Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« : Joulukuu 22, 2018, 14:54:26 » |
|
Vorkin maalistasta löytyvät Saksa ja Itä-Saksa, mutta maa nimeltä Länsi-Saksa puuttuu. Voisiko sen lisätä?
Perustelua:
Kun Itä-Saksassa eläneiden kanssa juttelee, heidän puheissaan sana "Saksa" tarkoittaa vuotta 1990 edeltävissä asioissa Itä-Saksaa. He ovat Saksojen yhteenliittymisessä menettäneet elämästään ja tavoistaan paljon, vaikka tärkeän vapauden saivatkin. Linja, jonka mukaan ei ollut koskaan mitään Länsi-Saksaa, vaan oli vain Saksa ja siltä miehitetty alue, Itä-Saksa, on ymmärrettävä ja järkevä kansainvälisen politiikan näkökulmasta, mutta itäsaksalaisia kohtaan se oli aika inhottavaa kulttuurillista väkivaltaa.
Olisi selkeämpää, että jos kerran Itä-Saksa on, on sitten Länsi-Saksakin. Länsisaksalaiseen ajatukseen siitä, että oli oikeastaan aina vain yksi Saksa muuten sisältyy sekin, että vaikkapa vuonna 1980 oli heidän näkemyksensä mukaan ihan mahdollista ottaa valokuva paikassa Chemnitz, Saksa, vaikkei kai kukaan maailmassa tiennyt moisessa kaupungissa asuvansa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #1 : Joulukuu 22, 2018, 18:23:24 » |
|
Kirjoitat ihan aiheellisesta kysymyksestä. Itse pitäisin sujuvampana merkintätapaa Saksa, joka olisi pääsääntö. Jos halutaan erityissyystä (kuten Chemnitz / Karl-Marx-Stadt) tarkentaa, olisi hyvä olla käytettävissä Saksa (Länsi) ja Saksa (Itä). Malliin: Chemnitz / Saksa, Karl-Marx-Stadt / Saksa (Itä)
En malta olla kertomatta Saksa (Itä) -muistelmaa vuodelta 1982 ja 1983. Valmet -metsäkoneiden hammaspyöräasioissa olin kahdesti Wildaussa (Itä-Berliinin naapuri) VEB Schwermaschinenbau Heinrich Rau:ssa, joka oli Euroopan suurin muottitakomo (noin 5000 työläistä). Vasta myöhemmin havaitsin että tehdas oli entinen Berliner Maschinenbau v. L.Schwartzkopff. Wildausta noin 0.5 m halkaisijaiset takeet ja jatkotoimet Priztwalkissa hammaspyörätehtaassa. Ensi käynnillä määriteltiin pyörien vaatimukset ja materiaaliksi sallittiin itäsakujen runsasnikkelinen hiiletysteräs. Toka käynnillä susitettiin näiden pyörien ensimmäinen, parinsadan kappaleen erä.
Jo ensi kerralla vastassa oli päteviä taeammattilaisia teknisestä johtajasta, Herra Jordanista alkaen. Ostajaa edustin minä ja kieliapuna oli välikäden (Rolate) suomalaissyntyinen saksalainen. Tämä oli kuitenkin umpikännissä. Kun ensi erä pyöristä aikanaan saapui, mitattiin, niinkuin aina, kaikista geometria (ei moitetta) ja yksi tutkittiin rikkovasti (hieestä mikrokovuusmittaukset hampaan tyveltä ja tyvestä sisäänpäin sekä mikrorakenne hiekuvilla osoitettuna). Havaittiin että mikrorakenne oli hauras - karkea valurakenne oli jäljellä. Erä susitettiin. Aihio oli luonnollisesti ollut alunperin valuteräsjööti, mutta sen raerakenne oli tarkoitus hienontua vaadituksi vapaataonnalla.
Toka, eli susituskerralla oli välikäden kieliapuna ollut suomalainen (alkuaan sudeettisaksalainen, raitis) vaihtunut. Taonnan työ- ja tarkastusvaiheet katsottiin yksityiskohtaisesti ja lopuksi minulta kysyttiin, voiko valurakenne olla jäljellä kyseisten vaiheiden perään (hiekuvat olivat siis todiste valurakenteesta) Valurakenteen säilyminen merkitsee takomon täydellistä epäonnistumista, suurin nöyryytys takomolle. Ilmoitin että valurakenne ei ole voinut jäädä jäljelle heidän prosessissaan.
Tämän jälkeen Herra Jordan lähti ottamaan puhelun Pritzwalkiin. Ääni kaikui kuin väliseinä olisi ollut paperia. Tehdas kuljetti minut Pritzwalkiin Hitlerin betonitietä pitkin (tömps, tömps, tömps,...), jossa oli koko johto vastassa. Sovimme susierän korvaustoimituksesta ja johtaja antoi minulle Der echte Doppelkorn aus Nordhausen (Seit 1507) -putelin (tallella). Itse annoin länsi-Zeissin 3D-koordinaattimittauskoneessa Linnavuoressa mitatut (moitteettomat) mittauskäyrästöt pyöristä. Ne olivat heille hyvin mieluisia, koska vastaavia eivät olleet ennen nähneet. Kaikki olivat lopulta tyytyväisiä. Korvaustoimitus ja myöhemmät erät olivat hyviä. Valmet-metsäkoneita vietiin paljon Itä-Saksaan ja saimme edullisesti hammaspyöriä sieltä.
Mitä siis oikeasti oli alkuaan tapahtunut. Ymmärtääkseni tätä: Wildau teki vapaataotut pyöräaihiot. Pritzwalk hammasti tai karkaisi ne jotenkin suteen ja romutti. Se teki uudet aihiot valuteräksestä (ajatteli ettei suomalainen huomaa) ja hammasti ja karkaisi ne ja toimitti meille - ja jäi kiinni. Ei ymmärtänyt että laadunvalvontamme oli tiukka (ja kallis, rikkovaa tarkastusta myöten), koska vialliset pyörät hajosivat metsäkoneissa hyvin nopeasti.
VEB Schwermaschinenbau Heinrich Rau kaatui pian muurin kaaduttua. Nykyään alueella on AMK ja pienyrityksiä. Schwartzkoppfin asuinalue (katso Schwartzkoppf 1872-1927 -historiikki) on jäljellä. Lähijuna Berlin-Wildau kulkee tiheästi (S46 Königs Wusterhausen päätepysäkkinä).
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #2 : Joulukuu 22, 2018, 19:15:25 » |
|
Itä-Saksahan liitettiin Puolaan. DDR perustettiin Keski-Saksaan. Saksan itäisimmät maakunnat ovat edelleen miehitettyjä. Ja Viipuri kuuluu Suomeen.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 746
|
« Vastaus #3 : Joulukuu 22, 2018, 19:44:04 » |
|
Luonnollisesti rikollisvaltiolle pakkoluovutetut alueet kuuluvat meille. Joudumme kuitenkin odottamaan rikollisvaltion perillisen muuttumista kansanvaltaiseksi, koska ennen sitä asiasta on hyödytöntä neuvotella. Häpeällistä sensijaan oli, että aloitteellisuutta ja valmiutta neuvotella asiasta ei ollut jahkailija Koivistolla.
Nykyinen Puolan alue on sensijaan vuosisataista riitamaata. Se kuului milloin puolalaisille, milloin saksalaisille ja Saksa menetti sen omien tekojensa seurauksena. Ero Suomen pakkoluovutettuihin alueisiin nähden on siis ratkaiseva.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #4 : Joulukuu 22, 2018, 21:26:03 » |
|
Vorkin maalistasta löytyvät Saksa ja Itä-Saksa, mutta maa nimeltä Länsi-Saksa puuttuu. Voisiko sen lisätä?
Minusta arkikieliset ilmaisut ennen vuotta 1990 olisivat Saksa ja DDR. Mutta DDR ei välttämättä sano mitään niille, jotka eivät ole siihen aikaan eläneet, joten Saksa ja Itä-Saksa lienee selkeämpi. Jaottelu Itä- ja Länsi-Saksaan sisälsi laitavasemmiston hellimän ajatuksen, että Saksan jako on peruuttamaton, joten tuskin sille nimeämislinjalle kannattaa lähteä enää vuonna 2018.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 935
|
« Vastaus #5 : Joulukuu 23, 2018, 12:48:01 » |
|
Minun lapsuudessani oli Länsi-Saksa ja Itä-Saksa. Pelkkää Saksaa ei silloin ollut. Esim. Made in West Germany.
|
|
|
tallennettu
|
"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 844
|
« Vastaus #6 : Joulukuu 23, 2018, 13:59:29 » |
|
Juurikin näin Kurt. 1871–1918 oli Saksan keisarikunta, sitten oli Weimarin tasavalta 1919-03.1933, seuraavaksi oli Natsi-Saksa 03.1933-05.1945 ja sitten oli ”välitila” jota voi kai sanoa myös ”Saksaksi” 05.1945 – 05.1949 jolloin perustettiin LänsiSaksa, jäljelle jäi ”LoppuSaksa” josta muodostettiin 10.1949 ”HarppiSaksa”.
|
|
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #7 : Joulukuu 23, 2018, 15:05:38 » |
|
Minun lapsuudessani oli Länsi-Saksa ja Itä-Saksa. Pelkkää Saksaa ei silloin ollut. Esim. Made in West Germany.
Valmistusmaana tietysti Länsi-Saksaa haluttiin korostaa, koska yleinen mielikuva oli, että siellä tehdään laatutavaraa ja toisella puolella taas ei. Toisaalta taas autojen kansallisuustunnuksena oli länsipuolella D ja itäpuolella DDR.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pave Saarinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 133
|
« Vastaus #8 : Joulukuu 23, 2018, 16:34:55 » |
|
Vorkin maalistasta löytyvät Saksa ja Itä-Saksa, mutta maa nimeltä Länsi-Saksa puuttuu. Voisiko sen lisätä?
Itä ja länsi liittyvät maantieteeseen. Onhan meilläkin Itä-Suomi, eikä se ole valtio. Länsi-Saksaa ei ole koskaan ollut valtiona, oli Saksan Liittotasavalta ja se on edelleen (Bundesrepublik Deutschland). Oli myös Saksan Demokraattinen tasavalta. Tietysti on olemassa esim. Helleeninen Tasavalta, jos Kreikan virallista valtionimeä käytetään. EU:lla on kuitenkin viralliset valtionimet määritelty ja lyhennykset. Kreikan lyhenne on HE. Sitten on kuningatar Elisabetin valtakunta, josta ei sikakaan ota selvää mitä ne brittein saarten valtiot tai kuningaskunnan osat ovat ja miten pitää nimetä. Korjaus: Kreikan maalyhennys on EL, se tulee nimestä Elleniki Dimokratia eli Helleenien tasavalta.
|
|
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 23, 2018, 18:44:21 kirjoittanut Pave Saarinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #9 : Joulukuu 23, 2018, 18:15:58 » |
|
Olen hyvin yllättynyt tuon saamasta reaktiosta. Asiasta hermostuneiden keski-ikä on melko korkea, joten voitaneen kyllä olettaa, että asiaan neutraalimmin suhtautuvat eivät vain ole viitsineet kommentoida mitään. Mutta, jos paneeli on sitä mieltä että Itä-Saksa ei ollut mikään Länsi-Saksasta erillinen valtio, vaan ainoastaan miehitetty osa yhtä ja ainoaa Saksaa, eikö silloin ole väärin, että listassa ylipäänsä on joku Itä-Saksa? Eikö silloin kuvaan, jossa näkyy aseman kyltissä nimi "Karl-Marx-Stadt" pitäisi todellakin merkitä kuvanottopaikaksi Chemnitz, Saksa? Koska muutenhan tunnustaisimme, että on muka ollut olemassa joku Itä-Saksa, eli suorastaan ottaisimme sormet pois korvista ja lakkaisimme sanomasta "ÄÄÄÄÄÄ!!!" Tämä olisi tarpeen, jottei Suomi päädy luisumaan Neuvostoliiton syliin. Suomi on pidettävä kommunismista vapaana, nyt ja tulevaisuudessa!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 334
|
« Vastaus #10 : Joulukuu 23, 2018, 19:56:51 » |
|
Muistan, kun lapsena 1980-luvun lopulla katsoin telkkarista urheilua niin selostajat puhuivat yleensä Saksan liittotasavallasta ja DDR:stä. Henkilöistä kuitenkin puhuttiin esim. Saksan Rudi Völler tai DDR:n Jens Weissflog. Puhekielessä taisivat olla käytössä arkisemmat Länsi-Saksa ja Itä-Saksa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juhana Nordlund
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 314
|
« Vastaus #11 : Joulukuu 23, 2018, 20:10:04 » |
|
Jos nyt yhtään ymmärrän mitään mistään, niin "Länsi-Saksa" on nk. arkikieltä. Virallisesti tämä alue oli Saksan liittotasavalta (BRD). Saksan demokraattista tasavaltaa DDR:ää kutsuttiin vastaavalla tavoin Itä-Saksaksi, joka siis sekin oli puhekieltä. Vuonna 1990 kaksi edellä mainittua yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi, josta käytetään useissa yhteyksissä vain ilmaisua Saksa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 640
|
« Vastaus #12 : Joulukuu 23, 2018, 21:15:07 » |
|
Mutta, jos paneeli on sitä mieltä että Itä-Saksa ei ollut mikään Länsi-Saksasta erillinen valtio, vaan ainoastaan miehitetty osa yhtä ja ainoaa Saksaa, eikö silloin ole väärin, että listassa ylipäänsä on joku Itä-Saksa?
Tottakai oli tosiasiallisesti kaksi Saksaa ja ne täytyy jotenkin erotella toisistaan. Mutta keskusteluhan koski sitä, että länsipuolen kutsuminen pelkäksi Saksaksi nähtiin ongelmaksi, vaikka sitä harrastettiin arkikielessä myös ennen vuotta 1990 eikä se silloinkaan ollut ongelma kuin niille, joille oli poliittisesti tärkeää korostaa Saksan jaon pysyvää luonnetta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 844
|
« Vastaus #13 : Joulukuu 23, 2018, 22:09:14 » |
|
Ejkohän taputella tämä valmiiksi, ja siirrytään viettämään joulua kaikessa rauhassa, ei jää kenellekään paha mieli joulunpyhiksi. HAUSKAA JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE.
|
|
|
tallennettu
|
Skiffari 40
|
|
|
Uwe Geuder
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 405
|
« Vastaus #14 : Joulukuu 24, 2018, 00:47:02 » |
|
Tuo asia on vaikea saksalaisillekin. Mitään nimeä ei voi käyttää, ilman että joku hermostuisi. Olen itse kasvanut lännessä, koululainen 1970-luvalla. Sanoja Länsi- ja Itä-Saksa ei juuri käytetty. Niiden sanojen käyttö viestitti, että puhuja on huonosti koulutettu eikä ymmärrä tilannetta. Vanhat ihmiset lännessä puhuivat vielä itävyöhykkeestä (Ostzone) tai jopa vain vyöhykkeestä (die Zone), mutta minä en olisi sanaa koskaan käyttänyt. Itä-Saksa on aina ollut DDR (nimenomaan lyhenne). Länsi-Saksa on yleisesti kutsuttu Saksaksi, päivittäisessä elämässä ei sitä kovin paljon näkynyt, että siellä on ollut vielä toinen Saksa. Vain jos haluaisi korostaa vai tarkentaa sitten on puhuttu liittotasavallasta (Bundesrepublik). Se oli sitten itsestään selvä minkä maan liittotasavalta. Lyhenne BRD oli selvästi poliittisesti sävytetty, sitä ei lännessä paljon käytetty, paitsi jos halusi provosoida tai ainakin ei välitä siitä, että jotkut provosoituvat. DDR:n puhekielessä minun tietääkseni puhuttiin paljon lännestä (im Westen, aus dem Westen jne.). Oli länsi-TV (Westfernsehen), länsisukulaiset (Westverwandschaft), länsiraha (Westgeld), länsituotteita (Westprodukte), länsikontakteja (Westkontakte). Länsi oli itäsaksalaisille tärkeää. Jos oli länsirahaa, on voinut käydä Intershopissa ja ostaa tavaroita, joita ei muualta saatu. Jos oli länsisukulaisia voinut saada paketteja tai rahaa tai voinut pyytää vaikkapas kunnon vesihanan, kun omat olivat muovista. Toisinpäin länsisaksalaisille oli helpompaa unohtaa, että DDR oli edes olemassa. Sana itäraha on kyllä ollut olemassa, mutta sen merkitys oli pieni. En muista, että olisi puhuttu itäsukulaisista tai itätuotteista, vaikka jokainen ymmärtäisi, mitä tarkoitettaan. Puhekielessä molemmilla puolilla käytettiin ”drüben” (tuolla puolella), kun tarkoitettiin toisen valtion aluetta. Länsi-Saksan valtio kutsuttiin DDR:ssä uuseimmiten BRD:ksi. Sekä virallisesti että puhekielessäkin. Bundesrepublik-sana tuli ehkä käytetty jonkin verran. Oma valtiota kutsuivat DDR:ksi tai myös kokonaan ”Deutsche Demokratische Republik”. Lyhenteen BRD ja koko ”Deutsche Demokratische Republik” nimen käyttö kuulosti länsisaksalaisille korville lähinnä poliittiseksi propagandaksi, koska meillä ei ole puhuttu näin. Jos puhutaan kansallisuudesta tullaan täysin kylmän sodan mantereelle. Lännen mielestä oli vain yksi kansallisuus, Saksan. Idän mielestä oli kaksi kansallisuutta: DDR ja BRD. Kun minä saan nykyisin Suomessa virallisia dokumentteja, jossa lukee kansallisuus ”Saksan LTV” se muistuttaa, ettei Suomi ole ollut ”meidän” puolella eikä he ole vieläkään sitä huomanneet Että itäsaksalaisille Saksa tarkoittaisi nimenomaan DDR, sitä en ole kokenut. Minusta he puhuvat nimenomaan DDR:stä. Hauska sivuseikka: Pienille lapsille DDR voi olla jopa laajempi merkitys: Muistan, että kävimme joskus 10 vuotta sitten noin 10-vuotiaan itäsaksalaisen lapsen kanssa Suomenlinnassa. Siellä missä se vanha sukellusvene on, oli joku vanha vaja ja vaikka mitä romua. Lapsi sanoi kauhuissaan: Tuo on varmaan vielä DDR:stä! Vanhemmat joutuivat sitten selittämään, ettei Suomessa ollut DDR Jotkut, varsinkin lännessä puhuvat ”entisestä DDR:stä”. Siitä eivät itäsaksalaiset välttämättä tykkää. Eräs sanoi minulle, mummoni ei ole ”entinen mummoni” vaikka se olisi kuollut, se on edelleenkin mummoni. Mitä vorgissa voisi tehdä, ettei kukaan loukkaannu tai hermostu, sitä en tiedä. Kuinka olisi ennen 1990 kaksi "maata" * Saksa (DB) * Saksa (DR) Ja sen jälkeen vain yksi * Saksa johon mahtuvat kaikki junaoperaattorit. Se ei ainakaan olisi poliittinen jako, mutta harrastuspohjainen. Paitsi jos sitten joku hermostuu, ettei DDR:n valtiota kunnioiteta tarpeeksi. Tulee tietysti ongelmia, jos olisi lännestä joku "nicht bundeseigene Eisenbahn" ennen 1990, sitten tarvittaisi vielä kolmaskin Saksa (NE). Tai sitten DR ennen 1945 tai joku raitiovaunu… No, ei taida toimia sekään. En usko, että ratkaisu ole. Yhtä hyvää tai huonoa, jos on vain yksi Saksa. Jos välttämättä haluaa valtioita, tarvitsee ainakin 3 * Saksan valtakunta * Saksan liittotasavalta * DDR (kuinka sitten haluaa kirjoittaa suomeksi…) Eikä sitten ole vielä 1945 – 1949 ratkaistu, jos on kuvia siitä ajasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #15 : Joulukuu 24, 2018, 07:07:41 » |
|
Jos puhutaan kansallisuudesta tullaan täysin kylmän sodan mantereelle. Lännen mielestä oli vain yksi kansallisuus, Saksan. Samaa mieltä tosin oli DDR:kin. Virallisen totuuden mukaanhan oli vain yksi Saksa, jonka läntiset n. kolme neljäsosaa olivat fasistien miehittäminä. Eräänä tämän osoituksena käytettiin sitä, että DDR:stä tuli itsenäinen selvästi aikaisemmin kuin BRD:stä. Varsinaisessa mediaretoriikassa kyllä Saksassa käytettiin ilmausta DDR, vaikka Saksassa puolestaan sanottiin ihan vaan "Deutschland", tarkoittaen Saksaa eikä Saksaa. "Lännen kapitalistit ja fasistit ne siellä jatkavat miehitystään, kun me sosialistisen onnenmaan lapset olemme saaneet ystävälliseltä Neuvostoliitolta itsenäisyyden!" (heh heh) Saksanhan oli Saksan ( ) laillisten (öh...) viranomaisten virallisen tiedon mukaan tarkoitus saada läntiset osansa vapaan demokraattisen Saksan hallintaan, eli yhdistää Saksa.[/quote] Idän mielestä oli kaksi kansallisuutta: DDR ja BRD. Kun minä saan nykyisin Suomessa virallisia dokumentteja, jossa lukee kansallisuus ”Saksan LTV” se muistuttaa, ettei Suomi ole ollut ”meidän” puolella eikä he ole vieläkään sitä huomanneet Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomi ei ollut ainakaan virallisesti myöskään "niiden" puolella, vaan näki jatkuvaa aktiivista vaivaa osoittaakseen vierastavansa molempia suuntia. Ilmaisu "Saksan LTV" etäännyttää Länsi-Saksasta, joku toinen ilmaisu taas Itä-Saksasta. Molempia kannatti käyttää. "Emme pelaa lännen ehdoilla. Emme pelaa idän ehdoilla. Haluaisitko ehkä ostaa hyvän sinkkiämpärin?" De facto Suomi oli hieman enemmän sosialistinen kuin kapitalistinen, mutta virallisesti taas täysin kapitalistinen. Että itäsaksalaisille Saksa tarkoittaisi nimenomaan DDR, sitä en ole kokenut. Minusta he puhuvat nimenomaan DDR:stä.
Berliinin itäosissa, Marzahnissa ja Hohenschönhausenissa, vuosi asuen ja työskennellen niin, että ympärillä oli yllättävänkin paljon noin 50-vuotiaita Itä-Saksassa syntyneitä, kyllä kuuli historiasta kerrottaessa DDR:ään viitattavan lähes poikkeuksetta sanalla "Deutschland". Samalla tavalla kuin lännen arjessa oli ihan se ja sama, oliko muurin itäpuolella jotain vai ei, ei länsikään ilmeisesti lopulta ole koskettanut idän päivittäistä elämää kovinkaan paljoa. Toki Länsi-Saksa on ollut idässä näkyvämpi kuin Itä-Saksa lännessä, mutta varsinaisessa arjessa silti aika merkityksetön. DDR:ssä asuneiden puheenparresta kuitenkin huomaa, että he ovat asuneet maassa nimeltä Deutschland, ja lännessä on sitten ollut jokin ihansamamikä. Vaikka moni käytti ison osan energiastaan pohtien miten päästä länteen, paljon suurempi osa käytti energiansa siihen, että teki maittavan aamupalan, kävi töissä, töiden jälkeen kaupassa ja kotona ruokki sitten lapset ja meni illalla Nukkumatin katsottuaan taas unten maille. Samanhan näkee nykypäivän Valko-Venäjällä. Pääosa porukasta on ihan okei Lukašenkon hallinnon kanssa, mutta toisaalta ne jotka eivät ole, ovat sitten ihan tosissaan Lukašenkoa vastaan. Ihmiset kun ovat luonnostaan vähän lampaita. Mä arvaisin, että itäsaksalaiset saattavat muuttaa käyttämiään termejä sen mukaan, kenen kanssa juttelevat. Keskenään tietävät kyllä, että sana Deutschland voi tarkoittaa vähän mitä sattuu ja asiayhteyden kanssa pitää olla korvat höröllään, mutta länkkärien kanssa puhuessa on parempi selvyyden vuoksi sanoa "DDR". Paha tästäkään on mitään varmaa sanoa, kun en ole ikinä jutellut saksalaisten kanssa niin, että olettaisivat minut länsisaksalaistaustaiseksi. Tuntuisi vaan järkeenkäyvältä, koska länkkärillä kyllä menisi pasmat isosti sekaisin, jos kuulisi kahdenkeskisessä keskustelussa keskustelukumppanin viittaavan DDR:ään ihan vaan Saksana. Joka tapauksesas: sitä, että Derkkulaan viitattiin ihan vaan sanalla Deutschland, kuuli riittävän usein, että siihen onnistui tottumaan. Aluksi se hämmensi, vähän ajan päästä enää ei. Tämä on toki vain mun kokemukseni ja "tutkimusotantani" on lopulta kohtalaisen pieni: todennäköisesti alle kymmenen ihmisoliota.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #16 : Joulukuu 24, 2018, 20:30:56 » |
|
Sitten on myös Vietnam ja Korea...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kimmo Säteri
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 237
|
« Vastaus #17 : Huhtikuu 25, 2020, 20:00:10 » |
|
Tietysti on olemassa esim. Helleeninen Tasavalta, jos Kreikan virallista valtionimeä käytetään. EU:lla on kuitenkin viralliset valtionimet määritelty ja lyhennykset. Kreikan lyhenne on HE.
Korjaus: Kreikan maalyhennys on EL, se tulee nimestä Elleniki Dimokratia eli Helleenien tasavalta.
Käsittääkseni Kreikan yleisesti käytetty maalyhennys on GR. Kuriositeetteina tähän keskusteluun: muistelen nähneeni uutiskuvissa vuoden 1989 loppupuolella DDR:n viimeisinä kuukausina mm. sitä, kun Trabantien maatunnustarroissa oli teipattu yksi D ja yksi R piiloon. Samoin näki modifioituja DDR:n lippuja - niistä oli sirpit ja vasarat leikelty pois. Ainakin tavallisten itäsaksalaisten keskuudessa samaistuminen länsisaksalaisiin oli näkyvää. Myöhemmin yhdistymisen todellisuus löikin sitten kasvoille tunnetulla tavalla ja kaipailtiin entisiä aikoja.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 968
|
« Vastaus #18 : Huhtikuu 25, 2020, 22:29:47 » |
|
Minun lapsuudessani oli Länsi-Saksa ja Itä-Saksa. Pelkkää Saksaa ei silloin ollut. Esim. Made in West Germany.
Näin on. Paitsi Suomen virallinen media urheilutoimittajat ml ei koskaan puhunut "Itä-Saksasta" vaan ainoastaan DDR:ästä tai Saksan Demokraattisesta Tasavallasta. Länsi-Saksa oli joko Länsi-Saksa tai "Liittotasavalta". Lyhennystä BRD ei suomenkielinen media käyttänyt, ruotsinkielinen joskus. Ruotsinkieliset jotkut mediat saattoivat uskaltaa kirjoittaa myös "Östtyskland" kun tarkoitti DDR:ää, mutta ei YLE tai Jan-Magnus Janssonin johtama Hufvudstadsbladet. Pelkkä "Saksa" tarkoitti 70-luvulla joko entisiä saksalaisista valtioita Weimarin Tasavaltaa tai Kolmatta Valtakuntaa tai Saksaa ilmatieteellis-maantieteellisenä käsitteenä. Vähän samaa kuin "Venäjä" joka tarkoitti Venäjän Keisarikuntaa ennen v 1917 vallankumousta tai säätiedoituksisssa kerrottiin että "korkapaine työntyy Venäjältä Fennoskandinaviaan". [EDIT:] Lisään vielä slangikäsitteitä: DDR:ää kutsuttiin "Derkuiksi" tai Derkkulaksi". DDR:n kansalaista "Derkuksi". Länsisaksalaisita käytettiin slangissa vain "sakemanni" -nimitystä. Eihän Suomessa liikkunut juuri lainkaan "Derkkuja" vaan he tulivat tunnetuksi enemmän urheilusaavutusten kautta. Nimitys ei ollut loukkaava vaan jopa pikkasen imarteleva. Länsisaksalaisia liikkui 1960-80 luvulla Suomessa hyvinkin paljon turisteina, ja heihin yhdistettiin ne adjektiivit josta aikasempien vuosikymmenten saksalaiset olivat tulleet tutuksi. Siitä nimitys "sakemanni". Sekä hyvässä että pahassa. Vähän sama kuin "engelsmanni" tai "ransmanni" tai "jenkki".
|
|
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 25, 2020, 23:19:26 kirjoittanut Rainer Silfverberg »
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 968
|
« Vastaus #19 : Huhtikuu 25, 2020, 22:52:47 » |
|
Tuo asia on vaikea saksalaisillekin. Mitään nimeä ei voi käyttää, ilman että joku hermostuisi.
Olen itse kasvanut lännessä, koululainen 1970-luvalla.
Sanoja Länsi- ja Itä-Saksa ei juuri käytetty. Niiden sanojen käyttö viestitti, että puhuja on huonosti koulutettu eikä ymmärrä tilannetta.
Vanhat ihmiset lännessä puhuivat vielä itävyöhykkeestä (Ostzone) tai jopa vain vyöhykkeestä (die Zone), mutta minä en olisi sanaa koskaan käyttänyt.
Itä-Saksa on aina ollut DDR (nimenomaan lyhenne). Länsi-Saksa on yleisesti kutsuttu Saksaksi, päivittäisessä elämässä ei sitä kovin paljon näkynyt, että siellä on ollut vielä toinen Saksa. Vain jos haluaisi korostaa vai tarkentaa sitten on puhuttu liittotasavallasta (Bundesrepublik). Se oli sitten itsestään selvä minkä maan liittotasavalta. Lyhenne BRD oli selvästi poliittisesti sävytetty, sitä ei lännessä paljon käytetty, paitsi jos halusi provosoida tai ainakin ei välitä siitä, että jotkut provosoituvat.
DDR:n puhekielessä minun tietääkseni puhuttiin paljon lännestä (im Westen, aus dem Westen jne.). Oli länsi-TV (Westfernsehen), länsisukulaiset (Westverwandschaft), länsiraha (Westgeld), länsituotteita (Westprodukte), länsikontakteja (Westkontakte). Länsi oli itäsaksalaisille tärkeää. Jos oli länsirahaa, on voinut käydä Intershopissa ja ostaa tavaroita, joita ei muualta saatu. Jos oli länsisukulaisia voinut saada paketteja tai rahaa tai voinut pyytää vaikkapas kunnon vesihanan, kun omat olivat muovista. Toisinpäin länsisaksalaisille oli helpompaa unohtaa, että DDR oli edes olemassa. Sana itäraha on kyllä ollut olemassa, mutta sen merkitys oli pieni. En muista, että olisi puhuttu itäsukulaisista tai itätuotteista, vaikka jokainen ymmärtäisi, mitä tarkoitettaan.
Puhekielessä molemmilla puolilla käytettiin ”drüben” (tuolla puolella), kun tarkoitettiin toisen valtion aluetta.
Kiitos selventävästä viestistä! Kylmän sodan hankala tilanne aiheuttti sen että Suomikaan ei tunnustanut kumpaakaan valtiota ennen vuotta 1973, vaikka Neuvostoliitto yritti tosissaan painostaa Kekkosen tunnustamaan ensiksi DDR:n ja sitten Liittotasavallan. Se tapahtui lopulta niin että molemmat tunnustettiin sen jälkeen kun molemmat Saksat olivat ensin tunnustaneet Saksan jaon.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 741
|
« Vastaus #20 : Huhtikuu 25, 2020, 23:33:49 » |
|
Entä Viro? Onko Tallinnassa vuonna 1970 otettu kuva otettu Virossa vai Neuvostoliitossa?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Rainer Silfverberg
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 968
|
« Vastaus #21 : Huhtikuu 25, 2020, 23:36:35 » |
|
Entä Viro? Onko Tallinnassa vuonna 1970 otettu kuva otettu Virossa vai Neuvostoliitossa?
Eestin Sosialistisessa Neuvostotasavallassa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #22 : Huhtikuu 26, 2020, 00:12:31 » |
|
Entä Viro? Onko Tallinnassa vuonna 1970 otettu kuva otettu Virossa vai Neuvostoliitossa?
Virossa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Juha Kutvonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 552
|
« Vastaus #23 : Huhtikuu 26, 2020, 07:24:07 » |
|
Entä Viro? Onko Tallinnassa vuonna 1970 otettu kuva otettu Virossa vai Neuvostoliitossa?
Valtio: Neuvostoliitto Maa: Viro
|
|
|
tallennettu
|
Offlinessa vuodesta 1967
|
|
|