Yrittäjä-Reijon, 73, ahdinko – VR päättää vuokrasopimuksen: joutuuko legendaarinen höyryveturi Ukko-Pekka romuttamolle?
Merkittävä osa suomalaista junaliikenneperinnettä on tuhoutumassa, koska Ukko-Pekka 1009 -höyryveturia uhkaa pakkomuutto Kouvolan varikolta ja pahimmillaan romuttamo.
Suomen rautateillä on vielä näihin päiviin puksuttanut todellinen legenda, kun höyrystä energiansa saava Ukko-Pekka 1009 -veturi on vienyt ihmisiä nostalgisille junamatkoille. Nyt ne ovat kuitenkin uhattuina, koska vuonna 1948 valmistuneelle raskaalle pikajunaveturi Hr1:lle ei enää löydy tilaa Kouvolan varikolta, kertoo Höyryveturimatkat 1009 Oy:n toimitusjohtaja Reijo Sarantila.
– Maaliskuun loppuun mennessä on lähdettävä tallista ja VR tarvitsee sen omiksi tiloikseen, hän sanoo ja ihmettelee VR:n halua päätä eroon viimeisestä liikenteessä olevasta höyryveturista. Sarantilan mukaan veturitallit eivät ole täynnä.
– Ne ovat tyhjinä suurimman osan aikaa. Vai onko tämä imagokysymys? hän pohtii syytä päätökseen.
Nostalgiaa talkoilla
Sarantila johtaa osakeyhtiötä, jolta voi tilata nostalgisia junamatkoja niin polttariporukoille kuin esimerkiksi syntymäpäiväsankareille. Matkoja tilaavat myös ulkomaalaiset junaharrastajat, jotka haluat kuvata Ukko-Pekkaa ja sen vetämiä vaunuja. Juna ajaa myös reittejä, joille myydään lippuja 10—35 euron hintaan. Edellisenä viikonloppuna juna saapui Helsinkiin mukanaan joulupukki.
– Joulun jälkeen menemme Turkuun taas, Sarantila kertoo.
Museoveturin omistaminen ja ylläpito ei ole jokamiehen puuhaa. Se vaatii aikaa, rahaa, ja Ukko-Pekka 1009 -veturin tapauksessa myös paljon talkootunteja. Kun Sarantila osti veturin vuonna 2012 englantilaiselta junaharrastajalta, hän onnistui tinkimään pyydetystä 600 000 eurosta jonkin verran. Lopullista kauppahintaa hän ei kuitenkaan paljasta.
Yrityksen tulot kertyvät toimitusjohtajan mukaan pienistä puroista, mutta yhtiö on silti onnistunut maksamaan velat pois.
– Alussa oli tappiota, mutta tämä on saatu pyörimään. Olen pannut omiakin rahoja tähän.
Ongelmana on kuitenkin se, että aikaa vaativiin huoltotöihin ei tahdo enää löytyä talkooväkeä kuten ennen.
– 95 prosenttia tästä on taustatyötä, huoltoa ja remonttia, ja vain viisi prosenttia varsinaista ajoa. Sarantila sanoo ja toteaa, että höyryveturit eivät kiinnosta nuoria kuten ennen.
– Perinnejunaliikennettä yritämme pitää yllä, mutta huonolta näyttää. Ei ole tarpeeksi talkoolaisia eikä tämä ole VR:lle tärkeää, hän puuskahtaa.
Kemikaaleja raiteille?
Sarantilalla on Ukko-Pekan uuden tallin löytämisen lisäksi toinenkin suuri huoli, ja se on yrityksen omistamien 18 junavaunun kohtalo.
– Se on yli 300 metriä junaa. Nyt on tullut ukaasi, että vaunujen pitää häipyä.
Sarantilan tietojen mukaan VR on tuomassa tyhjennettäviksi vaadituille seisontaraiteille kemikaalivaunuja. Yrittäjä ihmettelee, miten ne voitaisiin tuoda aivan kerrostalojen läheisyyteen.
– Väylävirasto määrää raiteiden käytöstä, mutta VR on tässä takana, hän sanoo ja pohtii, onko määräys tyhjentää kiskot ”tekosyy saada meidän pois alueelta”.
Perinnejunaliikenteen jatkumisesta huolestunut toimitusjohtaja ei halua kertoa, millaisia vaihtoehtoja yritykselle on tarjottu, jos se lähtee Kouvolan varikolta. Hän korostaa, että yrityksen jäsenet ovat pääasiassa Kouvolan ympäristöstä, eikä toimintaa voi siksi siirtää esimerkiksi Itä-Suomeen tai pohjoiseen.
– Jos talkoolaiset häviävät, silloin todellakin loppuu perinnejunaliikenne.
Veturiin 4-vuotiaana
Kaksi vuotta ennen Ukko-Pekka 1009 -veturin rakentamista syntynyt Reijo Sarantila, 73, on henkeen ja vereen veturi- ja junamies. Hän oli jo nelivuotiaana mukana veturissa, jota hänen isänsä ajoi. Isän jäljissä löytyi myös oma ammattiura.
– Vuonna 1964 menin VR:lle lämmittäjäksi ja sitten kuljettajaksi. Lähdin opiskelemaan ja valmistuin vuonna 1979 koneinsinööriksi.
Työura vei miehen lopulta rautatiehallitukseen ja varikon päälliköksi. Hän on nähnyt pitkän pätkän suomalaista rautatiehistoriaa ja alan kehityksen, josta on huolestunut.
– En pelkästään hyvällä katso VR:n nykytilannetta, hän sanoo valittuaan hetken sanoja.
Euroopassa on paljon junaharrastajia, mutta Suomessa ei vastaavaa intoa perinteiden ylläpitoon ole. Ukko-Pekan kohtalo voikin olla karu.
– Ehkä uusi pilttuu sille löytyy, mutta en voi luvata mitään. Suomessa on romukauppiaita, jotka ostavat kirkuen tuon, Sarantila toteaa.
Hän kertoo yrityksen tuoneen paljon iloa, mutta nyt ovat toimitusjohtajan voimat jo vähissä.
– Olen jo raihnainen ukko, ja jos koko ajan lyödään kapuloita rattaisiin, kuka tätä jaksaa.
Sarantila pohtii osakeyhtiön tulvaisuutta ja koko perinnejunakulttuurin jatkoa.
– Jos en minä jatka tätä, kuka sitten? Tietoa ja taitoa ei ole.
VR: Uusia tiloja on tarjottu
VR Groupin vuokrauspäällikkö Jarmo Korhonen vahvistaa Iltalehdelle, että Ukko-Pekan säilytystä koskevaa vuokrasopimusta ei jatketa.
– Tila tarvitaan oman liiketoiminnan käyttöön, ja vuokrasopimus on irtisanottu normaalissa järjestyksessä.
Korhonen kertoo, että Höyryveturimatkat 1009 Oy:lle vuokrattu tila tarvitaan jatkossa kunnossapidon käyttöön.
– Valtaosa tiloista on omassa käytössä ja ne mitä ei tarvita, ne vuokrataan ulos.
Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin mukaan nimetty Ukko-Pekka saa olla vuokralla Kouvolassa maaliskuulle. Sitten on edessä pakkomuutto.
Höyryveturimatkat 1009 Oy:n toimitusjohtaja Reijo Sarantila sanoo, että varikolla on nyt tyhjiä tiloja. Korhonen on eri mieltä.
– Kaikki tilat ovat käytössä ja kyllä meillä on aito tarve ottaa tila omaan käyttöön, Korhonen painottaa.
VR Group ja Sarantila käyvät seuraavan neuvottelun vuokrasopimuksen päättymisestä maanantaina. Korhonen kertoo, että Ukko-Pekan säilyttämiseen on tarjottu uusia tiloja.
– Siitä on käyty keskusteluja ja maanantaina tavataan seuraavan kerran. Yritämme etsiä toista paikkaa.
Korhonen sanoo ymmärtävänsä yrittäjän huolen.
– Ymmärrän ettei yrittäjä ole mielissään. Vaihtoehtoja on ollut tarjolla Etelä-Suomen alueella, mutta on eri asia, miten ne sopivat yrittäjälle.
Sarantila arvelee, että se, että vanha höyryveturi ja yrityksen omistamat 18 junavaunua halutaan samaan aikaan pois Kouvolasta, ei olisi sattumaa vaan jostain syystä VR:n tavoite.
– Väylävirasto hallinnoi raiteita ja omistaa ne. Tiedossani ei ole, että nämä asiat mitenkään linkittyisivät toisiinsa, Korhonen sanoo.
Väylien käyttöpalvelut -osaston johtaja Maija Märkälä ei kommentoi Höyryveturimatkat 1009 Oy:n 18 junavaunun tilannetta tässä vaiheessa.
– En kommentoi, koska asia on ratkeamassa, hän sanoo.
Toimitusjohtaja Sarantilan huoleen siitä, voiko raiteille tuoda kemikaalivaunuja, Märkälä toteaa, että alue on varattu niille.
–Ratapiha on vaarallisten aineiden piha ja siihen käytettävissä, hän sanoo ja painottaa, että esimerkiksi ratapihan turvallisuusselvitykset on laadittu sen mukaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/329077ea-45d4-46a6-bd6b-b3d5e95a2f0b