Eniten minua ihmetyttää sairas viha energiataloudellisinta tehonlähdettä, dieselmoottoria vastaan.
Tiepuolen toki ainoat ajorajoitukset (Hampurin pari katua, Tukholman ja Göteborgin läpiajo) ovat vain siksi ja siellä missä liikennejärjestely on aivan virheellinen poliitikkojen kyvyttömyyden seurauksena.
Euro 5-6 -moottorien (=maantieluokitus, muille kohteille samantasoiset luokitukset) päästöjen puhtaus on moitteeton. Euro 4 ja vanhemmat moottorit ovat valtaosin poistumassa meiltä. Saamme toki odottaa vuosikymmeniä ennen kuin ne poistuvat Afrikasta, Intiasta ja sekaisin olevista kahinamaista.
Jospa piipertäjät hakisivat ratkaisua tähän ja menisivät vielä ihmiskilviksi kahinoihin, kun kelvotonta YK:ta kiinnostaa vain tyhjänpuhuminen ilmastosta.
Mikä dieselmoottorin siis tekee parhaaksi tehonlähteeksi niin moniin liikkuviin kohteisiin vielä ainakin tulevat Z vuotta (Z = 20...100) :
1/ Energiatehokkuus on suuri (on kehittynyt viime vuosina enemmän kuin esimerkiksi akut).
2/ Polttaa muutoksitta tai vähin muutoksin myös täysin uusiutuvista lähtöaineista (puut ym.) tai jätteistä (jäterasvat ym.) tehtyä dieselpolttoainetta.
3/ Moottorivarustukseen tehtyjen pienehköjen muutosten (mm. sytytyslaitteet itsesyttymisen sijaan) jälkeen polttaa puhtaasti mm. maakaasua. Toistaiseksi vain infrastruktuurin puutteet hidastavat.
Kehittynyttä perusmoottoria ei olisi ollut saatavilla, jollei oltaisi päästy dieselmoottorin siivelle.
Biopolttoaineet (esim. biodiesel) eivät valitettavasti ole hiilidioksidineutraaleja, vaan niiden tuotantoketju ja loppukäyttö tuottaa jopa enemmän CO2-päästöjä kuin fossiilinen diesel, sekä sen lisäksi ilmansaasteita, maan köyhtymistä, ja makean veden kulumista, ohessa tutkimustuloksia:
Biofuels for transportation and electricity cause substantial air pollution, climate-relevant emissions, land degradation, and water drawdown compared with truly clean, renewables such as wind and solar.
https://web.stanford.edu/group/efmh/jacobson/Articles/I/BiofuelVsWWS.pdfSen lisäksi dieselautot (tai -moottorit) kuitenkin tuottavat lähipäästöjä (hiukkaspäästöt), ja CO2-päästöjä aina, vaikka olisikin Euro V-luokkaa tms.. Täyssähköauto joka ladataan tuuli- tai aurinkovoimalla, on käytössä täysin CO2-päästötön. Dieselin maine on pilattu dieselgatella, kun VAG-konsernin piti ahneuksissaan huijata päästöissä. Muillakin valmistajilla on huijauksia tullut sen jälkeen ilmi, joten eipä käytännössä ole päästöluokitukset täyttyneet vaikka luvattu on. "Kun se on niin kallista, ei kehdattu..."
Käytännössä ainoastaan biokaasu on järkevä biopolttoaine, koska sen polttaminen hiilidioksidiksi on parempi, kuin että biokaasun raaka-aine hajoaisi metaaniksi, ja pääsisi ympäristöön. Hiilidioksidi on pienempi paha kasvihuonekaasuna kuin metaani. Mutta biokaasuksi mädätettävää biomassaa ei Suomessa yksinkertaisesti riitä kovin suurelle automäärälle. Jonkinlainen määrä sillä autoja liikkuu tai lämmitetään.
Uskallan väittää, että akkujen ja sähkömoottorien kehitys on lähivuosina paljon nopeampaa kuin polttomoottorien. Polttomoottorit alkavat olla loppuunkeksittyä tekniikkaa, joka aina vain monimutkaistuu ja kallistuu jatkokehittyessään (lisää hajoavia komponentteja ja härpäkkeitä).
Olen alan ammattilaisena seurannut mm. polttokennon takkuista tulemista kohta 40 vuotta. Lienen edelleen lukijoista ainoa, jolla on sellainen autossaan, on ollut jo 8 vuotta.
Niin, toki se kehittää vain 105 W (ja tuntuu vähitellen vähentyvän siitäkin) metanolin avulla.
Pakkasta polttokennot eivät kestä. Ja tämän, matkamökin sähkölaitoksen hinta oli yli 5000 €.
Asia on niin, että uudet asiat vaativat valtavia kehityspanostuksia (jotka viedään aikanaan hintoihin),
lahjakkaita kehittäjiä ja aikaa X vuotta (X = 10....100). Usein vielä sen jälkeenkin ne vaativat aikaa Y vuotta (Y = 5...50) ja paljon rahaa infrastruktuurin luomiseen ja itse laitteiden hankintaan.
Luultavasti tämä pysyy useimmille viherpiipertäjille ja heidän ääniänsä kalastaville liian hankalana ymmärtää ja hyväksyä. Kauhulla siis odotan vaalien tulosta.
Polttokennoteknologia ei ole kustannustehokas autokäyttöön ja monessa muussakin käytössä se on hirmuisen kallis vähäisen tuotannon takia. Toyota sitä on yrittänyt kovasti kaupallistaa, mutta myyntiluvut eivät oikein mairittele.
USA:ssa myyty 2300 kappaletta Toyota Miraita (polttokennoauto) v. 2018:
https://insideevs.com/hydrogen-fuel-cell-car-sales-u-s/Vs. Tesla Model 3 (täyssähköauto), USA:ssa myyty 139782 kappaletta v. 2018.
https://insideevs.com/most-plug-in-ev-cars-sold-u-s-tesla/Lisäksi energiatehokkuuden kannalta polttokenno ei ole myöskään optimaalinen. Jos haluat säilöä uusiutuvaa energiaa vetyyn, elektrolyysiin menee huomattavasti suurempi energiamäärä kuin mitä vedystä saat polttokennossa, ja hyötysuhde on huono, alle 0,5. Täyssähköautossa hyötysuhde on lähempänä 0,9.
Jos taas vetyä tuottaa teolliseen tapaan maakaasusta, se tuottaa CO2-päästöjä, joka ei ole kovin järkevää sekään.
En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.
Paljonkos Norjalla olikaan ydinvoimaa?
Miten vaan, mutta kyllähän valtaosa Suomessa käytetystä sähköstä on muuta kuin ydinvoimaa ja sitä samaa kantaverkosta tulevaa sähköä junatkin käyttävät.
Sähköntuotannon ja -tuonnin reaaliaikainen seuranta onnistuu Fingridin oivasta nettipalvelusta:
https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/Kyllä ne junatkin osittain myös tuulivoimalla kulkevat.
Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, viime vuonna tuotti Suomessa sähköä enemmän kuin hiilivoima. Tässä vielä tuore asiaa käsittelevä artikkeli:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulisahkon-yleisin-kysymys-mita-sitten-kun-ei-tuule-6756568Australiassa, ja muuallakin on jo kantaverkkotason akustoja olemassa. Niillä mm. korvataan kaasukäyttöisiä huippukulutusvoimalaitoksia, ja tasoitetaan kulutuksen sekä uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, esim:
https://cleantechnica.com/2018/11/17/50-mwh-tesla-battery-commissioned-at-australian-solar-power-plant/https://cleantechnica.com/2018/10/08/teslas-battery-in-south-australia-breaks-stranglehold-of-natural-gas-industry/https://cleantechnica.com/2019/01/29/tesla-lands-lucrative-4mw-8mwh-storage-contract-in-australian-city-of-townsville/Toinen vaihtoehto varastoinnille, on juurikin siirtoyhteyksien vahvistaminen. Aina sitä jossain tuulee sekä jossain aurinko paistaa.
Lisäksi, tuossa on esimerkiksi 6,3 senttiä/kWh tuottava keskittävä aurinkovoimala, joka pystyy tuottamaan sähköä vaikka aurinko ei paistaisikaan, kun siinä on sulasuolaa sisältävä lämmönvaraaja sekä höyryturbiini, joka tuottaa sähköä varastoidusta lämmöstä.
https://solarlove.org/solarreserves-bids-6-3-cents-per-kwh-chile-dispatchable-24-hour-solar/Mitä lopuksi voimme todeta. Päästötön energiantuotanto on kovassa nosteessa, ja investoijat investoivat siihen, koska se on matalariskistä toimintaa, ja tuottavaa sellaista. Puhumattakaan välillisistä vaikutuksista työllistämisen ja ihmisten terveyden suhteen. Tuulivoimala ei tarvitse polttoainetta eikä sähköä tuottaessaan tuota CO2-päästöjä.
Mielestäni ei voida puhua viherpiipertäjistä, vaan ihmisistä jotka tekevät vastuullisia valintoja. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen kasvavissa ja kiihtyvissä määrin ei ole utopiaa vaan täyttä totta, ympäri maailmaa.
Sähköautojen vaatima infrastruktuuri on huomattavasti helpompi ja turvallisempi järjestää kuin polttokennoautojen, ja se ei vaadi myöskään polttoaineiden kuljettamista jalostamoilta tankkauspaikoille. Tämä vähentää päästöjä. Sähköauton lataaminen vaatii ainoastaan sähkön siirron sähköverkon kautta tai tuottamisen paikallisesti tuuli- tai aurinkoenergialla. Myös kotona voi ladata akkua. Toisin kuin polttomoottoriautoa, kaasuautoa tai polttokennoautoa.
Sähköauton latauspisteen ei tarvitse olla edes kallis, hitaaseen lataukseen riittää ihan lämpötolppa:
https://www.apu.fi/artikkelit/sahkoauton-latausmahdollisuus-parkkipaikalle-16330-eu-nykyaan-vajaa-400-euMotivan esite aiheesta:
https://www.motiva.fi/files/15446/Kiinteistojen_latauspisteet_kuntoon_paivitetty_05.11.2018.pdfOn vain ajan kysymys, milloin akkutekniikka kehittyy sille tasolle ja siihen hintaan, että varteenotettavia akkusähkövetureita (tai akkuvaunuja jotka syöttävät sähköveturia) tulee markkinoille.
