Ulkopuolinen jarrukoppi keskellä seinää

[Kurt Ristniemi]

VR-historiikki 1862-1912 kertoo katettujen tavaravaunujen jarrukoppien sukupolvista:
1) Vaunun päätyyn sisäpuolelle seinän keskelle rakennettu koppi. Se vei vaunusta lastitilaa.
2) Tiettävästi vaunun ulkopuolelle päätyyn keskelle rakennettu koppi. Kopit vaurioituivat osuessaan vastakkain.
3) Pääosin vaunun ulkopuolelle päädyn vasempaan reunaan rakennettu koppi.

Pasilan konepaja -kirja on sukupolvista eri mieltä:
I) Osittain ulkoneva koppi vaunun päätyseinässä. Kopit vaurioituivat osuessaan yhteen.
II)  Koppi vaunun sisäpuolella.

Historiikin vaihtoehdot 1 ja 3 ovat tuttuja piirustuksista ja valokuvista, mutta onko kukaan koskaan nähnyt piirrosta, kuvaa tai muuta kuvausta vaihtoehdosta 2?

Pasilan konepaja -kirjan käsitys voitaneen jättää omaan arvoonsa.

[Kurt Ristniemi]

onko kukaan koskaan nähnyt piirrosta, kuvaa tai muuta kuvausta vaihtoehdosta 2?

Onko sellainen kuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0024c3 Pitkänsillan viereisen rakennustyömaan kohdalla, etualalta laskien kolmannen vaunujonon äärimmäisenä, yksinäisenä vaununa?

Kuva on vuodelta 1927, joten tuntuu epätodennäköiseltä, että moinen jarrukoppimalli olisi säilynyt noihin aikoihin asti. 

[Erkki Nuutio]

Kyllä arvioin valokuvan kopin istuvan maassa. Noin ulokkeisena olisi törmäys naapurivaunuun varma. Kopissa ei myöskään ole sivuikkunoita, jotka jarrukopeissa oli.
Se mitä ilmeisesti luet jarrukoppityypiksi 2 lienee (vain) SVR 1862/1912 II s. 421/423 selostama (mutta ei kuvaama, ei siis kuva 176) Pietarin radan vaunu, jonka kori oli lyhempi kuin aluskehys, MUTTA katto oli aluskehyksen pituinen, ja jonka päätyseinän ulokkeeksi (oletan) oli tehty koppi istumapaikkoineen. Tällaisesta ei liene kuvia ja tuskin tällaisinä säilyivät pitkään.

Mielestäni Pasila-kirjankin kahtiajaottelu kelpaa muuten, paitsi että mahdollisesti (mutta ei halutusti) kahden jarruttavan vaunun vastakkain joutuvat kopit ovat aina eri puolella vaunun keskiviivaa. Törmäyksiä ei silloin pitäisi syntyä, paitsi ehkä kaarresäteen ollessa hyvin pieni.

[Kurt Ristniemi]

Finska Statsjärvägarne 1862-1912 II kertoo asiasta näin:
 
Vid studium af de olika vagnstyper, som under årens lopp tillkommit, finner man att bromshyttens konstruktion och placering varierat.
1) Fig. 177 visar en i vagnens ända inbyggd och öfver taket uppskjutande med fönster försedd bromshytt. Då denna typ i betytande grad inkräktade på vagnens utrymme, begynte man
3) omkring år 1890 bygga bromshytten så att den till hälften sköt ut öfver vagnsgafveln (se fig. 178).
2) En tid byggdes bromshytten visserligen på midten af vagnsgafveln, och icke så som af bilden framgår i vänstra hörnet, med byggnadssättet öfvergafs, emedan det visade sig medföra fara för hyttens bestånd (då tvenne vagnar vid sammanställning råkade få hytterna mot hvarandra).

2-tyypin ongelmana oli siis juuri se, että keskellä vaunua ulkopuolella olevat jarrukopit saattoivat osua toisiinsa. Ja tästä tyypistä siis etsin kuvia tms.

Se katetulla päätysillalla ja sisäänvedetyllä jarrumiehen istuimella varustettu vaunumalli oli Hanko-Hyvinkää-rautatielle vuonna 1873 hankittu malli.  


Pasilan konepaja -kirja taas kertoo näin:

Vaunuissa oli ... jarrumiestä varten koppi, joka sijaitsi osittain ulkonevana vaunun päätyseinässä. Koppi oli kuitenkin arka särkymiselle vaunujen päätyjen osuessa vastakkain, joten myöhemmin se sijoitettiin ensin vaunun sisälle ja lopulta siitä luovuttiin kokonaan.

Kirja ei tunne lainkaan normaalia vasempaan nurkaan sijoiettua jarrukoppia ja ajoittaa tuntemansa mallit väärään aikajärjestykseen.