Luiden päälle ja muuta.

[Arto Lopia]

Tuli tuossa ajettua ihan hyvällä ja mukavalla autolla pitkin otsikon radan vartta. Erittäin hieno rata ja sen historia, mikä lie rata olikaan, mutta onhan se ympäristöystävällisempää kuin vierellä kulkeva autotie, joka kai on rakennettu palkkatöinä. No eipä vihervasemmistoa ole koskaan historia kiinnostanut, kunhan nykyinen tilanne on ideologian mukainen, niin se on hyvä. Mua ainakin kylmäsi vähän katella sitä penkkaa. Hankopaankiin on jopa kiinasta saakka tuotu työvoimaa.

Onko muita alan harrastajia jotka ajattelee, että osa radoista on alunperin tehty vähemmän inhimillisillä menetelmillä. Orjatyöllähän nuo on rakennettu. Vai miten se meni?

[Simo Virtanen]

Vt12 Lahti-Kouvola -välillä ajaessa tulee monesti mieleen kun katselee rataa. Junalla matkustaessa ei niinkään.

[Risto Sollo]

Lahti-Kouvola-kiviaita on rakennettu naisten,lasten ja vankien voimin.Pomot otti naisia ja lapsia duuniin kun nälänhätä meinasi viedä koko sakin,ja vangit,noniin...Edit:Se aita taitaa loppua Mankalaan.

[Mikko Herpman]

Onhan ratoja tosiaan tehty vankityönä ja mikäs siinä sopivaa rangaistusta murhamiehille, voisi nykyäänkin toimia.. Tosin on maailmakin ollut toinen, töitä on tarvittu ja onhan niistä jotain maksettukin. Ihan joka pätkää ei ole orjatyönä tehty. Suomessa kuitenkin aika pienimuotoista, mittakaava lienee moninkertainen vaikkapa naapurissa Venäjällä taikka Yhdysvalloissa.

[Arto Lopia]

No voisihan noita nykyäänkin tehdä vankityövoimalla, jos työvoima ei riitä niin tuomitaan lisää. Tää on aivan pettämätöntä logiikkaa.

On niitä lentokenttiäkin tehty vankilatöinä, vaikka joku HEVA, yks sukulaismies oli siellä työmaalla. Kertoi työmaan olleen varsin haastava, valmista ei tahtonut tulla millään vaikka työvoimaa riitti. Jos illan koittaessa olisi työmaan laiskin vanki ammuttu, niin luultavasti motivaatio olisi lisääntynyt. Näin se homma on ennenkin saatu toimimaan joissain toisissa yhteiskunnissa.

No eihän tuota pätkää vankityövoimalla tehty, mutta nälkäiset ja köyhät kelpasi duuniin. Hankobaanan kiinalaisista on taas vaikea sanoa mihin rikokoseen olivat syyllistyneet. Osa ehkä on jopa ampunu jonkun hengiltä, saattoi kuulua toimenkuvaan.

[Jukka Viitala]

Koria-Voikkaa tehtiin vähän kiireellä, mistähän työvoima?

Valmiina tuo olisi nopeuttanut Savon rataa  noin tunnin, mutta jostain joen takaa lobattiin koko pazkan purkua... Kuusankosken kevyt liikenne kiittää.

[Teemu Saukkonen]

Onko Viinijärvellä jokin joukkohauta ratapenkassa tai vieressä? Työkaveri kertoi että oli löytynyt luita sieltä takavuosina jonkin rataremontin yhteydessä. Itse asuu ihan aseman luona, joten voi tietääkin asiasta.

[Arto Lopia]

Onko Viinijärvellä jokin joukkohauta ratapenkassa tai vieressä? Työkaveri kertoi että oli löytynyt luita sieltä takavuosina jonkin rataremontin yhteydessä. Itse asuu ihan aseman luona, joten voi tietääkin asiasta.

Kannattaa tutkia milloin rata on rakennettu ja mitä silloin on tapahtunut. Voihan ne olla vaikka desanttien luita, siellä suunnilla niitä hiiviskeli ihan määrissä ja tuskin niille on mitään pyhää maata alettu kaivamaan, ovat kuopattu ihan vaan siksi etteivät haisisi mädätessään.

Rautatie on aina mielenkiintoinen, sellaisen ympäristöstä löytyy kaikkea käsittämätöntä. Ennen koneistumista rautatien rakentaminen on vaatinut suunnattoman määrän työvoimaa ja kaikkea siihen liittyvää. Itse olen löytänyt perunakellareita, tai oikeastaan vaan kuoppia. Mitään varmuutta mulla ei ole että liittyisivät rautatiehen, mutta on niitä yhdellä pienellä alueella sen verta paljon, etten usko tällä seudulla harjoitetun perunanviljelyä siinä mittakaavassa että moisia varastoja olis ollut paikallisen väestön tarpeisiin rakennettu. Kun ei tässä aivan lähellä ole sellaista maaperää jossa juuresten kasvattaminen olisi ollut tuossa mittakaavassa järkevää. Yksi talon kivijalka on myös vaivannut mieltäni jo pidemmän aikaa, kunnes siihen kotiseutuyhdistys pystytti kyltin, että tässä asuivat ensimmäiset Perttiläläiset, kaupunginosan jossa olen elänyt suurimman osan elämästäni. Se on Perttilän keskipiste Siinä on ollut ratavartijan asunto, joka on jostain syystä hävinnyt. Kukaan ei tunnu aivan tarkkaan tietävän ajankohtaa ja syytä tönön häviämiselle, ei edes Torsti Koskinen, joka on luultavasti perehtynyt Lohjan paikallishistoriaan paremmin kuin kukaan muu.

[Tapio Nikula]

Sikäli mikäli muistan, niin Pietarin rataa ei rakennettu orjatyövoimalla, vaan ihan palkkatyönä. Rakennusaikana oli Suomessa suuret nälkävuodet ja useita kymmeniä tuhansia ihmisiä vaelsi ympäri Suomea etsimässä jotain hengen pitimikseen. Ratatyömaalta löytyi työtä miehille ja koska ajat olivat kurjat, niin myös naisia ja lapsia palkattiin kasaamaan niitä kiviaitoja. Rakennustyömaalla oli mm. sen aikaisen mittapuun mukaan hyvä terveydenhoito. Mutta koska sapuskaa ei ollut, niin kuolevaisuus oli suuri. Työmaa ei siis ollut orjatyömaa, vaan hätäaputyömaa.

[Risto Sollo]

Hyrynsalmi-Kuusamo tehtiin pakkotyövoimalla,rakennuttaja särki lähtiessään...

[Antti Rautiainen]

Niin ei tästä monia vuosia ole taakseppäin kun me jokainen ajeltiin autoilla joissa vankien prässäämät kilvet,sama taisi olla liikennemerkeilläkin tekijänsä...

[Jorma Rauhala]

Hyrynsalmi-Kuusamo tehtiin pakkotyövoimalla,rakennuttaja särki lähtiessään...

Eikös asia ollut kuitenkin niin, että Kuusamon rata jäi paikalleen kutakuinkin silleen, ja Neuvostoliitto vaati rauhansopimuksessa saksalaisen radan materiaalin itselleen ja se kuljetettiin maasta sitten myöhemmin sotakorvausjuniin lastattuna. Osa kiskoista oli jo ehditty ottaa VR:n käyttöön ja vastaava määrä piti luovuttaa VR:n varastoista.

[Risto Sollo]

Saksalainen järäytti rataa ja asemat käyttökelvottomiksi,kalusto meni sitten Vennäälle.Rata oli niin hyvin miinoitettu että purku oli hidasta,siispä Vennäälle annettiin kiskoa muualta.

[Timo Salminen]

Sikäli mikäli muistan, niin Pietarin rataa ei rakennettu orjatyövoimalla, vaan ihan palkkatyönä. Rakennusaikana oli Suomessa suuret nälkävuodet ja useita kymmeniä tuhansia ihmisiä vaelsi ympäri Suomea etsimässä jotain hengen pitimikseen. Ratatyömaalta löytyi työtä miehille ja koska ajat olivat kurjat, niin myös naisia ja lapsia palkattiin kasaamaan niitä kiviaitoja. Rakennustyömaalla oli mm. sen aikaisen mittapuun mukaan hyvä terveydenhoito. Mutta koska sapuskaa ei ollut, niin kuolevaisuus oli suuri. Työmaa ei siis ollut orjatyömaa, vaan hätäaputyömaa.

Kyllä, palkkatyövoimalla Pietarin-rata rakennettiin. Varsinaisen nälän lisäksi ja ehkä sitäkin enemmän väkeä surmasivat kulkutaudit varsinkin talvella 1868.

[Arto Lopia]

Kyllä siinä varmaan sitten kysyntä ja tarjonta kohtasivat toisensa. Noihin vuosiin kai sattui maataloudessa muutaman vuoden sadon menetys ja se sai ihmiset liikkeelle, kun ei sitä ruokaa ollut. Maailankauppa ei toiminut silloin niin näppärästi kuin nykyään.

Joskus muutama suomalainen juna lähti hakemaan viljakuormaa uralvuorten takaa, on ollut varmaan aikamoinen seikkailu miehistölle. Varaosia ei tainnut saada, paitsi teettämällä. On siinä ollut matkaa vaikka olisi käännytty ennen uralia. On varmaan ollut ikimuistoinen matka. Onkohan reissusta säilynyt minkälaista aineistoa, olis melkein taitavalle kirjoittajalle kirjan paikka jos edes pääosa kirjasta perustuisi aikalaisten merkintöihin.

Punaisia junia taisivat olla, mutta teknisenä suorituksena olivat kuitenkin arvostettavia, junia lähti siis useampia kuin nuo kaksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_viljajuna

[Jorma Toivonen]

Kommentissa 18.3.2019 klo 23:15:04 viitataan wikipedian tietoihin ja toisaalta ehdotellaan aiheesta kirjoitettavan kirjaa. Samaisessa wikipedialinkissä mainitaan kyllä Antti Tuurin jo kirjoittama dokumenttiromaani ”Suuri viljajuna Siperiasta” (ISBN 978-952-5556-54-4). Lisäksi aiheesta on artikkeli Resiina-lehdessä 1/1999 s. 34–37 sekä mm. Veturimies-lehdessä 9/1977 ja Rautatieläinen-lehdessä 7/1988.
SKS

[Timo Salminen]

Kyllä siinä varmaan sitten kysyntä ja tarjonta kohtasivat toisensa. Noihin vuosiin kai sattui maataloudessa muutaman vuoden sadon menetys ja se sai ihmiset liikkeelle, kun ei sitä ruokaa ollut. Maailankauppa ei toiminut silloin niin näppärästi kuin nykyään.

Oli useitakin katovuosia lyhyessä ajassa, pahimpana juuri 1867. Vuosikymmenen alussa valtio oli vielä lainoittanut viljaostoja ulkomailta, mutta pahimman kadon aikaan sillä ei oikein ollut edes rahaa. Lisäksi senaattoriksi tullut J. V. Snellman vastusti valtiontukea, koska hänen mielestään ihmisten piti selviytyä omin avuin. Ne jotka kykenivät, tulivat sitten esimerkiksi rautatietyömaalle työtä etsimään.

Yle 1:llä on juuri meneillään kolmiosainen sarja 1860-luvun nälkävuosista. Kannattaa kuunnella. Linkki ensimmäiseen osaan Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50049817 .