimeistään kolmannella lukukerralla. Ainakin uskoakseni. Oikein jäsenneltyinä ehkä jo ensimmäisellä.

[Antti Lappi]

Elettiin vuotta 58 heinäkuu ,tuli muutto Kouvolaan.Varikko harjoittelu alkoi ja sitä kesti kolmisen kuukautta.Aatu oli iso luiseva mies ,minun silmissä vanhamies.Hän huoli minut sällikseen,koska olin riittävän roteva.Aatu oli ammattilainen laakereitten huollossa ja korjauksessa.Kun veturi tuli tallille ,korjauskirjaan tuli merkinnät viosta.Laakerivikoja sieltä tuli.Oli väljiä ,rikkonaisia ja muuten huollon tarpeessa.Kiertokangen isonpäänlaakeri useimmiten oli avun tarpeessa.Laakerissa oleva valkometalli oli kulunut,saattoi olla palasia pois ja kiristysvara oli loppuun käytetty.Kiertokanki ja kytkintangot olivat painavia käsitellä.Laakeripaketti vietiin ahjoon ,sulateltiin valkometallit pois.Messinkiä oleva laakerinrunko putsattiin ja tinalla runtaus ,että valkometalli tarttuu hyvin kiinni.Valuvormun teko oli tarkkaa ,että ei kuuma valkometalli päässyt karkaamaan rakosista ulos.Ahjossa metalli lämmitettiin pitkävartisessa kipossa.Kuuma sula metalli kaadettiin vormuun jota oli esilämmitetty.Ajastaan laakeripaketti koneistettiin ja viimeistely tehtiin kaavaamalla värin   kanssa.Paketti kasattiin,laakerin kitusiin laitettiin messinkiset sovitus pellit ,jotka otettiin pois laakerin kuluessa.                   

[Antti Lappi]

Aatusta kerron vielä.Hänen töistä lähtöä jäätiin monesti seuraamaan.Aatulla oli AVO merkkinen kakspuolikas nelitahtipyörä.Nahkapusero päälle,reppu selkään lippalakki monessa mukana ollut takaperin päähän.Tupakka palamaan ajolasit päähän.AVO oli hyvä käynnistymään ,lähes aina laakinpeli.Kyllä siinä vesikielellä seurattiin,että olispa tuollainen.Hyvin verkkaisesti pyöräilijä häipyi sinne jonnekin.Työharjoittelu jatkui Dm4 puolelle.Mukana öljynvaihdossa,moottori  vaihteisto  suuntalaatikko ,öljyt pois,tilalle huuhteluöljyt,hetken käyttö ja öljyt pois uutta tilalle.Huoltomiehet jotka tekivät kanaalista käsin työtään,heillä oli lempinimenä altapanijat..Kerrottiin että jollakin Dm4 kuljettajalla ulko-ovessa luki kiitojunankuljettaja .Joskus sain olla saattajana,kun vaunuja vietiin Pasilaan.Kello 9 kieppeissä oli kahviaika.Kulmankaupasta kävin hakemassa kahvitarpeet,keittelin kahvit.Suunnilleen päiväntyöt oli silloin tehty.Näinäaikoina Kv ssa oli koeajettavana saksalainen MAK veturi.Keskiohjaamolla oleva dieseli ,väriltään sininen.Veturi jätti puumerkkinsä ,uudelletallille,pilttuun takaseinä siirtyi hieman ulommaksi törmäysessä,meni vähän pitkäksi.MAK oli joitakin kuukausia koeajossa,siinä oli samat miehet jotka homman hoiti.

[Antti Lappi]

Vuosi 58 Kv veturivarikko vanhatalli.Truumanni oli korjauksessa,veturin ja tenderin väli irroitettuna.Pilttuun ovet auki,kääntöpöytä suuntaamatta veturille.Huoltokuskin oli tarkoitus siirtää veturia metri pari,että korjaus pääsi jatkumaan.Truumanni karkas käsistä ja syösy kääntöpöydänmonttuun.Keula kynti maata,takimmaiset vetopyörät roikkui ilmassa.Veturi oli jarruton, paineilmaa ei ollut.Truumannin valtaventtiili oli äkkiottoinen pienessä liikuttelussa.Tallissa ollessa kattilan paineet oli alhaalla ,tulipesässä pelkkä kukko elikkä varatulet.Kattila vahinkoo ei  käynyt.Ajastaan pöydälle ilmaantui nosturi Arttell ,nimi jäi mieleen kyljessä maininta nostovoima 75 tonnia.Truumannin nostoa en ollut näkemäässä, luultavasti iso yleisötapahtuma.Henksel elikkä lempinimeltä Hitler oli yökeenkomia höyryveturi.Veturin väri  jäi mieleen,kirkkaampi vihreä kun näissä kotoisissa.Hytinkyljissä ,vesitankeissa oli punaistaraitaa sekä kytkinkoneistossa ja pyöränkehissä.Oli viimeistellyn näköinen.Hytti oli puhtoinen, messinki ja kupari kiilsi.Se kuului olla näin kunnia asia.Henkselin nopeutta kokeiltiin Kv ratapihalla.Suorakulkutie varattiin ratapihan päästä päähän.Tarina kertoo nopeusmittarin näytön olleen 130,veturinkyljessä on lukemat 100...

[Erno Palonheimo]

Nämä on huikeita juttuja. Palstan antia parhaasta päästä.

[Antti Lappi]

OppisopimLusaika oli 4 vuotta,josta 1 vuosi lämmitys aikaa.Aluksi jtn tentti ja värisyyni.Linjaharjoittelu alkoi olemalla apulämmittäjäänä jokunen viikko.Siintähän se työnkuva alkoi hahmottua,epäsäännöllistä vuorotyötä.Pisin yhtäjaksoinen työvuoro oli tuolloin 17 tuntia.Käytännössä kuitenkin saattoi mennä yli vuorokauden ilman lepoa.Työ tekijäänsä neuvoo,lämmitys alkoi pikkuhiljaa sujua.Höyryveturi ajalla maaston tuntemus oli tärkeää,että osasi sitä käyttää hyväksi.Kuljettajalla piti olla hyvä nuottikorva ajaessaan,sillä säästi polttoainetta.Kaikilla tätä nuottikorvaa ei ollut.Varsinkin halkolämmitteisissä vetureissa ,lämmittäjä sen tunsi selkäpiissään,kalikka suli jo käsissä.Välillä tuntui ettei kerkiä eväspalasia haukkaamaan.Hiilikäyttöisetveturit oli jo paljon helpompia lämmittäjälle,ne tuntui puun jäljiltä lomareissuille..59 helmikuu Utti kutsui alokkaasi ,jatkossa Hennala ja Rissala.Rissalassa sattui kaksi tuhopolttoa.Ensimmäinen jouluaattona,uusi kompaniarakennus joka oli rakenteilla paloi pahasti.Uudenvuodenaatto paloi rakennus toimisto.Tätä tulipaloa oltiin porukalla sammuttamassa,muuten meni hyvin mutta ei saatu paloruiskua käyntiin,kampi käynnistys.Vanha rakennus paloi.

[Antti Lappi]

Muistelen työreissua syksy 60.Juoksupoika toi työmääräyksen ilta 7 ,työt alkaa heti puolenyönjälkeen ,suuntana Vainikkala.Ilmottautuminen tp,lle hän kertoi kuka lähtee kuskiksi ,sekä veturin numeron.Veturin numeron muistelen 1074 elikkä Silkkihäntä,Junginristo jota käytettiin matkustajajunissa.Oli tunnetusti hyväkulkuinen.Herra A lähti kuskiksi,ruskeassa nahkapuvussa,jatsarit jaloissa ja hyvin muotoiltu virkalakki päässä.Lakin muotoilu oli oma taiteenlaji,siinä tarvittiin paksua rautalankaa ,rottinkia,pahvia, jokainen teki näköisensä lakin.Valmistelin veturin lähtökuntoon,ajo kääntöpöydälle,kuonaus,kattilanulospuhallus ja ilmoitus vaihdemiehelle.Veturin kytkeminen junaan,runko oli kokonaan Neuvosto vaunuja,vihreitä väriltään,Jarrujenkokeilu ja hetken perästä lähtö.Kevyesti lähti juna liikkeelle,eikäsiinä kauan mennyt kuin A sanoi ,kato poika nopeusmittaria, 100 lukemat lasissa oli.Silkkihännän poljento oli hyvin sujuvaa ,eikä siinä mäet tuntuneet.Veturi höyrytti hyvin ,kattilanpaineet pysyi korkeina ja kaikki pelitti hyvin.Vaalimaalle tultiin ajallaan ja itänaapurin pojat lähti jatkamaan.Paluumatkalla tuotiin tavarajuna,  muistelen kesäkelissä 1000 tonnia.Taavetin mäessä Riston askellus alkoi painaa,raskaasti huokui isorauta ja korpi raikui...

[Antti Lappi]

Truumanni tuli tutuksi 60 luvun alussa,niitä reissuja sattui tiuhaan välillä Kv  ...Ri.Työt alkoi parituntia ennen lähtöaikaa.Truumannissa on muista poiketen,vaseliinivoitelu kytkinkoneistossa ja prässi syötti vaunuöljyn muihin kohteisiin.Öljyn kulutus oli suurta.Vaunuöljy mustaa lirua.Kruunussa oli pitkärivi sulkuhanoja erikohteisiin ja tärkeimmät vesilasin hanat ,että näki kattilanveden korkeuden.Kerran oli vahinko lähella.Ratapihalla käyrissä vaihteissa veturi tuntui jäykälleköntykselle,takaperin liikkuessa näkyvyys lähes olematon.Junapainon muistelen olleen 1300 tonnia , kerrotulla välillä.Tarina kertoo kokeilusta,jossa junapaino lähenteli 2000 tonnia.Stokerinkierukka syötti hiilen tulipesänsuulle ja siintä 4 höyrysuihkua levitti hiilisumun tulipesään.Alkumatka meni hanojen asettelussa ja kurkistellessa tulipesään.Yleisessti ottaen homma pelitti.Kerran tuli matkanvarrella tulipesässä olevat arinakivet alas,tulipesä alkoi täyttyä palamattomasta kuonasta.Ri.tallilla ongin näitä kiviä tulipesästä pois .Varoventtiili puhalsi jatkuvasti ja kuuma oli kuin saunassa,helvt...esiasteelle tuntui.Näillä reissuilla monesti ylittyi 17 tunnin yhtäjaksoinen työaika.Hiilensyöttöön kuuluvat hanat moni kiusallaan sulki kun veturi jäi tallille seisomaan....

[Antti Lappi]

Truumannia tässä muistelen,käytettiin myöskin lempinimenä Lukumpa nimitystä.Niinäaikoina oli tunnettu valtionpäämies saman niminen.Truumannilla hiljaa liikkuessa ratapihalla,kytkinkoneisto piti kuuluvaa rytmikästä ääntä.Jonkun korvassa se kuulosti siltä että lukumpa, lukumpa, lukumpa ja tästähän se lempinimi tuli.Truumannin suurinsallittu oli 60 ja kyllä se aikamoista rytinää ja ryskettä oli.Kun kuudenkympin nopeus ylittyi,silloin särkyi ryminävalli ja veturinkäynti muuttui paremmaksi ,ravi parani.Alamäkiä rullatessa suurinsallittu monesti ylittyi.Turhia jarrutuksia vältettiin.Nopeusmittareitten juorukelloja ei tunnettu silloin.Kääntöpöytämiehen katse on jäänyt mieleen,hän tuli jostakin pitäjiltä iäkkäämpi mies.On  sanonta että tuohenkiskojalla on katse jolla näkee puunympäri ja hänen katse oli sellainen.Mutteri niminen kapakka oli lähettyvillä,sinne miehen pääsy otti pitkänajan ennenkuin ovi aukeni...

[Jaakko Mäkilä]

Kuinkakohan suuria hiilen ja halonkulutukset saattoivat eri veturisarjoilla olla maksimissaan? Entä vesi? Tv1 Hv1 Tr1?

[Antti Lappi]

Elettiin vuotta 1961 heinäkuu,olin JavaZecetan onnellinen omistaja.Muutto tuli kotikulmille Pieksämäelle.Zecetan etupäässä oli tarakka,toinen takana ja siihen mahtui koko omaisuus .Kerrompa nyt tästä polttoaineen kulutuksesta välillä PM -Outokumpu kilometrejä noin 160.Veturina Tv 1 elikkä Jumpo.Helmikuu pakkasyö ,lunta pyrytti kaikenaikaa kiskot ummessa.Pyhäilta lähtö vähän ennen puoltayötä.Pitkätyhjävaunu ,liukulaakereilla tuli Jumpon kiskottavaksi,tälläinen juna ei rullannut missään vaihessa.Pakkaskelissä liukulaakerit oli jäykkiä ,voiteluna mustavaunuöljy joka jähmetty kylmässä.Ensimmäinen puun ja vedenotto tapahtui Varkaudessa ,matkaa sinne noin 50 km ja samalla laakereitte voitelu ja koskettelu onko kuumia.Seuraava polttoaineen ja veden lisäys tapahtui Vihtarissa,niillä tarpeilla pärjäs Ouitokumpuun.Tässä junassa halonkulutus oli niin suurta että oli 2 lämmittäjää.Kun etupino oli poltettu ,toinen lämmittäjä heitti puita lähemmäksi ja toinen tulipesään.Tämä oli sellainen reissu ,että monelle tuli yllättäviä menoja ja sairautta kun vuoro läheni.Omalla kohdalla enimmillään puita meni  40 mottia,jotkut kertoi jopa 50 motista.Raskasta työtä se oli ja jotkut häippäs muualle...

[Jaakko Mäkilä]

Eli vauhtia ei varmaankaan ollut paljon ja koneen täytös on ollut iso?