Lokomo jättää Hatanpään

[Jari Välimaa]

https://www.aamulehti.fi/a/a7234190-9926-4072-8475-235fb1581d17?c=1522737894164

[Erkki Nuutio]

Hankala asia Tampereelle. Tunneli- ja ratikkalainojen maksajat katoavat ja lentoyhtiöt siirtyvät kaupunkeihin (kuten Lappeenranta), joissa väestöä ei ole köyhdytetty asumistonttien 10-kertaisilla vuokrankorotuksilla ja keinottelun keinoin kallistetuilla asuntoneliöhinnoilla.

Tonttinsa omistava yritys, kuten Metso (Lokomo) arvioi tonttipohjansa myyntihintaa ylettömiksi keinotelluilla Tampereen neliöhinnoilla.
Se toteaa saavansa tällä hinnalla kokonaan maksettua uuden rationaalisen tehtaan naapurikuntaan - mutta silti lähes yhtä lähelle kuin mitä Tampere tarjoaa (kalliimmalla).
Tamperetta on viime vuosikymmenet liikuttanut vain rakennusyhtiöiden ja näiden siipeilijäpuolueiden kiinteistökeinottelu. Tuloksia näemme. Ja tämä on vasta alkua.

Lokomo täytti Karjusuon koekäytössä olleiden kaivinkoneittensa vuosikymmeniä kestäneellä työllä.  Nyt se voi Metsona hankkia edullisesti kallioisen tontin uudelle tehtaalle ja muskaimillaan tehdä siitä tasaisen tehtaanpohjan. Eikä yhtäkään paalua tarvitse juntata.

Toivottavasti muistomerkki Hv1 575 siirretään odotettavissa olevan muuton yhteydessä sisätiloihin, uuden tehtaan sisääntuloaulaan.

[Simo Virtanen]

Onpa synkkää ja näköalatonta tekstiä! Jos Metso olisi lopettamassa toimintansa, niin ymmärtäisin, mutta eihän tuossa sanottu, että Metso olisi Tamperetta tai edes Tampereen seutua jättämässä. Hyvä niin.

Hyvin on Härmälän lentokonetehtaalta Tampereen Ruskoon muuttanut ja sinne upouuden konepajan rakennuttanut Kalmar on Tampereella pysynyt.

Hatanpäällä Lokomona pidetyllä alueella toimii muitakin kuin Metso eli Tevo Lokomon valimo ja John Deere nyt ainakin.

Ryanairin siirtyminen voimakkaasti Lappeenrantaan on kieltämättä ikävä. Siinäkin vain Tampereen kaupungi tai Pirkkalan kunnan pelimerkit ovat aika vähissä. Taustalla on valtionyhtiö Oy Finavia Ab ja sen perimät ikävän kovat lentokenttämaksut. Lappeenrannan lentoasema on kaupungin omassa omistuksessa, eikä sitä rasita Finavian keskittämispolitiikka.

Suomen lentoasemista Lappeenrannan lisäksi vain Mikkeli ja Seinäjoki ovat muun kuin Finavian operoimia, eikä niillä todellakaan mene hyvin. Mikkeli pysyy auki kiitos puolustusvoimien matkustajalentojen, mutta Seinäjoella ei tapahdu yhtään mitään.

[Erkki Nuutio]

Realismi on viisautta. Aloittelin itse tekniikkauraani Lentokonetehtaalla, jossa oli silloin runsaat 2000 työntekijää. Nyt paikalla on asuntoalue. Tehdasta ei ole. Se vietiin lähinnä Puolaan ja Ruotsiin. Toki Ruskoon tehtiin tontin myyntituloilla suurehko tuotekehityskeskus. Kiitos siitä.

Samoin olin Lokomolla, jossa myös oli silloin runsas 2000 ihmistä ja 600 vieressä Sarviksella.
Siitä on Tampereella säilynyt valimo/terästehdas, metsäkoneiden tuotekehitys ja murskaintehdas. Toistaiseksi siis Tampereen kannalta varsin paljon.
Samoin olin Tampellassa, jossa myös oli silloin runsas 2000 ihmistä. Sen peruja on jotakin jäljellä Messukylän tontilla, luonnollisesti muuttunessa omistuksessa.

Olin silloin myös Nokian kaupungin Linnavuoressa. Siellä taisi olla silloin viitisensataa ihmistä.
Nyt on paljon enemmän. Tähän on selvä selitys. Tehdas keskittyi riittävän kapeaan tuotealaan ja pinnisteli sillä alalla kilpailukykyyn ja volyymiin maailmanmarkkinoillakin - ja onnistui siinä.
Asiaa auttoi varsinkin aikaisemmin se, että Linnavuoressa ei ollut kiinteistökeinottelua. Asumiskustannukset pidettiin (Valmetin) aktiivisilla toimilla alhaisina Siksi huippupalkkojakaan ei tarvittu.

Ymmärrän hyvin Metso Mineralsia.  Agcon (Linnavuoren) tapaan myös se on keskittynyt menestyksellisesti tuotealalleen maailmanmarkkinoilla. Sillä on tarve rationaaliseen tehtaaseen.
Maailmanmarkkinat eivät ole hyvä yhdistelmä kaupungin harkitsemattomien investointien ja raskaan kulurakenteen kanssa - ne syövät kaupunkilaistenkin ostovoiman.

[Tommi K Hakala]

Nyky-Lokomolla, eli Metsolla tuli oltua töissä vuodet 2000-2005 ja nykyisin olen ollut tekemisissä sen ja saman alueen JD Forestryn kanssa. Hiukan erikoinen tilanne, sillä Metso teki uuden kokoonpanohallin muuutama vuosi sitten ja uudisti vanhan hallin tuotannon viime vuonna. Eli tontin arvo lienee kannustin siirtyä muualle...

No, mitäs se tarkoittaa Tampereelle? Nythän maata pitää asumiselle jo etsiä täyttämällä Lielahtea ja rakennella siltoja saarikylään, pohjaveden kertymisen turvaamiseksi. Ja uuden tontin tarve Metson uudelle tehtaalle oli siis 17 ha, mistäs se löytyy? Riskinä on, että alue löytyy Pirkkalan tai Lempäälän puolelta, laveteille parempien teiden liittymistä. Josta seuraa yhtiön yhteisöverojen maksun siirtyminen pois Tampereelta (onko Tre Metso Mineralsin kotipaikka?).

Hieman alkaa näyttää, että Tampereesta tulee lopullisesti "suuri Särkänniemi", jossa asutaan ja oleskellaan, yritysten verot valuvat entistä enemmän naapurikuntiin.

[Simo Virtanen]

Riskinä on, että alue löytyy Pirkkalan tai Lempäälän puolelta, laveteille parempien teiden liittymistä. Josta seuraa yhtiön yhteisöverojen maksun siirtyminen pois Tampereelta (onko Tre Metso Mineralsin kotipaikka?).

Metso ei maksa yhteisöveroja Tampereelle eli sen pääkonttori ei ole Tampereella.

Tampereen suurimmat yhteisöveronmaksajat olivat vuonna 2018:

- Sandvik 29 milj.
- UPM Raflatac 13 milj.
- John Deere 8 milj.
- Suomen yliopistokiinteistöt 7 milj.
- Tampereen sähkölaitos 5 milj.

Metso maksoi yhteisövero 7 miljoonaa, mutta Helsingille.

Enemmän veroja tietysti maksavat Metson työntekijät ja heistä iso osa lienee tamperelaisia. Työntekijät toki asuvat Tampereen seudulla, eikä kuntarajat ole mitenkään olennaisia. Myöskään se, että Metso muuttaisi vaikka Pirkkalaan ei ole mikään tappio Tampereen seudulle.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/veropotti-kasvoi-jalleen-katso-tasta-kuntasi-vuoden-2017-suurimmat-yhteisoveronmaksajat/3151805b-7dfe-38aa-af45-ac0f53f9ec7c

UPM maksoi Helsingille 106 miljoonaa, mutta tamperelaisten onneksi UPM Raflatac on itsenäinen firma, jonka pääkonttori on Tampereella.

[Matti Grönroos]

Riskinä on, että alue löytyy Pirkkalan tai Lempäälän puolelta, laveteille parempien teiden liittymistä. Josta seuraa yhtiön yhteisöverojen maksun siirtyminen pois Tampereelta (onko Tre Metso Mineralsin kotipaikka?).

Metso ei maksa yhteisöveroja Tampereelle eli sen pääkonttori ei ole Tampereella.

Tampereen suurimmat yhteisöveronmaksajat olivat vuonna 2018:

- Sandvik 29 milj.
- UPM Raflatac 13 milj.
- John Deere 8 milj.
- Suomen yliopistokiinteistöt 7 milj.
- Tampereen sähkölaitos 5 milj.

Metso maksoi yhteisövero 7 miljoonaa, mutta Helsingille.

Enemmän veroja tietysti maksavat Metson työntekijät ja heistä iso osa lienee tamperelaisia. Työntekijät toki asuvat Tampereen seudulla, eikä kuntarajat ole mitenkään olennaisia. Myöskään se, että Metso muuttaisi vaikka Pirkkalaan ei ole mikään tappio Tampereen seudulle.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/veropotti-kasvoi-jalleen-katso-tasta-kuntasi-vuoden-2017-suurimmat-yhteisoveronmaksajat/3151805b-7dfe-38aa-af45-ac0f53f9ec7c

UPM maksoi Helsingille 106 miljoonaa, mutta tamperelaisten onneksi UPM Raflatac on itsenäinen firma, jonka pääkonttori on Tampereella.

Se aika on takana, jolloin yhteisöveron sai kunta, jossa firman pääkonttori on.

Kauppalehden juttu on sinänsä melko mieletöntä journalismia: Laskee per kunta, miten kunnassa pääkonttoria pitävät firmat ovat maksaneet yhteisöveroa. Sillähän ei ole oikeastaan juuri mitään tekemistä sen kanssa, mikä kunta rahat saa.

Yhteisöverosta 70% jää valtiolle. Kunnille tilitetään ns. yhteistoimintaerää (toinen erä on metsäverosta kertyvä metsäerä) siinä suhteessa kuin veroa maksavalla yrityksellä on henkilökuntaa. Esimerkiksi, jos  1000 hengen putiikista 50 nuppia työskentelee pääkonttorissa Helsingissä, 350 Tampereen tehtaassa ja 600 Keuruun tehtaassa, yhteisöverosta valtio saa 70%, Helsinki 1,5%, Tampere 10,5% ja Keuruu 18%. Noin periaatteessa; menettely on hieman monimutkaisempi vuosivaihteluiden tasaamiseksi.

Mitä sitten Lokomon sijoittautumisstragiaan tulee, on kai aivan turkasen selvää, että missään isossa kaupungissa eivät konepajat sijaitse ydinkeskustan nurkalla. Ennemmin tai myöhemmin ne muuttavat jonnekin ja samalla modernisoivat tuotantoaan.

[Tommi K Hakala]

https://www.aamulehti.fi/a/0bf80736-ecb7-4f4f-a8b7-8e4328f65a19

No, toivottavasti edes vanhat Lokomon höyryvetrivalmituksen hallit säästetään, jos Tevo Lokomokin häädetään tontilta. "Asuntoja ja elämyksiä" alueelle....