Krauss Suomessa

[Eljas Pölhö]

Kuvan http://vaunut.org/kuva/77893  innoittamana kaivoin esiin 7.7.1978 Olavi Kilpiön kanssa tekemämme Kraussit Suomessa-listan. Sittemmin näyn tehneen listaan joitakin kynäkorjauksia, mutte ole ylläpitänyt sitä mitenkään aktiivisesti. Mahtaako nykyinen tietämys pystyä lisäämään vetureita tai niiden omistajia liitteen mukaiseen listaukseen? Siitä näkyy puuttuvan myös museovetureiden siirtojen vuosia.

[Reino Kalliomäki]

Aamulehti kirjoittaa 18.10.1892: Oman höyryveturin on Berliinistä toiminimeltä Koppel tilannut...Wilhelm von Nottbeck..... veturi saapui äskettäin...   Selvä asia. 2612/1892 on valmistunut alkuvuodesta, eikä veturin tilaaminen ja kuljettaminen silloinkaan kestänyt noin kauan. Schmeiserin listamerkinnän (vuodelta 1977) sanoma lienee, että veturi on hankittu varastoon. Aamulehden uutisen pitänee tarkoittaa firmaa "Arthur Koppel", minkä takia Zitting ei mainitse Lielahtea "ansioluettelossaan".
Pekonlahdessa (taustalla kalliojyrkänne) otetussa kuvassa näkyy selkeästi 2644/1892, ja veturi näyttää kyllä Hietalahdessa otetun kuvan koneelta. Listojen puutteena on usein se, että myöhemmin lisättyjä tietoja ei eritellä, toisinaan ne painetaan esim. kursiivilla.  Pekonlahden saha perustettiiin 1899 (Suomen Teollisuuskalenteri, 1923). Suora toimitus sille ei taida olla mahdollinen. VR:n rakennusosaston johtaja M. Viluksela tekstissään mainitsee Hietalahden metrin levyisen raiteen soveltuneenn huonosti rakennusradaksi, minkä takia standardiksi rautatierakennuksilla valittiin 750 mm. Missä veturi oli 1894 - 1899?
Kiitos luettelosta, Eljas! En tiedä yhtään uutta veturia. Joitakin hajatietoja (kattilarekisteristä) voin mainita:
-2863  ei mennyt Lielahteen
-7558 viimeinen merkintä  Hallenberg/Viipuri. Enso ei toiminut?
-3365 merkintä "romutettu 53" koskee kattilaa, veturin viimeinen työ oli Tainionkosken urheilukenttätalkoot
-3367 viim. katsastus 1926 veturina
-3406 rom. 1931, sai uuden kattilan (Lokomo)
-3642 viim. katsastus veturina 1925
-3717 romutettu 1936 (koko veturi)
-3900 rom. 31,  sai isomman kattilan (Lokomo)
-4689 uusi kattila 1924,  poistettu kirjoista kattilana 1971
-4769 viim. katsastus veturina 47
-5296 varastoitu 51
-5947 viim. katsastus veturina 1947
-7536 varastoitu 53
-7558 viim. katsastus veturina 1960
Muistutan vielä, että rekisterin tiedot koskevat kattilaa, eikä veturia. Valmistajakin on luettu kattilan laatasta. Rekisteritietoja on yhä tutkimatta/löytämättä.

[Ilkka Hovi]

Mie kyllä uskon, että tietoja löytyy lisää kunhan harrastajat tutkivat eri lähteitä ja kertovat asioista täällä.

Olisiko Nuution mainitsema veturi nro 1 kanavatöissä tuo Fiskarsin Kraussin näköinen 040WT veturi juuri tuo TVH 1.
Voisiko Reino napsauttaa kuvan vorgiin ?

[Reino Kalliomäki]

Nyt hartaammin listaa luettuani merkittävin ero kuvien, ja luettelon välillä on 3582:n pyörästö. Cn2t tosi selkeästi. Parikin kuvaa on (Valokuvataiteen museo/finna), muistelen toista niin hyväksi, että laatan voi lukea. Kaikki lähteet antavat Bn2t. Toisen kuvan taustalla näkyy Lieksan kirkko. Pankakoski 1 oli kolmiakselinen. Onko numero väärä, vai virhe listoissa? Veturiin liittyy aputenderi.
Pieni ero käyttämiini listoihin (paperia), on 8069:n raideleveys, joka uutena on merkitty 760 mm.   2644 oli Pekonlahti - Haukkavaara radalla. Toinen veturi meni Läskelään 1927, 2644:n liikkeistä en tiedä. Liitteenä valmistajanlaatan osasuurennos.

[Reino Kalliomäki]

Toinen kuvan kanssa ristiriitainen akselijärjestys koskee veturia 3367/1896. Kuvassa selkeästi Cn2t, Schmeiserin kirjassa myös Bn2t, muualla oikein.
Nokian ykkönen ilman painonkorotuspuskinlevyjä on monen yksityiskohdan osalta samanlainen kuin mainittu TVH "1". Koetan järjestää kuvakoosteen.

[Eljas Pölhö]

Tässä on korjattu versio Kraussien listauksesta. Mukana ovat nyt Reinon antamat täydennystiedot ja korjaukset (3367, 3582) sekä muutama oma korjaus (6206, 7558). Jos olet kopioinut edellisen version, niin kopioi nyt tämä ja hävitä vanha, jotteivät sen virheet leviä enempää.

[Erkki Nuutio]

Kirjassa Perkjärvi Kannaksen kuvastin seitsemin savuin sinisin (Karisto, 1988) on laaja tarina Savikon savi ja tiili Oy:stä, jonka Ruhtinas Ivan Soltikov perusti vuonna 1900 ja omisti vuoteen 1930. Tällöin tämä muutti vaimonsa kuoltua Pariisiin.
750 mm:n rata rakennettiin 1905 ja siellä oli kaksi veturia, luettelon Krauss 5681 vuodelta 1907 ja aputenderillinen isompi, ilmeisesti Koppel (3 veto- ja 1 laahusakseli ja 2 akselinen aputenderi), josta kirjassa on valokuva.   Oliko tämä veturi käytössä jo vuodesta 1905 ei selviä.

Työntekijöitä oli parhaina aikoina noin 200 ja tavara vietiin ennen vallankumousta tietysti pääosin Pietariin. Perkjärven asemalta lähtenyt rata tehdasalueelle oli 6 km:n pituinen ja se jatkui vielä ruhtinaan hovin siipeen, joten ylhäisyydet pääsivät kastumatta hovista omalla matkustajavaunulla Perkjärven asemalle. Tehtaalaisetkin saivat vaunun kyytiin hypätä.

[teemu koivumäki]

Hei vaan kaikille !

Oliko tuo Krauss 4769 pyörästöltään 0-4-2 (Röisuoan turverata) vai 0-6-0 Kraussin listoissa?
Toinen kysymys olisi, että onko kenelkään tietoa tosta Evon metsäradan saksalaisesta veturista?

[Ilkka Hovi]

Evon saksalaisen veturin osti Pohja paberi- ja puupapivabrikute A.-ü Tallinna. Veturit Jung 1602/1910  ja Tampella 0-4-2T 168/1910 myyty v. 1916 . Firma rakenteli uutta sellutehdasta Laatokan etelärannalle ensimmäisen maailman sodan aikana mutta ei tietoa ehtikä valmistua. Firmalla oli tehtaita myös Ukrainassa ja muualla Baltiassa.

[Jukka Viitala]

6206 Honkataipale on kyllä suosikkini, mentiin joskus 70-luvun lopulla vähän omin luvin paikalliseen vajaan ja ei jumankekka tääl on veturi -Viisikko-fiilis. Pöllin sitten jarruklossin matkamuistoksi. Silloin radalla seisoi muutama matkustajavaunu ja kiskot oli tallella vain kantatien-tallin välillä. Alajuoksulla oli majavia. Radan korkeusero kantatieltä purkulaiturille oli huikea varsinkin leveäraiteisen rautatieläisen kakaran silmin, nykyään sen voi todentaa soffalla Karttapaikan avulla. Eka reissulla olin uudella Helkama 5v Kulkurilla ja Faija Tunturin 2v äijäpyörällä, meillä oli tapana heittää 2-3 100-300 km reissua per kausi ja illaksi saunaan, Faija oli tuolloin iältään 55+ mutta teräksisessä kunnossa, polki ikänsä VR Hilloon tai Hamina (Uusi) eli 13-15 km päivässä. 15.11.1984 pöllittiin faijan fillari asemalta himaan ja asetuin klo 14 aatteenpunaisella Ladallani aseman eteen, jossa työkaverit kertoi faijalle, että Eero sä saat tulla enää vieraana tänne. 44 vuotta, joista melkein 4 sodassa, VR:n palvelusta oli nipussa. Faija oli itse laskenut että vuosi vielä eli ikä 64 mutta tuli joku Manun veteraanisääntö ja haistoi palaneen käryn vasta kun sihteeri nosteli kamoja laatikkoon.

Pikkupoikana oli upeeta seurata kun ukot kasasi junaa, ne tiesi missä vaunut oli katsomatta ulos ja upeinta oli kuulla Hr/Dr13 hörhötys kun junaa lähdettiin viemään ylämaille. Suoraa huutoahan se oli 32 pytyn voimin.

[Tomi Hämäläinen]

Hei vaan kaikille !

Oliko tuo Krauss 4769 pyörästöltään 0-4-2 (Röisuoan turverata) vai 0-6-0 Kraussin listoissa?
Toinen kysymys olisi, että onko kenelkään tietoa tosta Evon metsäradan saksalaisesta veturista?

Röjsjön veturi oli 10.2.1904 Tekniker lehden mukaan 0-4-2 tyyppinen. Lehdessä on hyvä artikkeli radasta ruotsiksi.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1132071?term=R%C3%B6jsj%C3%B6&page=6

[Robert Sand]

Mielenkiintoinen artikkeli.