Irtotavatakuljetuksia Koverharin satamaan

[Robert Sand]

Tässä jutussa kirjoittavat että alkavat kuljettaa jotain irtotavaraa Koverharin satamaan. Rauanheimo investoi lastinkäsittelylaitteisiin ja Hangon satama investoi infrastruktuuriin.

https://www.kp24.fi/uutinen/560703

[Mikko Herpman]

Tännekin on sähkörata saatava NYT, muuten ei Koverharin keitys onnistu! 

[Kari Huuva]

Rauanheimolla vauhti päällä. Poriin tulee joku miljoona tonnia hiiltä ja lisääkin lupailivat tallinnan satamalaitteiden oston jälkeen ja nyt Hankoonkin isoja määriä suunitteilla. Heillä taitaa olla suhteet Venäjälle kunnossa.

[Kari Aho]

Tässä on loistava esimerkki kuinka sitä liikennettä kiskoille saadaan. Rauanheimo on tehnyt ainakin parikymmentä vuotta hyvin määrätietoista työtä ensin Kokkolan sataman kanssa ja siitä levittäytyen lähes kaikkiin satamiin. Näiden miljoonien tonnien tavaravirtojen saamiseksi ei ole tarvittu yhtäkään poliitikkoa tai kunnallista ratatyöryhmää. Vain raakaa työtä sekä innovatiivisia johtajia joilla on selkeä visio. Backman-Trummer-konsernista kannattaa ottaa muidenkin mallia.

[Simo Virtanen]

Tässä on loistava esimerkki kuinka sitä liikennettä kiskoille saadaan. Rauanheimo on tehnyt ainakin parikymmentä vuotta hyvin määrätietoista työtä ensin Kokkolan sataman kanssa ja siitä levittäytyen lähes kaikkiin satamiin. Näiden miljoonien tonnien tavaravirtojen saamiseksi ei ole tarvittu yhtäkään poliitikkoa tai kunnallista ratatyöryhmää. Vain raakaa työtä sekä innovatiivisia johtajia joilla on selkeä visio. Backman-Trummer-konsernista kannattaa ottaa muidenkin mallia.

KWH se emokonserni taitaa olla. Hienoa työtä kyllä, sitä ei käy kiistäminen.

http://www.kwhgroup.com/liiketoimintaryhmat

Venäjän liikenteen varaan vaan ei kovin paljoa kannata rakentaa eli investointien takaisinmaksuajan on syytä olla tosi lyhyt. Sitä ei ehkä länsirannikolla niin ole totuttu näkemään, mutta idässä kyllä tiedetään tyhjät kauppakeskukset ja rekkaparkit. Uusien autojen kuljetuksetkin katosivat Venäjän omiin satamiin kuin taikaiskusta.

En ole lainkaan varma Hankobaanan sähköistämisestä, jos kuljetukset saadaan dieseleilläkin kulkemaan.

[Mikko Herpman]

Varmasti kulkee rahti dieselilläkin.. Ja tarvitseeko tilaajan olla erityisen kiinnostunut millä polttoaineella rahti kulkee. Ehkä hieman on kalliimpaa vetää diesel-kalustolla, mutta mahtaako oikeasti näytellä isoa kuvaa jos rahtia on miljoonia tonneja...

Toki onhan niitä ratoja sähköistettykin... kuten vaikka Vaasan rata.. Siltarumpupolitiikan turvin. Olisihan se toki ruotsinsuomalaisille varusmiehillekin juhlavampaa mennä Flirtillä Inttiin

[Arto Lopia]

Tää eteläsuomen viimeinen sähköistämätön rata aiheuttaa jänniä kuvioita kun vetureita ei kai voi tankata kuin Riihimäellä. Vai minkä takia tuosta menee pelkkiä vetureita edes taas joka päivä? Jotain tyhmää tässäkin kuviossa on.

Toi Koverhar on aika villi kortti, sinne taitaa aika isotkin laivat päästä. Hanko taas on irtoperä-satama, ainakin nykyään. Koverhar ja Hanko ovat varmaan ne satamat jotka viimeisenä tarvitsevat jäänmurtajien apua, joten onhan niissä sikäli potentiaalia, kun ei ne jäänmurtajatkaan ilmatteeks kulje vaikka joku raumalainen niin kuvittelee. Joten sähköt vaan hankopaanalle, se on järkevä investointi.

Itse kyllä pidän enemmän noiden vanhojen dieseleiden murinasta kuin neuvostoliittolaisten hammasrattaiden surkeasta vonkunasta, vai mistä se valittava ääni johtuukaan. On sudessa toki ne komeat puhaltimet, niis on hieno ääni joka tuo muistoja mieleen. Rautatien tuoksun vei betonipölkyt ja dieselin äänet vaiennettiin jollain modifikaatiolla, mutta suden puhaltimia ei viedä kun romuttamolle

[Jouni Hytönen]

Kuvittelisi, että on jo polttoaineenkulutuksessa jonkinmoinen ero, vedetäänkö dieselvetoisia junia 1950-luvun moottoriteknologialla vai tämän vuosituhannen teknologialla tyyliin vaikkapa Dr18.

[Arto Lopia]

Savun väristä epäilen suurimpien erojen tulevan voiteluöljyn kulutuksesta, Dv12 puskee ensiksi harmaata savua kunnes savutus loppuu. Dr18 tupruttaa mustaa savua, en tiedä jatkuuko mustan savun tuotto kun veturi on päässyt täyteen juoksuun.

Mitä ihmeellistä noin lyhyellä aikavälillä olisi dieseltekniikassa tapahtunut? Henkilöautojen moottoreissa on kehitystä tapahtunut, pumppusuuttimia, commonrail ja urea tekniikkaa on tullut, mutta siinähän ne. Kai noista saa speksit jostain, eli paljonko menee polttoainetta/ kilowattitunti. Mgo ihan ulkomuistista 280 grammaa.

Voi olla, että Dv:ssä suuttimet kuseksii tyhjäkäyntiä lotkottaessaan, mutta taitavat olla melkein vakiokierroskoneita, eli syöttöä lisätään jos kone ei tavoita pyydettyä kierroslukua.

[Petri Nummijoki]

Mitä ihmeellistä noin lyhyellä aikavälillä olisi dieseltekniikassa tapahtunut?

Jotain lienee tapahtunut, kun tuossa esimerkissä Dr16-veturin todettiin kuluttaneen Riihimäki-Kirkniemi-Riihimäki-reissulla 500 l vähemmän polttoainetta, kuin Dv12-pari.

http://vaunut.org/kuva/69415

[Arto Lopia]

No mun kommenttini tuosta asiasta olikin osittain sarkasmia, osittain ei. Voi myös olla että tehokkaammalla Dv-pariskunnalla kiskotaan mäet ylös nopeammin ja kiihdytetään nopeammin tavoitenopeuteen.

Mulla oli joskus Mitsubishi merkkinen henkilöauto ahtamattamolla diesel-moottorilla, se vei korkeintaan sen 5l/100km oli kaasu pohjassa tai missä lie asennossa. Nykydieselit vie tuon saman, jos nätisti ajellaan. Pistää sitten nykyaikaisella turbodieselillä pedaalin pohjaan, niin vie jotain muuta kuin 5l/100km. Mutta ahdinhan tunnetusti lisää polttoaineenkulutusta, vai mite se oli? Hyötysuhdetta ahtamisella on diesel koneissa aina haettu ja saatu, usein myös tuloksena on suurempi teho joka nyt tietenkin tarvitsee sitä polttoainetta, aivan väkisinkin. Noin yleistäen, jos on tehoa niin sitä myös käytetään.

Sinänsä huvittavaa, että 80-luvulla Mitsubishillä oli ahtamaton diesel, kun kyseinen yritys valmistaa ahtimia. Ei tule mieleen muita 80-luvun loppupuolen ahtamattomia dieseleitä kuin tuo mitsu.