Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta

[Petri Tuovinen]

Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia:
https://yle.fi/uutiset/3-10586560

[Juhani Pirttilahti]

Nopeusrajoituksien asettaminen todennäköisesti johtaa siihen, että venäläinen asiakas etsii hyvin nopeasti jonkun muun toimitusreitin kuin Suomen Porin.

Asian toinen puoli: vihreäksi itseään mainostava VR kuljettaa rahasta aivan mitä tahansa. Hiilen kuljetus maksetaan myös epäsuorasti verorahoista (90% radanpidosta maksetaan verorahoista, vuoden 2017 kustannustasolla tavaraliikenteen osalta noin 3 227 euroa per juna, 21 euroa per junakilometri). Yhteisellä matkalla siis ollaan. Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

[[Tunnus poistettu]]

Ryssävihaa Suomessa !!!!!

[Juhani Pirttilahti]

Ryssävihaa Suomessa !!!!!

On syytä rauhoittua.

[Jukka Voudinmäki]

Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

Junalla Poriin menevä hiili menee terästeollisuuden raaka-aineeksi, eli ei päädy polttoon. En nyt ole mielipidettäsi vastaan, mutta maailmalta löytyy paikkoja jossa ilmansaasteet on paha ongelma.

Niin löytyy, ja ne sijaitsevat kaukana Suomesta. Vaikka viimeaikaisten sähköautovöyhkäämisten perusteella joku voisikin luulla, että Suomi-yksityisautoilija tuottaa 100% maapallon ilmansaasteista.

[Teemu Saukkonen]

Menee jo ohi aiheen, mutta sähköauto ei todellakaan ole päästötön...
TM laski että 3-kertaiset päästöt bensa-autoon verrattuna ennenkuin tilanne tasoittuu kolmen vuoden iässä (jolloin saattaa ollakin jo uudet akut vaihdettava). Ei ne autot itsestään tänne putkahda, vaikka viherhihhulit niin luulevatkin.

[Pentti Köylijärvi]

Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

Junalla Poriin menevä hiili menee terästeollisuuden raaka-aineeksi, eli ei päädy polttoon. En nyt ole mielipidettäsi vastaan, mutta maailmalta löytyy paikkoja jossa ilmansaasteet on paha ongelma.

Vaan kyllä se terästuotannon hiilikin suurimmaksi osaksi palaa hiilidioksidiksi, joten kasvihuonevaikutus on sama. Mutta uuden teräksen tuotanto vain ilman sitä hiiltä valitettavasti onnistuu huonosti, joten siinä mielessä hyväksyttävämpää.

[Pekka Laakso]

No nyt mierontie kuntoon ja hiilikuljetukset sinne niin loppuu tärinät Tampereen ja Porin väliltä 

[Tapio Nikula]

Teräksen teko onnistuu oikein hyvin myös vedyllä pelkistäen. On vain kalliimpaa tällä hetkellä kuin koksin käyttäminen pelkistimenä. SSAB kehittää paraikaa hiiletöntä teräksen valmistusprosessia ja käsittääkseni kyseessä on vetypelkistys. Vedyn kanssa läträämisessä on tietysti aina räjähdysvaara suurempi kuin koksipelkistyksessä.

[Arto Lopia]

No ilmasto pelastuu kun Malmin lentokenttäalue stabiloidaan sementti-kalkki seoksella. Aika paljon tohon kalkin polttoonkin menee kivihiiltä, sitä hommaa kun ei oikein voi töpselistä tulevalla sähköllä hoitaa. Kalkkikivi on huono johde, joten fossiilisia polttoaineita on pakko käyttää. Terästähän voipi sulatella vaikka valokaariuunissa, kun se on aivan hyvä johde sähkölle. Teräksen tuotannolle voi kehitellä vaihtoehtoja, mutta kalkinpoltto ja sementinvalmistus on ala jolle ei oikei ole vaihtoehtoja. Sementin tärkein osa on se sammuttamaton kalkki.

Mikä hemmetin ongelma se nyt on jos hiilijunille tulee nopeusrajoituksia, jos vaikka nopeus laskee puoleen, niin sitten ajetaan tuplamäärä vaunuja/junia ja ongelma on ratkaistu. Toki jos junanvaunujen tuplaantunut vuokra on ongelma, niin ehkä koko touhu on niin ohuilla katteilla ettei oikein käsitä sitten. Puolasta ja Saksasta saa ostettua kivihiiltä laivalasteittain, ja Kiinastakin kulkee halvalla semmosilla oikeasti isoilla laivoilla mihin haluat.

Nyt vaan painesäiliö autoja haalimaan ja jokusen syvästabilointi koneenkin voisi ostaa, jos malmi-illuusio toteutuu ja on rahaa.

Noista uusista teräksen valimistumenetelmistä en oikein tiedä, mutta paljonko sen vedyn tuottaminen sitten maksaakaa tai joitain päästöjä tuottaa? SSAB tuottaa kuitenkin sitä maailman parasta terästä, joten siellä on varmaan menossa monenlaista projektia. Mutta syöttöpossuporojen jäkälälaitumia tuo SSAB kuitenkin tuhoaa, joten ei olisi mahdollista Suomessa. Kilo jäkälää on täällä selkeästi arvokkaampaa kuin tonni laadukasta terästä, onko ruottalaiset jossain mielessä kaksoismoralistejä.

[Niila Heikkilä]

Mikä hemmetin ongelma se nyt on jos hiilijunille tulee nopeusrajoituksia, jos vaikka nopeus laskee puoleen, niin sitten ajetaan tuplamäärä vaunuja/junia ja ongelma on ratkaistu.

Tuplamäärä junia sitoo tuplamäärän vetureita ja miehistöä. Mitä hitaampaa ajetaan, sitä enemmän myös kuluu rajallista ratakapasiteettia.

[Simo Virtanen]

Nopeusrajoituksien asettaminen todennäköisesti johtaa siihen, että venäläinen asiakas etsii hyvin nopeasti jonkun muun toimitusreitin kuin Suomen Porin.

Kuitenkin vanjalle on ok seisottaa hiilivaunujaan pitkin ja poikin Suomen ratapihoja?

Eikö Porista lähde kerran kuussa tai nyt parin viikon välein hiililaiva ja asiakkaalle lienee aivan yhdentekevää millä nopeudella junat jonkin pikkupikku pätkän kulkevat kunhan laivaan saadaan täysi lasti.

Pikkasen haiskahtaa siltä, että porilaiset liioittelevat vaikutuksia, kun junat kuitenkin tulevat tuhansien kilometrien takaa ja nyt puhutaan ehkä 100 km nopeusrajoituksesta.

[Jukka-Pekka Manninen]

Teräksen teko onnistuu oikein hyvin myös vedyllä pelkistäen. On vain kalliimpaa tällä hetkellä kuin koksin käyttäminen pelkistimenä. SSAB kehittää paraikaa hiiletöntä teräksen valmistusprosessia ja käsittääkseni kyseessä on vetypelkistys. Vedyn kanssa läträämisessä on tietysti aina räjähdysvaara suurempi kuin koksipelkistyksessä.

Vety valmistetaan nykyisin pääosin maakaasusta höyryn kanssa tai kivihiilestä sen luontaisesti sisältämän veden kanssa reagoiden. Molemmissa prosesseissa se hiili sitoutuu hiilidioksidiksi. Niin ollen energiankäytön kannalta on selvästi parempi käyttää se hiilivety suoraan teräksen valmistusprosessissa kuin muuntaa se välissä vedyksi. Toki on mahdollista että hiilidioksidi on merkittävästi helpompi ottaa talteen vedyntuotannosta kuin teräksentuotannosta. Jos niin tehdään ja käytetyt energianlähteet ovat myös ns. vihreitä, niin vetyprosessi voidaan tietysti saada luontoystävällisemmäksi. Mutta pelkkä vedyn käyttäminen hiilen sijaan ei sitä takaa, vaan voi jopa lisätä tuotannon saastuttavuutta. Kalliimmaksi vetyprosessi ainakin tullee.

[Tapio Nikula]

Tulevaisuuden vedyn tuotantoprosessi perustuu tuulisähkön käyttöön elektrolyysissä. Uusissa ympäristöystävällisissä menetelmissä ei siis ole pienintäkään aikomusta tuottaa vetyä fossiilisista lähteistä. Ruotsalainen teräsjätti ei ole niin typerä, että kehittelisi uutta kalliimpaa prosessia nykyisen koksiin perustuvan tilalle, varsinkin kuin tuolla vanhalla vedyn tuotantotavalla tulle hiilidioksidipäästöjä. Aikoinaan Kemiran tehtailla Oulussa tuotettiin synteesikaasua (vedyn ja hiilimonoksidin seos) turpeesta. Vedystä sitten tehtiin ammoniakkia Haber-Bosch-menetelmällä. Vedyn raaka-aineeksi kelpaa kaikki orgaaninen aines (+vesi), siis esim. puuhake, vanhat Hesarit tai vaikkapa pässin kivekset. Jos vety tehdään uusiutuvasta biomassasta, niin CO2-päästöt ovat aika minimaaliset.

[Jouni Halinen]

Uskomaton päivitys sulta Tapsa, veti ihan hiljaiseksi tämä tieto teräksen valmistus systeemistä ympäristöystävällisesti.

[Tapio Nikula]

Kaikki tuo, mitä esitin on yli 100 vuotta vanhaa tekniikkaa. Fossiiliset polttoaineet vain ovat olleet niin sikahalpoja, että niiden korvaaminen tähän päivään mennessä ei ole olut kannattavaa. Otetaanpa vielä vähän teräksenvalmistuksen kemiaa. Masuunia lämmitetään koksilla (C) ja käytetään palamiseen vain niukalti happea. Tällöin hiili hapettuu hiilimonoksidiksi samalla tuottaen masuunin tarvitseman lämmön. Häkä reagoi rautarikasteen kanssa Fe3O4 + 4CO = 3Fe + 4CO2. Vetypelkistyksellä reaktio toimii aivan yhtä hyvin (itse asiassa masuunissa syntyy myös vetyä) Fe3O4 + 4H2 = 3Fe + 4H20.
Otetaanpa jännä esimerkki. Kuumennetaan koivuklapeja sopivasti ja puhalletaan joukkoon tulistettua höyryä. Selluloosan keskimääräistä kaavaa käyttäen ja reagointi veden kanssa C6H10O5 + H2O = 6CO + 6H2. Tätä reaktiota ajettiin ennen siis Kemiran tehtailla Oulussa. Tuloksena siis vetyä ja häkää (= synteesikaasu). Kumpikin kelpaa erinomaisesti masuuniin pelkistimeksi.
Alkuperäinen synteesikaasun (kaupunkikaasun) valmistusprosessi meni niin, että pystyuuniin pinottiin hiiltä, uuni sytytettiin pohjalta ja happea palamiseen käytettiin hyvin niukasti. Sitten kun hiilet alkoivat hehkua, niin niiden läpi puhallettiin vesihöyryä ja voila saatiin häkää ja vetyä.
Nyt kun kasvihuoneilmiö uhkaa, niin ennen pitkää vety on alettava tehdä uusiutuvista lähteistä.
Mahdollisesti tulevalla Kaidin Kemin laitoksella synteesikaasu tuotetaan kannoista ja risuista ja sitten Fischer-Tropsch-menetelmällä synteesikaasusta tehdään esim. dieselpolttoainetta. Näin menee reaktio 10CO + 21H2 = C10H22 + 10H2O, tässä siis tuloksena dekaania, joka on erinomainen moottoripolttoaine. Sopivilla katalyyteillä synteesikaasusta voidaan tuottaa (ja tuotetaankin) esim. metanolia, etanolia, metanaalia (=formaldehydi), etikkaa, moottoripolttoaineita ym. Etelä-Afrikassa Fischer-Tropschilla tehdään vajaa kymmenen miljoonaa tonnia bensaa vuosittain. He tosin käyttävät hiilen lähteenä fossiilista kivihiiltä ja syynä kalliiseen prosessin on se, että maa oli vuosikausia kauppasaarrossa apartheidin takia, eivätkä saaneet raakaöljyä.
Ja mainittakoon vielä, että sementtiuunissa ei kalkkikiveä missään vaiheessa sulateta. Se va<in kuumennetaan, jolloin kalsiumkarbonaatista irtoaa hiilidioksidi ja jäljelle jäänyt kalsiumoksidi sitten reagoi 1000 asteen lämmössä kivimateriaalin (=savi) kanssa.

[Petri Sallinen]

Kivihiilen kieltolaki astuu voimaan Suomessa näillä näkymin vuonna 2030. Laki on vielä vahvistamatta eduskunnassa, mutta siihen ei kohdistu mitään poliittisia intohimoja. Lakiesityksen arvioidaan menevän heittämällä läpi. Tämän jälkeen kivihiiltä ei saa käyttää enää energian tuotannossa eli sähköä ja/tai kaukolämpöä tuottavissa voimalaitoksissa, lämpökeskuksissa eikä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

SSAB:n hanke ei liity tähän, mutta mitä ilmeisimmin taustalla ovat ympäristösyyt, imagosyyt ja päästökaupan aiheuttamat uudet kustannukset, jotka nostavat fossiilisten polttoaineiden käytön hintaa. Tuolta lisää dataa aiheesta yhtiön itsensä kertomana. https://www.ssab.fi/ssab-konserni/uutishuone/uutisarkisto/2018/02/01/06/40/ssab-valmistautuu-fossiilivapaaseen-terstuotantoon

Kun kivihiili katoaa Suomessa energiantuotannosta ja teräksen valmistuksesta, jää se tämän jälkeen hyvin pieneen marginaalin — ehkä huoltovarmuuspolttoaineeksi, koska sitä on helppo varastoida. Todennäköisesti Helsingin alle louhituista kivihiilen varastointiin tarkoitetuista luolistakin luovutaan ja siiloista tehdään kaukolämmön tuotantoa palvelevia lämpövarastoja.

Tämän jälkeen hiilijunia tuskin enää nähdään Suomen rataverkoilla.

[[Tunnus poistettu]]

Tämän jälkeen hiilijunia tuskin enää nähdään Suomen rataverkoilla.

Tuntematta "kieltolakia" ja sen perusteluita koskeeko "kieltolaki" kaikenlaista kivihiilen käsittelyä ml. kauttakuljetukset EU:n ulkopuolelta EU:n kautta EU:n ulkopuolelle?

Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?

[Petri Sallinen]

Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?

Hallituksen esitys löytyy valtioneuvoston sivuilta. Laki kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Ei lailla ole yhteyttä kuljetuksien kieltämiseen. Todennäköisesti kuljetukset loppuvat yksinkertaisesti sen seurauksena, että energiayhtiöt eivät osta enää kivihiiltä — siis kuljetusten loppuminen tapahtuu markkinaehtoisesti, ei säädösten voimalla. Lakiesityksen vaikutuksia puitiin aikanaan mediassakin, joten googlettamalla löytyy myös erilaisia näkemyksiä ja spekulaatioita. Itse kirjoitin aiheesta linkin takaa löytyvällä tavalla https://www.energiauutiset.fi/uutiset-15/tapporahaa-tarjolla.html

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e0a53

[Riku Outinen]

Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?

Hallituksen esitys löytyy valtioneuvoston sivuilta. Laki kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Ei lailla ole yhteyttä kuljetuksien kieltämiseen. Todennäköisesti kuljetukset loppuvat yksinkertaisesti sen seurauksena, että energiayhtiöt eivät osta enää kivihiiltä — siis kuljetusten loppuminen tapahtuu markkinaehtoisesti, ei säädösten voimalla. Lakiesityksen vaikutuksia puitiin aikanaan mediassakin, joten googlettamalla löytyy myös erilaisia näkemyksiä ja spekulaatioita. Itse kirjoitin aiheesta linkin takaa löytyvällä tavalla https://www.energiauutiset.fi/uutiset-15/tapporahaa-tarjolla.html

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e0a53

Taitaa olla aika pitkässä juoksussa kun kehittyvissä teollisuusmaissa (esim. Intia) mihin Venäjä hiiltä myy, sen käyttö loppuu? Eli transitokuljetuksilla voi olla sen puolesta vielä pitkä tulevaisuus? Toki Venäjä pyrkii keskittämään kuljetuksensa omiin satamiinsa että sen puolesta tulevaisuus voi olla vähän nihkeä.

[Jukka Viitala]

No ilmasto pelastuu kun Malmin lentokenttäalue stabiloidaan sementti-kalkki seoksella. Aika paljon tohon kalkin polttoonkin menee kivihiiltä, sitä hommaa kun ei oikein voi töpselistä tulevalla sähköllä hoitaa. Kalkkikivi on huono johde, joten fossiilisia polttoaineita on pakko käyttää. Terästähän voipi sulatella vaikka valokaariuunissa, kun se on aivan hyvä johde sähkölle. Teräksen tuotannolle voi kehitellä vaihtoehtoja, mutta kalkinpoltto ja sementinvalmistus on ala jolle ei oikei ole vaihtoehtoja. Sementin tärkein osa on se sammuttamaton kalkki.

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, tonnista kalkkikiveä vapautuu noin 300 kg hiilidioksidia ja poltossa käytetystä kivihiilestä, petcokesta ja autonrengasrouheesta suunnilleen saman verran. Kalkin poltossa taas kivestä vapautunut hiilidioksidi pääsee myös ilmakehään, mutta kalkin kovettuessa se ottaa hiilidioksidin takaisin muuttuen uudestaan kalsiumkarbonaatiksi. Sammuttamattomalla kalkilla ei ole mitään tekemistä sementin kanssa.

[Simo Virtanen]

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

[Ari-Pekka Lanne]

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

Kuvaus on minusta varsin osuva. Jos se hiili on ollut siellä kalkkikivessä satoja miljoonia tai miljardeja vuosia, on kai jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, vaikka osa siitä sitoutuisikin hetkeksi talousmetsään. Taitaa olla niinkin, että nykyisillä asfaltin ja betonin alle jääneillä kasveilla riittää sitomista jo muiden kasvien poltosta tulevassa hiilessä. Isossa kuvassa siis ikuisiksi ajoiksi.

[Tapio Nikula]

Tiettävästi kaikki kalkkikivimuodostelmat ovat maapallon ikään verrattuna nuoria, eli ei se hiilidioksidi siellä ikuisesti ole ollut. Vastaavasti taas tulivuoritoiminassa kalkkikiveen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu luontoon. Kalkkikiven on ajateltu muodostuneen niin, että hyvin yleinen mineraali anortiitti eli kalkkimaasälpä hajoaa reagoidessaan hiilidioksidin kanssa. Lopputuote eli kalsiumkarbonaatti sitten sedimentoituu merten pohjiin. Menetelmää on esitetty myös hiilivoimaloiden hiilidioksidin talteenottamiseksi. Reaktio on hidas ja siksi se tarvitsisi valtavan talteenottolaitoksen eli olisi siis myös kallis. Ja reaktio menee näin:
CaAl2Si2O8 + CO2 + 3H20 = CaCO3 +2Al(OH)3 + 2SiO2. Kaikki tuotteet ovat kemian teollisuuden raaka-aineita, eli kalkki, alumiinihydroksidi Al-tehtaalle ja kvartsi lasiteollisuudelle. Ja jos teollisuus ei tarvitse kyseisiä tuotteita, niin ne voi haudata takaisin sinne anortiittikaivokseen. Ovat siis ympäristölle vaarattomia aineita.

[Simo Virtanen]

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

Kuvaus on minusta varsin osuva. Jos se hiili on ollut siellä kalkkikivessä satoja miljoonia tai miljardeja vuosia, on kai jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, vaikka osa siitä sitoutuisikin hetkeksi talousmetsään. Taitaa olla niinkin, että nykyisillä asfaltin ja betonin alle jääneillä kasveilla riittää sitomista jo muiden kasvien poltosta tulevassa hiilessä. Isossa kuvassa siis ikuisiksi ajoiksi.

Isossa kuvassa ongelma on hiilidioksidin jatkuvasti kasvava päästäminen. Jos päästöt saataisiin nopeasti reilusti alenemaan hoitaisi luonto hiilidioksidipitoisuuden kohtuullisen nopeasti laskuun. Tämä tietysti on vain teoriaa, koska päästöjen nopeaa ja tehokasta leikkaamista ei ole näköpiirissä.

Suuren tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa tuollainen nopea jättimäinen päästö ja sen nopea nopea katoaminen olisi mahdollista nähdä.

Onhan meilläkin metsänkasvu kiihtynyt osaltaan juuri hiilidioksipitoisuuden vuoksi. Samasta syystä kasvihuoneisiin pumpataan ylimääräistä hiilidioksia.