Öljypolttoisen veturin ylöslämmitys

[[Tunnus poistettu]]

Olen joskus pohtinut öljypolttoisen veturin ylöslämmitystä kuinka se tapahtui käytännössä? Eikö vetureiden öljylämmityksessä käytetty öljy ollut raskasta polttoöljyä joka tarvitsi höyryä lämmitykseen notkistuakseen? Millä periaatteella öljyn syöttö tapahtui, jos laitteistio tarvitsi höyryä toimiakseen niin  otettiinko höyryä tallin verkostosta tai toisesta veturista? Jos höyryä ei ollut niin onnistuiko lämmitys muuta menetelmää käyttäen?

[Mikko Herpman]

Mielenkiintoinen kysymys.. En tiedä miten homma tehdään, mutta kaiketi "öljypoltin" toimii höyrynpaineella? Vai onko joku muu käyttövoima?

Voiko öljypolttoisessa kattilassa pitää vaikka puunuotiota niin pitkään että paine nousee ja öljypoltin saadaan suihkuttamaan? Nettikeskusteluissa mainittu puuta käytetyn, myös paineilmaa käytetty suihkuttamaan öljyä polttimeen mikäli öljy on tarpeeksi notkeaa. Tilapäisesti käytetty ensin vaikka Dieselöljyä ja kun riittävästi painetta ja lämpöä on voitu sulkea poltin ja käyttää höyryä lämmittämään raskaampi öljy ja käynnistää sitten poltin sillä+höyrynpaineella. Myös mainittu että on käytetty vaikka kaasupolttimia esilämmitykseen.

Toisaalta mikäli öljysäiliö on tenderissä päälimmäisenä, voisi sieltä tulla öljyä hana avaamalla polttimeen painovoimaisesti.. Mikäli öljy vaan on tarpeeksi notkeaa tähän. Vetureita kaiketi käytetään Fuel Oil Nr5, ainakin taisi olla Union Pacificin historiaosiolla näin mainittu.

 Wikipedia sanoo: "Number 5 fuel oil is a residual-type industrial heating oil requiring preheating to 77–104 °C (171–219 °F) for proper atomization at the burners.[5] This fuel is sometimes known as Bunker B. It may be obtained from the heavy gas oil cut,[4] or it may be a blend of residual oil with enough number 2 oil to adjust viscosity until it can be pumped without preheating.["

Sen verta jäykkää tavaraa, ettei taida virrata kovin hyvin itsestään, joten polttoaineen esilämmitystä tarvittaneen.

[Eljas Pölhö]

Öljypolttoisen veturin polttoainesäiliössä on lämmityskierukka (tai pari), johon tarvittaessa johdetaan lämmintä höyryä veturista. Öljyn ihannelämpötila säiliössä on 40-60° ja silloin sen joukossa mahdollisesti oleva vesi erottuu. Lämmittäjän tehtävä on valvoa öljyn lämpötilaa ja se ei saa ainakaan alkaa höyrystyä.

Mikäli veturi on kylmänä, niin höyry johdetaan ulkoisesta höyrylähteestä (esimerkiksi toisesta veturista). Lämmitettävän veturin höyrynpaineen ollessa n. 4-6 kp/cm2 ulkoinen lähde kytketään pois ja höyry otetaan lämmitettävästä veturista.

Tehderistä lähtevä öljy kulkee öljyn esilämmittimen kautta öljypolttimeen. Esilämmitin on usein hytin alla ja sillä lämmitetään tuleva öljy n. 100-120° lämpötilaan.

[Ilkka Hovi]

Päivämäärästä (1.4) huolimatta  uskallan vastata.  1900-luvun alussa ei raakaöljyä osattu tarpeeksi jalostaa joten silloiset öljyt eivät välttämättä tarvinneet esilämmitystä. Jos käytössä on nykyisenkaltaista raskasta öljyä on se esilämmitettävä.  Esilämmitys tenderissä (tai tankkiveturin tankissa) tapahtuu höyryllä. Höyryn voi ottaa joko toisesta veturista (Pasilassa lämmitettiin öljypolttoiset veturit toisesta veturista höyrylämmitysletkun kautta) tai kuten ulkomailla varikon höyryputkesta.  Usein höyryputki kulkee ulkosalla kääntöpöydältä erkanevien seisontaraiteiden päädyssä. Veturissa oli tällöin liitäntä kattilan etuosassa.  Katso Rautatiemuseon Tr2 , vaikka en toistaiseksi tiedä öljylämmitteisiä Tr2 mallisia vetureita. Jotta kattilasta voitaisiin saada höyryä poltinta varten, piti höyrynpaineen olla vähintään 1.5 bar.
Sytytys tapahtui avaamalla höyry ja laittamalla tulipesään lähelle poltinta esim palava kangas joka roikkui vaikkapa jostakin kangesta (vrt kuonauskanki) ja sytytti polttimeen tulevan öljyn.
Koska öljyliekki säteilee 60% tehosta ei tulipesässä voi olla arinaa, muuten liekin lämpö turmelee arinan ja veturin kehyksen. Tulipesä on muurattu ja ilma otetaan ilmanottoaukkojen kautta. Veturin ylöslämmitys pitämällä tulta tulipesän pohjalla turmelee muurauksen.
Veturin ollessa ratapihalla tai linjalla poltinta voidaan joko jättää pienelle liekille tai sammuttaa ja sytyttää uudelleen sytytyspolttimen avulla.

[[Tunnus poistettu]]

Jotenkin noin oletin homman menevän. Siinä Käpylässä räjähtäneestä Pr2:sen kuvissa on arina peitetty tiilillä, ne näkyvät kuvissa jotka on otettu vaurioituneen kattilan tulipesästä. Joitakin isoja jenkkikoneita olen katsellut olen katsellut Fb:n sivuilta. Niissä näkyy tulipesän alaosassa sivuilla reikiä joista tuli loimahtelee silloin tällöin. Ne ovat ilmeisesti Ilkan mainitsemia lisäilmareikiä. Kiitos tiedoista.

[Jouni Hytönen]

Suorastaan mykistävää tuo Ilkan tietämys! Vaikka meillä ei ole ollut öljypolttoisia vetureita yli 60 vuoteen, tekniset faktat putoilevat terävän tarkasti aivan kuin olisit eilen viimeksi lämmittänyt öljypolttoista veturia. Oletko päässyt tutustumaan öljypolttoisiin vetureihin jossain muualla?

Kiitokset teille kaikille "vanhemmille tieteenharjoittajille", kun jaatte tietämystänne täällä ja Resiina-lehdessä.

[Ilkka Hovi]

Sattui että syksyllä tein omaksi ilokseni yhteenvedon veturien öljypoltosta ja näemmä muistin sen melko hyvin. Näitä asioita on aika vaikea napsia eri lähteistä vaikka olisi kirjoja kotona. Siksi pieni kirjoitelma pitää virkeänä.