Mahtikuusikolta mielenkiintoinen ehdotus: Keski-Suomen uuden keskussairaalan kup

[Mikko Ketolainen]

Keskisuomalaisen nettisivuilta löytyi tällainen kirjoitus

Mahtikuusikolta mielenkiintoinen ehdotus: Keski-Suomen uuden keskussairaalan kupeeseen junapysäkki

Joukko Keski-Suomen kärkivaikuttajia ehdottaa sunnuntaina julkaistussa mielipidekirjoituksessaan raideliikenteen pysäkkiä uuden keskussairaalan kupeeseen.

Kirjoituksen ovat laatineet kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.), sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, Jyväskylän kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tuulia Kuntsi (kesk.), kansanedustaja ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Mäkinen (sd.), Keuruun kaavoitusjohtaja Timo Määttä ja Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio.

– Hyvä saavutettavuus tuo säästöjä julkiselle sektorille ja parantaa arjen sujuvuutta. Pyöräilyn edellytyksiä on parannettu ja kehitetään edelleen, mutta ne auttavat vain lähialueen käyttäjiä. Ratkaisuehdotuksemme on raideliikenteen pysäkki uuden sairaalan kupeeseen, mikä monipuolistaa ilmastotietoisella tavalla keskisuomalaisten liikkumisen mahdollisuuksia. Olisihan hullua jättää hyödyntämättä sairaalan vierestä menevät toimivat kiskot, kuusikko kirjoittaa.

Vaikuttajien mukaan pysäkki ei pidentäisi juurikaan matka-aikoja, mutta parantaisi uuden sairaalan saavutettavuutta huimasti niin jyväskyläläisten kuin muun Keski-Suomenkin osalta.



Uusi sairaala Nova raiteilleen
 
Pian valmistuva Sairaala Nova on odotuksia täynnä. Vaikka investointi on kallis, toimivat tilat ja fiksut hoitopolut ovat selkeä parannus koko maakunnallemme. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa, että kulkuyhteydetkin ovat kunnossa.

Tällä hetkellä ongelmia on autoilevilla työntekijöillä, potilailla kuin myös vierailuille tulijoillakin. Parkkipaikat ovat tukossa ja vaikeasti saavutettavia. Bussit kyllä toimivat ja Linkki-reittejä ilmeisesti lisätään, mutta niidenkin palvelumahdollisuus on rajallinen.

Hyvä saavutettavuus tuo säästöjä julkiselle sektorille ja parantaa arjen sujuvuutta. Pyöräilyn edellytyksiä on parannettu ja kehitetään edelleen, mutta ne auttavat vain lähialueen käyttäjiä.

Ratkaisuehdotuksemme on raideliikenteen pysäkki uuden sairaalan kupeeseen, mikä monipuolistaa ilmastotietoisella tavalla keskisuomalaisten liikkumisen mahdollisuuksia. Olisihan hullua jättää hyödyntämättä sairaalan vierestä menevät toimivat kiskot.

Pysäkki ei pidentäisi juurikaan matka-aikoja, mutta parantaisi uuden sairaalan saavutettavuutta huimasti niin jyväskyläläisten kuin muun Keski-Suomenkin osalta.

Raideliikenne tukisi Sairaala Novan lisäksi myös suunnitteluvaiheessa olevaa vanhan sairaala-alueen ns. Kukkulan kehittämistä, mihin kaavaillaan merkittävää liiketoiminta- ja asumisympäristöä. Toivomme, että asiaa selvitetään ripeästi ja tutkitaan raidepysäkin tuomat edut.

Olemassa olevat ja ohikulkevat junat voisivat pysähtyä keskussairaalalla ja palvelisivat myös Kukkumäen asukkaita.

Raidematkaamisen suosio on kasvanut Keski-Suomessa ja koko maassa; sairaalan pysäkki lisäisi junaliikenteen käyttöä entisestään ja palvelisi työntekijöiden ja asukkaiden ohella ajokortittomien liikkumista ja ilmastonmuutoksen torjumista. Hankasalmen, Jämsän, Petäjäveden ja Keuruun asukkaat pääsisivät ilman kumipyöriä Keskussairaalaan.

Raideliikenteen seuraavien vuosikymmenten näkymät kannattaisi huomioida myös. Jyväskylän seudulla risteilee raiteita aivan kuten suurkaupungissa. Luontainen lähijunaverkosto on melkein kuin kalustoa vailla valmis.

Raiteet vievät myös naapurikuntien taajamiin. Petäjävesi, Laukaa, Äänekoski ja Muurame ja Jyväskylän Korpilahti olisivat raiteiden ulottuvilla Keskussairaalasta ja tietenkin myös Jyväskylän keskustasta. Pysäkkien määrä vaikkapa Seinäjoen, Joensuun tai Iisalmen ympäristössä on aivan eri luokkaa.

Uskomme, että tulevaisuudessa raiteet ovat osa liikkumista myös Jyväskylän kaupunkiseudulla. Maailma muuttuu, raideliikenteen suosio ja tarve kasvaa sekä raiderahoitus lisääntyy.

Jyväskylän kaupunkiseudun kannattaa olla mukana tässä kehityksessä.


Pitäisikö uuden keskussairaalaan kupeeseen rakentaa junapysäkki?

68%Kyllä

32%Ei

Ääniä annettu: 627

[Jukka Voudinmäki]

Ihan hyvä itea, mutta siinä tapauksessa Haapamäki-Jyväskylä -radan henkilöliikennettä pitäisi lisätä huomattavasti tai ainakin fiksuntaa nykyisiä vuoroja siten, että ne palvelisivat sairaalan asiakkaita ja henkilökuntaa.

Se, että päivän ensimmäinen taajis lähtee aamukuudelta Jyväskylästä ja seuraava/viimeinen 16:30, ei palvele lähiliikennettä lainkaan, kuten ei sekään, että päivän ensimmäinen taajis saapuu Jyväskylään vasta reilusti puolenpäivän jälkeen ja seuraava/viimeinen vasta vuorokauden loppupuolella. Vuorojen pitäisi myös sopia jämsäläisten ja hankasalmelaisten tarpeisiin, sillä Jyväskylässä olisi joka tapauksessa vaihto.

[Vesa Höijer]

Se pysäkki jäisi kyllä sairaalan takapihalle. Ja välimatkaakin olisi.

Parempi keskittyä Jyväskylä-Äänekoski-matkustajaliikenteeseen.

[Ari-Pekka Lanne]

Parempi keskittyä Jyväskylä-Äänekoski-matkustajaliikenteeseen.

Kun nyt saisi ensin sen matkustajaliikenteen Raumallekin. Raumalla elelee 39319 asukasta, Ääneskoskella vajaa puolet siitä; 18793...

[Jukka Voudinmäki]

Se pysäkki jäisi kyllä sairaalan takapihalle. Ja välimatkaakin olisi.

Parempi keskittyä Jyväskylä-Äänekoski-matkustajaliikenteeseen.

Seisakkeen ainoa luonteva paikka olisi Länsiväylän sillan kupeessa, josta tulisi sairaalalle matkaa n. 300-400 metriä.

Hanke ei varmaan toteudu koskaan, kuten myöskään henkilöliikenne Äänekoskelle, Laukaaseen, Muurameen ja Korpilahdelle sekä Ari-Pekan Raumalle, mutta kiva näillä on harjoittaa ajatusleikkejä.

[Jouni Seilonen]

Kun nyt saisi ensin sen matkustajaliikenteen Raumallekin. Raumalla elelee 39319 asukasta, Ääneskoskella vajaa puolet siitä; 18793...

Kun lättähattuliikennettä lopeteltiin keväällä 1988, kerrottiin julkisuudessa, että lakkautettavista vuoroista eniten matkustajia oli Rauman junissa. Jos matkustajajunaliikennettä halutaan lisätä, kannattaisi ehkä harkita liikennettä Raumalle.

[Niila Heikkilä]

"Kun nyt saisi ensin sen matkustajaliikenteen Raumallekin. Raumalla elelee 39319 asukasta, Ääneskoskella vajaa puolet siitä; 18793..."


Työmatka- tai siihen liittyvä liikenne taitaa olla ainut joka saa maakunnissa lähijuniin täyttöastetta. Mistä keskivertoraumalainen käy töissä? Jotenkin voisi kuvitella että radan suunta on harvemmin asuttua?

[Tuomas Pätäri]

"Kun nyt saisi ensin sen matkustajaliikenteen Raumallekin. Raumalla elelee 39319 asukasta, Ääneskoskella vajaa puolet siitä; 18793..."

Työmatka- tai siihen liittyvä liikenne taitaa olla ainut joka saa maakunnissa lähijuniin täyttöastetta. Mistä keskivertoraumalainen käy töissä? Jotenkin voisi kuvitella että radan suunta on harvemmin asuttua?

Toinen syy eli syöttöliikenne muihin kulkuneuvoihin, eli tässä tapauksessa Porin pikajuniin, voisi olla Raumalla lähityömatkaliikennettä merkittävämpi junien "täyttäjä". Tietysti kun ottaa huomioon realiteetit eli Rauman asukaspohjan, vaihtotarpeen ja sen seikan, että Porin rautatietä matka on edelleen varsin pitkä kaikkialle paitsi Tampereelle, niin eihän ne junat oletettavasti kovin paljoa täyttyisi. Mutta olisi se mahdollisesti vähemmän turha yhteys kuin jotkut muut nyt käytössä olevista ei-kannattavista yhteydeyksistä.

[Ari-Pekka Lanne]

"Kun nyt saisi ensin sen matkustajaliikenteen Raumallekin. Raumalla elelee 39319 asukasta, Ääneskoskella vajaa puolet siitä; 18793..."


Työmatka- tai siihen liittyvä liikenne taitaa olla ainut joka saa maakunnissa lähijuniin täyttöastetta. Mistä keskivertoraumalainen käy töissä? Jotenkin voisi kuvitella että radan suunta on harvemmin asuttua?

Rauma on maailmanperintökohteineen ja muine turistinähtävyyksineen luullakseni Ääneskoskea suositumpi matkailijoiden kohteena. Opiskelijoita kulkee myös huomattavassa määrin vakituiseen Rauman ja Tampereen välillä, molempiin suuntiin. Työmatkalaisiakin on, taitaapa äkkinäisimmillä ammattiryhmillä olla tapana suhata väliä jopa taksikyydityksin.