Pietari-Riihimäki -rautatien vaunuja Suomenlahden pohjassa

[Kurt Ristniemi]

Uusi Suometar uutisoi 7.10.1869 sivulla 3:

"— Meriwahinko. Rautahöyrylaiwaa Essex, joka nykyään toi Hullista Wiipuriin rautatien waunuja, oli matkalla Suomen lahdessa kohdannut niin kowa myrsky, että sen täytyi wiskata joukon waunuja mereen. Wiipuriin jätettiin 48 kappaletta."

Mahtaisivatkohan nuo vaunut vielä löytyä merenpohjasta? Tarvittaisiin tietenkin tieto sijainnista, missä vaunut laidan yli heivattiin. Vaan tuskinpa laivan lokikirja enää on tallella.

Puolentoista vuosisadan merivesikylpy on epäilemättä jättänyt vaunuihin jälkensä, mutta kiinnostavia ne saattaisivat silti olla.

[Veli-Matti Laitinen]

Myös toisen maailmansodan aikana Norjassa Telemarkissa tinnsjö-järvellä räjäytettiin sisävesihöyrylaiva-junalautta Hydro (englanniksi: https://en.m.wikipedia.org/wiki/SF_Hydro
 Sen kyydissä oli vaunuja joissa kuljetettiin raskasvettä, josta oli tarkoitus tehdä atomipommi.
Lautta räjäytettiin jotta raskasveden matka saatiin estettyä.

Hylky on löydetty, siellä edelleen on mm. Junan akseleita.

Junalauttamatka oli osa Rjukanbanenia, radalla liikennöidään yhä museokalustolla.
Englanniksi:    https://nia.no/en/rjukanbanen/#1512591378149-18b0d54b-d057fffd-206d6734-4507
https://youtu.be/XuOKhRnKvcU
https://youtu.be/s6VIQ4euM90
 
Suomenlahden tapauksessa vaunujen puuosat  saattavat olla hajonneet kokonaan mutta teräsosia kuten pyöriä ja akseleita voi olla jäljellä.

[Risto Sollo]

Suomenlahden syvimmissä kohdissa vesi on melko hapetonta,saattaisivat hyvinkin säilyä...

[Kurt Ristniemi]

Uutinen kertoo, että Viipuriin tuotiin 48 vaunua.  Se antaa osviittaa siitä, minkä valmistajan vaunuja lastina oli.

The Leeds Railway Plant Companyn vaunuja tuotiin rautatielle kaikkiaan vain 32 kpl. Niistä ei siis voi olla kyse.
Birminghamilaisen Midland Wagon Companyn vaunuja tuotiin 97. Kyse on joko niistä tai mahdollisesti molempien tehtaiden yhteisestä kuljetuksesta.

Tehtaat toimittivat katettuja ja avonaisia tavaravaunuja. (Leeds myös konduktöörivaunuja).

Meren pohjassa odottelee löytäjäänsä joukko englantilaisvalmisteisia tavaravaunuja. Ehkä joku kaasuputkifirma ne joskus sieltä vielä löytää.


EDIT: Vai onko sittenkään näin? Muiden uutisten mukaan kyse saattaa olla jopa matkustajavaunuista.
Palaan asiaan, kunnhan ensin vähän selvittelen.

[Kurt Ristniemi]

Meren pohjassa odottelee löytäjäänsä joukko englantilaisvalmisteisia tavaravaunuja. ...
Muiden uutisten mukaan kyse saattaa olla jopa matkustajavaunuista.

Kirjaan 'St. Petersburg-Riihimäki Jernvägsbygnad' on taulukoitu kaikki rautatierakennukselle tilatut ja valmistetut vaunut. On epävarmaa tarkoittavatko luvut myös perille saakka toimitettuja vaunuja, niinkuin alunperin olen olettanut.  

Arvelu siitä, että mereen heitetyt vaunut olisivat voineet olla matkustajavaunuja, perustui Suomalaisen Wirallisen Lehden uutiseen, jonka mukaan Leedsistä olisi tilattu 32 matkustajavaunua (jollaisia ei koskaan toimitettu). Leeds Railway Plant Companyltä tilatut 32 vaunua olivat kuitenkin 30 tavaravaunua ja 2 konduktöörivaunua.
Midland Wagon Companylta Birminghamista tilattiin 97 tavaravaunua.

Näillä tiedoilla jää valitettavasti epäselväksi, toimitettiinko kaikki nämä Britanniasta tilatut vaunut vai jäikö jompikumpi toimitus vajaaksi. Joka tapauksessa mereen heitetyt vaunut olivat tavaravaunuja ja mitä ilmeisimmin Midland Wagon Companyn valmistamia. Ellei sitten sekä sen että Leedsin valmistamia.

[Kurt Ristniemi]

Jos tuo merivahinkouutinen pitää paikkansa - ja miksei pitäisi, niin ilmeisesti mereen heitetyt vaunut korvattiin uusilla. Kai laivayhtiöllä tai rahtaajalla oli vakuutus.

Tilauksia vastaavat Leedsin ja Midlandin vaunut nimittäin löytyvät myöhemmistä vaunuluetteloista. Lisäksi vaunumäärät täsmäävät jo ennen merivahinkoa julkaistuihin uutisiin. Niinpä kaikki etukäteen uutisoidut vaunut löytyvät numeroineen päivineen vaunuluetteloista.

Railway Plant C:o, Leeds:
2 konduktöörivaunua (F), nrot 829, 830
10 katettua tavaravaunua (G), nrot 819-828
10 korkeaa avointa ja 10 matalaa tavaravaunua (Ha, Hb), nrot  761-780
Yhteensä 32 vaunua.

Ha 764, 768, 772 uudelleenrakennettu v. 1885, J. M. V. H:fors.
Hb 765, 766, 769, 770, 776, 777 uudelleenrakennettu v. 1885, J. M. V. H:fors.
Hb 4093-4100 sovitettu v. 1906 M-vaunuiksi 80093-80100 (8 kpl).


Midland Wagon C:o, Birmingham:  
47 katettua tavaravaunua (G), nrot 931-976, 1017
50 matalaa avointa tavaravaunua (Hb), nrot 471-502, 781-798
Yhteensä 97 vaunua.

Hb-vaunut uudestirakennettiin v. 1906 IK-vaunuiksi 50612-50661.

 

[Jukka Viitala]

Haminan paikun vaunu mossahti mereen joskus 50-luvulla, mutta se ongittiin pian ylös. Perimätieto ei kerro, että vaihtuiko pullossa oleva "pyhä vesi" Pasilasta johonkin merellisempään.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6713992.5&e=510664.5&title=Molskis&desc=Lepikonm%C3%B6lj%C3%A4n+p%C3%A4%C3%A4%2C+josta+paikku+meni+pesulle.+Laiturilla+oli+2+raidetta.&zoom=11&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

[Johannes Mertanen]

Aihetta sivuava kysymys - onko sellaisessa huhussa mitään perää, että johonkin suomalaiseen satama-altaaseen tms. olisi dumpattu vanhoja asbestia sisältäviä vaunuja?

[[Tunnus poistettu]]

On niitä dumpattu, Kotkassa tai Haminassa, muistaakseni ainakin vankivaunuja, jossakin kuvassa oli juttua täällä.

[Erkki Nuutio]

Eli olisiko ollut asbestihysteriaa, kun nyt on ilmastohysteriaa ja maailmanlopulla uhkailua.    
Asbestieristykset lienevät rajoittuneet vaunuissa sellaisiin säiliövaunuihin, joissa on kuljetettu kuumana pidettävää nestettä, sekä höyryvetureissa kattilaeristyksiin.
Kun verhouspelti on poistettu asbestin päältä, voi asianmukaisesti suojattu henkilö asianmukaisesti suojatussa työtilassa helposti kerätä asbestin ja viedä sen hävitettäväksi.

Kiteisessä muodossaan asbestin vaara on sen kuitujen haitallisuus keuhkoille.
Siksi kuitupölyn leviäminen ilmaan estetään. Vaaraa pohjavedelle tai muulle ei ole.
On kyse luonnontuotteesta, joka kuumentamalla muuttuu amorfiseksi.

Kyllä säiliövaunun teräs- ja rautaosat on myyty kierrätysromuksi mahdollisen asbestin ja mahdollisten muiden haitta-aineiden poiston jälkeen.

[Juhani Pirttilahti]

Eli olisiko ollut asbestihysteriaa, kun nyt on ilmastohysteriaa ja maailmanlopulla uhkailua.    
Asbestieristykset lienevät rajoittuneet vaunuissa sellaisiin säiliövaunuihin, joissa on kuljetettu kuumana pidettävää nestettä, sekä höyryvetureissa kattilaeristyksiin.
Kun verhouspelti on poistettu asbestin päältä, voi asianmukaisesti suojattu henkilö asianmukaisesti suojatussa työtilassa helposti kerätä asbestin ja viedä sen hävitettäväksi.

Kiteisessä muodossaan asbestin vaara on sen kuitujen haitallisuus keuhkoille.
Siksi kuitupölyn leviäminen ilmaan estetään. Vaaraa pohjavedelle tai muulle ei ole.
On kyse luonnontuotteesta, joka kuumentamalla muuttuu amorfiseksi.

Kyllä säiliövaunun teräs- ja rautaosat on myyty kierrätysromuksi mahdollisen asbestin ja mahdollisten muiden haitta-aineiden poiston jälkeen.

Asbesti on tosiaan poistettavissa luotettavasti. Esimerkiksi Englannissa moni entisöintiprojekti on alkanut asbestipitoisten lämpöeristeiden poistolla. Sen jälkeen entisöinnin lähtökohta on pelkkä tyhjä ranka.

Taannoin tuli nettiä selaillessa vastaan myös tämä havainnollinen kuvasarja asbestipitoisen ruostesuoja-aineen poistotyöstä Sveitsistä: https://www.aargauerzeitung.ch/aargau/fricktal/hier-wird-gefaehrliches-asbest-aus-sbb-zuegen-weggeputzt-127873533

Sveitsin tapaus on sikäli merkittävä, että tuota samaa ruostesuoja-ainetta (Aderol-Plast) on käytetty myös Suomessa teräskorin sisäpuolisena pinnoitteena mm. lättähatuissa, porkkanoissa, sähköjunissa ja teräsvaunuissa. Aderol-Plast on siis bitumiemulsio, jossa on asbestikuitua sideaineena (luultavasti asbestilla on tavoiteltu myös paloa hidastavaa vaikutusta). Suomessa massaa ei ole erikseen poistettu ennen romutusta.

Myös Kouvolan ruuhveltti-höyryveturin hytin maalista oli löytynyt asbestia. Vanhaan hyvään aikaan on varmasti ajateltu, että asbesti sopii myös maalin sideaineeksi. Hyvä esimerkki siitä, että kaikki materiaalit täytyy selvittää perusteellisesti ennen työn aloittamista.