Jarno Heikkinen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 31
|
|
« Vastaus #1 : Marraskuu 18, 2019, 09:50:52 » |
|
"Varastin" sivun lähdekoodista artikkelin tekstin:
Viime vuosisadan alussa rautatiet olivat arvossaan. Ne toivat paikkakunnille työtä ja vaurautta. Ei siis ihme, että ratalinjojen paikoista kilpailtiin tiukasti kuntien kesken. Haapamäki-Saarijärvi -ratahanke kohosi keskustelun aiheeksi jo 1920-luvulla. Hanke oli yksi maamme silloisen rataverkoston vahvimmista suunnitelmista.
Rataa kutsuttiin niin sanotuksi Keskimaan radaksi ja sen rakentamisesta ehdittiin tehdä päätös eduskunnassa 3.6.1938, mutta seuraavana vuonna alkanut talvisota ja sitä seurannut jatkosota kuluttivat voimavaroja ja rahaa niin, että suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Haapamäkinen Vesa Limmeri muistaa synnyinkotinsa tontin kulmalta kulkeneen ratalinjan, jota raivattiin puusta hänen ollessa pikkupoika.
– Hakkuut aloitettiin jo 1930-luvulla ennen syntymääni. Puuta lähti ratalinjalta paljon, sillä isännät pitivät siihen aikaan mieluummin metsät pystyssä puun alhaisen hinnan vuoksi. Kun pienenä poikana kävin ongella Iso-Kassosen rannalla, en päässyt eksymään, sillä ratalinjaa pitkin kävellessä tulin aina väkisin kotipihaan, Limmeri kertoo.
Kun talvisota syttyi, miehet ratalinjan rakennustyömaalta komennettiin rintamalle. Limmeri kertoi hänen äitinsä sanoneen, että kun rakennustyömaan mestari oli saanut kirjeen, jossa miehiä käskettiin astua ylimääräiseen harjoitukseen, mestari oli tokaissut, että ”eiköhän tämä ollut tässä”. Sen koommin ratalinjan rakentajia ei näkynyt. Haapamäki-Saarijärvi -ratahanke ei ollut ainoa hanke, jota suunniteltiin Haapamäen kautta kulkevaksi.
Myös Helsinki-Haapamäki-Petsamo -linja, Haapamäki-Saarijärvi-Nivala - sekä Haapamäki-Saarijärvi-Haapajärvi -hankkeista tehtiin suunnitelmia. Niin ikään Haapamäellä asuvan Matti Heinosen isä Ilmari Heinonen istui Haapamäki-Nivala -rautatietoimikunnassa. Häneltä jäi paikallishistoriallisesti arvokas kokoelma materiaalia, pöytäkirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja, jotka Matti Heinonen kaivoi kotitalon vintiltä esille. Leikekirjan välissä oli muun muassa Ilmari Heinosen itsensä suunnitelmia fiktiivisiä ratoja sekä useita lehtileikkeitä ratahankkeiden suunnitteluajoilta.
– Haapamäki-Saarijärvi -radan tarkoituksena oli nopeuttaa henkilöliikennettä ja mahdollistaa myös tavarakuljetusten kapasiteettia. Se olisi ollut lyhin ja nopein rata Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä, Matti Heinonen kertoo. Vielä vuoden 1959 kartalla näkyy piirretty ratalinja, joka kulki hetken matkaa Haapamäeltä pohjoiseen lähtevän radan vierellä ja kääntyi Katajavuoren kohdalta oikealle jatkaen matkaansa Koiralammen eteläpuolelta koilliseen kohti Multiaa.
Osmo Arposen vuoden 2006 Multian Jouluun kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan, että Haapamäen ja Saarijärven välille suunniteltiin seitsemän pysäkkiä: Vuorimäki, Mäkikylä, Tarhapää, Multia, Tiihala, Nikara ja Pajupuro. Radalla olisi ollut pituutta 75,5 kilometriä – Radan puolestapuhujia löytyi niin Haapamäeltä kuin Multialtakin.
Lain Rautatierakennukset 1934–1938 neljännessä pykälässä kerrottiin, että ”normaaliraiteinen rautatie rakennetaan Haapamäen asemalta Nivalan asemalle, jatkaa Heinonen. Talvi- ja jatkosota sotakorvauksineen kokeilivat kuitenkin Suomen kansaa. Sotakorvauksien maksaminen Neuvostoliitolle rasitti maamme taloutta, ettei varoja ollut laittaa muuhun kuin jo olemassa olevan rataverkon parantamiseen.
Niin sanottu Keskimaan rata olisi tuonut Haapamäelle lisää työtä ja hyvinvointia. – Keskimaan radasta keskusteltiin useaan otteeseen eri vuosikymmenillä. Viimeiset väännöt radan toteuttamisen puolesta käytiin vielä 1960-luvulla. Tampere-Parkano-Seinäjoki - ja Jyväskylä-Jämsä-Orivesi -oikoradat romuttivat lopulta haaveet Keskimaan radan rakentamisesta. Oikoradoille löytyi niin paljon enemmän puolestapuhujia aina maaherroista ja kansanedustajista lähtien. Unohtuneen ratahankkeen rakentamisen aloittamisesta olisi tullut tänä vuonna täyteen 80 vuotta, Heinonen kertoo.
lähde: view-source:https://www.suurkeuruu.fi/a/860190d1-8d4c-414c-93ae-5c015dbdafa0
|
